Armeija http://janispetrus.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132938/all Fri, 03 May 2019 13:22:30 +0300 fi Kiitän, herra eversti! http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275428-kiitan-herra-eversti <p>Media on nyt päässyt makustelemaan ihan everstitason töppäilyllä. Karjalan lennoston ex-komentajalla pääsi karkaamaan kännimopo lapasesta ja siinä on sitten tullut haukuttua alaisia homopojiksi ja muuta mukavaa.&nbsp;</p><p>Yhteiseen tietoisuuteen työntyy uutta nimistöäkin: Suomen kartalle ja kansalliseen muistiin alkaa piirtyä&nbsp;<em>Lemmenjoki</em>. Todellakin: joki, yö, odottamaton pahuus. Johan tässä tulee jännän leffaisa tunnelma &ndash; mitä niitä olikaan:&nbsp;<em>Syvä joki</em>,&nbsp;<em>Villi joki</em>...</p><p>Känniraivareista irtoaa pysäyttäviä otsikoita ja paha saa kasvot. Ja laumavaistoinen ajojahti kummasti palkitsee pääkopan liskokerroksen.</p><p>Mutta hups, metsäänhän tässä taas mennään niin että heilahtaa. Kasvohakuinen media rakastaa pahuuden henkilöimistä, ja homotteleva eversti on oikea makupala siinä missä asiat ja &ndash; herttinen sentään &ndash;&nbsp;<em>rakenteet&nbsp;</em>ovat aivan toivottoman tylsiä. Ketä kiinnostaa? Mitä ne on?</p><p>Itse en nyt jaksaisi osallistua mihinkään kansallisiin kivittäjäisiin. Sen sijaan lukisin mielelläni analyyttisiä artikkeleita siitä, miten miehinen suljettu yhteisö ja sen ahtaat normit ja nöyryyttävät perinteet johtavat simputukseen ja kaikenmoisiin urpomaskuliinisuuden kukintoihin. Eipä tästä ole kauankaan kun saimme lukea, miten varusmiehiä ihan vasiten kylmetettiin lumihangessa ja avannossa, ja onpa simputukseen liittynyt pahoinpitelyjäkin.</p><p>Mutta ei tällaista keskustelua saa käydä. Kas kun sanoo A, pitäisi sitten sanoa myös B. Jos toteamme ääneen, että sukupuolitettu asevelvollisuus ja siihen liittyvät kivikautiset miesmuotit ja kasarmikuri ovat kuin suoraan sosiaalipsykologian alkeisoppikirjan luvusta &rdquo;Stanfordin vankilakoe ja suljetun yhteisön patologiat&rdquo;, joutuisimme perään lisäämään, että asialle varmaan tarttisi sitten tehdäkin jotain &ndash; vaikkapa ihan ensimmäiseksi purkaa sukupuolitettu asevelvollisuus ja luopua naurettavasta &rdquo;armeija tekee pojista miehiä&rdquo; -eetoksesta ja ylipäätään miehisyyden militaristisesta ja heteroisesta roolivankilasta.</p><p>Koska tätä ei haluta tehdä, joudumme tyytymään mediassa pohdintoihin, luonnehtiko joku eversti alaisiaan pelkiksi homoiksi vai peräti homorunkkareiksi.</p><p>Mutta olisiko sittenkin toivoa? Jospa tämänkertaisen everstimme ulostulot kuitenkin virittäisivät keskustelun siitä, miten intin nyrjähtäneen ilmapiirin saisi terveemmäksi pomoporrasta myöten, ja ennen pitkää päästäisiin käsiksi siihen kaikkein pyhimpäänkin: sukupuolimyytteihin pohjaavaan asevelvollisuuteen. Silloin voin vain kiittää eversti Päiviötä.</p><p>Ehkä eversti tulee rohkealla esimerkillään tehneeksi isänmaalle tärkeämmän palveluksen kuin arvaakaan, ja ainakin isomman kuin ne kaikki hyssyttelevät ja näennäiset siivosti käyttäytyvät upseerit, jotka yrittävät puhua mustaa valkoiseksi ja selitellä yksilöllisyyden nujertamisen ja henkisen väkivallan pelkäksi vaativaksi koulutukseksi.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Media on nyt päässyt makustelemaan ihan everstitason töppäilyllä. Karjalan lennoston ex-komentajalla pääsi karkaamaan kännimopo lapasesta ja siinä on sitten tullut haukuttua alaisia homopojiksi ja muuta mukavaa. 

Yhteiseen tietoisuuteen työntyy uutta nimistöäkin: Suomen kartalle ja kansalliseen muistiin alkaa piirtyä Lemmenjoki. Todellakin: joki, yö, odottamaton pahuus. Johan tässä tulee jännän leffaisa tunnelma – mitä niitä olikaan: Syvä jokiVilli joki...

Känniraivareista irtoaa pysäyttäviä otsikoita ja paha saa kasvot. Ja laumavaistoinen ajojahti kummasti palkitsee pääkopan liskokerroksen.

Mutta hups, metsäänhän tässä taas mennään niin että heilahtaa. Kasvohakuinen media rakastaa pahuuden henkilöimistä, ja homotteleva eversti on oikea makupala siinä missä asiat ja – herttinen sentään – rakenteet ovat aivan toivottoman tylsiä. Ketä kiinnostaa? Mitä ne on?

Itse en nyt jaksaisi osallistua mihinkään kansallisiin kivittäjäisiin. Sen sijaan lukisin mielelläni analyyttisiä artikkeleita siitä, miten miehinen suljettu yhteisö ja sen ahtaat normit ja nöyryyttävät perinteet johtavat simputukseen ja kaikenmoisiin urpomaskuliinisuuden kukintoihin. Eipä tästä ole kauankaan kun saimme lukea, miten varusmiehiä ihan vasiten kylmetettiin lumihangessa ja avannossa, ja onpa simputukseen liittynyt pahoinpitelyjäkin.

Mutta ei tällaista keskustelua saa käydä. Kas kun sanoo A, pitäisi sitten sanoa myös B. Jos toteamme ääneen, että sukupuolitettu asevelvollisuus ja siihen liittyvät kivikautiset miesmuotit ja kasarmikuri ovat kuin suoraan sosiaalipsykologian alkeisoppikirjan luvusta ”Stanfordin vankilakoe ja suljetun yhteisön patologiat”, joutuisimme perään lisäämään, että asialle varmaan tarttisi sitten tehdäkin jotain – vaikkapa ihan ensimmäiseksi purkaa sukupuolitettu asevelvollisuus ja luopua naurettavasta ”armeija tekee pojista miehiä” -eetoksesta ja ylipäätään miehisyyden militaristisesta ja heteroisesta roolivankilasta.

Koska tätä ei haluta tehdä, joudumme tyytymään mediassa pohdintoihin, luonnehtiko joku eversti alaisiaan pelkiksi homoiksi vai peräti homorunkkareiksi.

Mutta olisiko sittenkin toivoa? Jospa tämänkertaisen everstimme ulostulot kuitenkin virittäisivät keskustelun siitä, miten intin nyrjähtäneen ilmapiirin saisi terveemmäksi pomoporrasta myöten, ja ennen pitkää päästäisiin käsiksi siihen kaikkein pyhimpäänkin: sukupuolimyytteihin pohjaavaan asevelvollisuuteen. Silloin voin vain kiittää eversti Päiviötä.

Ehkä eversti tulee rohkealla esimerkillään tehneeksi isänmaalle tärkeämmän palveluksen kuin arvaakaan, ja ainakin isomman kuin ne kaikki hyssyttelevät ja näennäiset siivosti käyttäytyvät upseerit, jotka yrittävät puhua mustaa valkoiseksi ja selitellä yksilöllisyyden nujertamisen ja henkisen väkivallan pelkäksi vaativaksi koulutukseksi.

 

 

 

 

]]>
54 http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275428-kiitan-herra-eversti#comments Armeija Simputus Fri, 03 May 2019 10:22:30 +0000 Arno Kotro http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275428-kiitan-herra-eversti
"Sotaharjoituksessa ammutaan ensi kertaa kovilla liikennöidyn tien yli" http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275210-sotaharjoituksessa-ammutaan-ensi-kertaa-kovilla-liikennoidyn-tien-yli <p>Onpas kummallista. Siis soltut räiskii kranaatteja siviilien ympärillä ja ylitse? Mitä jos joku kranaatti on viallinen ja tippuukin ennen aikojaan lentoradalta sinne tielle? Aika kova luottamus soltuilla aseisiinsa!<br /><br />Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka hullua koko armeijatouhu on ja siviileillä ei ole muuta merkitystä, kuinka korkeintaan harjoitusmaaleina..<br /><br /><a href="https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/sk-sotaharjoituksessa-ammutaan-ensi-kertaa-kovilla-liikennoidyn-tien-yli-tata-on-valmisteltu-vuosia-6763702" rel="noopener noreferrer nofollow" target="_blank">https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/sk-sotaharjoituksessa-ammutaan-ensi-kertaa-kovilla-liikennoidyn-tien-yli-tata-on-valmisteltu-vuosia-6763702</a><br /><br />--<br /><br />Ikävää, että Suomessakin on lähdetty yhä suurempaan sotavarusteluun.<br /><br />Eikös asioiden pitäisi mennä toisinpäin, että pyritään ihan globaalisti luopumaan sotimisesta: eikä vain laiteta lisää vettä myllyyn?<br /><br />Sodat kun ei ole loppuneet sotimalla. Vanha sanontahan on, että sodan lopettaminen sotimalla on sama asia kuin yrittäisi tulla neitsyeksi nussimalla.<br /><br />Olisi kiva jos Suomi todella olisi maailman paras maa ja olisi näyttämässä suuntaa muille maille, että asioiden suunta tulee olla armeijoiden alasajo globaalisti: eikä niiden kasvattaminen.<br /><br />Näillekin murhatyön valmisteluun sijoitetuille rahoille, työvoimalle jne. olisi muutakin, parempaa käyttöä Suomessa esim. maatalous.<br /><br />--<br /><br />No onneksi raamatun mukaan, jokin kaunis päivä ne armeijat sitten loppuu.<br /><br />Jes. 2:4&nbsp;<br /><br />Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Onpas kummallista. Siis soltut räiskii kranaatteja siviilien ympärillä ja ylitse? Mitä jos joku kranaatti on viallinen ja tippuukin ennen aikojaan lentoradalta sinne tielle? Aika kova luottamus soltuilla aseisiinsa!

Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka hullua koko armeijatouhu on ja siviileillä ei ole muuta merkitystä, kuinka korkeintaan harjoitusmaaleina..

https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/liikenne/sk-sotaharjoituksessa-ammutaan-ensi-kertaa-kovilla-liikennoidyn-tien-yli-tata-on-valmisteltu-vuosia-6763702

--

Ikävää, että Suomessakin on lähdetty yhä suurempaan sotavarusteluun.

Eikös asioiden pitäisi mennä toisinpäin, että pyritään ihan globaalisti luopumaan sotimisesta: eikä vain laiteta lisää vettä myllyyn?

Sodat kun ei ole loppuneet sotimalla. Vanha sanontahan on, että sodan lopettaminen sotimalla on sama asia kuin yrittäisi tulla neitsyeksi nussimalla.

Olisi kiva jos Suomi todella olisi maailman paras maa ja olisi näyttämässä suuntaa muille maille, että asioiden suunta tulee olla armeijoiden alasajo globaalisti: eikä niiden kasvattaminen.

Näillekin murhatyön valmisteluun sijoitetuille rahoille, työvoimalle jne. olisi muutakin, parempaa käyttöä Suomessa esim. maatalous.

--

No onneksi raamatun mukaan, jokin kaunis päivä ne armeijat sitten loppuu.

Jes. 2:4 

Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan.

]]>
51 http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275210-sotaharjoituksessa-ammutaan-ensi-kertaa-kovilla-liikennoidyn-tien-yli#comments Armeija Mon, 29 Apr 2019 08:09:17 +0000 Henri Lentonen http://lentonenhenri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275210-sotaharjoituksessa-ammutaan-ensi-kertaa-kovilla-liikennoidyn-tien-yli
Liitytään Natoon http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273274-liitytaan-natoon <p>Itänaapurissa on aggressiivinen roistovaltio, joka on hyökännyt naapurimaihinsa viimeisen 11 vuoden aikana. Näillä näkymin Valko-Venäjä tulee seuraavana kaksipäisen kotkan raatelemaksi. Siinä kohtaa Suomi perinteiseen tapaan pyörittelee peukaloitaan ja viheltää: ei Venäjä meitä uhkaa. Suomettuneet ja Venäjän rahoittamat poliitikkomme levittävät tätä valhetta, vaikka Georgia ja Ukraina ovat joutuneet kärsimään Kremlin käskyistä.</p> <p>Täällä Suomessa uskotaan suorastaan valheelliseen Nato-optioon, vaikka Suomella ei olisi enää mitään mahdollisuuksia hakeutua Naton suuntaan sodan akuutissa vaiheessa tai uhassa. Optio on joko silkkaa naiiviutta tai puhdasta valhetta. Vaihtoehtoisesti julistetaan suomettuneesti puolueettomuutta, joka on vain käytännössä punaisen maton levittämistä Venäjän panssarivaunuille Helsinkiin.</p> <p>Epävarman ja suorastaan uhkaavan turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi Suomen on haettava välittömästi apua ja turvaa lännestä: meidän on liityttävä sotilasliitto Natoon. Aktiivinen sotilasyhteistyö, jäsenyyden tuomat taloudelliset edut ja turvatakuut turvaavat Suomen puolustuksen meidän ainoaa sotilaallista vihollistamme vastaan. &rdquo;Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan&rdquo;. Nato-jäsenenä Suomi vahvistuisi sotilaallisesti huomattavasti ja Naton perustamissopimuksen 5. artikla viime kädessä turvaa erittäin hyvin kansaamme Venäjää vastaan. Se laittaa hyvin vahvan pelotteen hyökkäämisestä Suomeen. Ja koska vihollisvaltio Venäjä käynnistäisi hakuvaiheessa suunnattoman informaatiosodan kansaamme vastaan, Suomen on parasta saada Natolta tai vähintään Yhdysvalloilta turvatakuut jo hakuprosessin ajaksi.</p> <p>Meidän on viimein lopetettava suomettuminen. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ei tule enää tehdä Tehtaankadun määräyksestä. Maanpetoksellinen aines on kitkettävä maamme sisältä pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itänaapurissa on aggressiivinen roistovaltio, joka on hyökännyt naapurimaihinsa viimeisen 11 vuoden aikana. Näillä näkymin Valko-Venäjä tulee seuraavana kaksipäisen kotkan raatelemaksi. Siinä kohtaa Suomi perinteiseen tapaan pyörittelee peukaloitaan ja viheltää: ei Venäjä meitä uhkaa. Suomettuneet ja Venäjän rahoittamat poliitikkomme levittävät tätä valhetta, vaikka Georgia ja Ukraina ovat joutuneet kärsimään Kremlin käskyistä.

Täällä Suomessa uskotaan suorastaan valheelliseen Nato-optioon, vaikka Suomella ei olisi enää mitään mahdollisuuksia hakeutua Naton suuntaan sodan akuutissa vaiheessa tai uhassa. Optio on joko silkkaa naiiviutta tai puhdasta valhetta. Vaihtoehtoisesti julistetaan suomettuneesti puolueettomuutta, joka on vain käytännössä punaisen maton levittämistä Venäjän panssarivaunuille Helsinkiin.

Epävarman ja suorastaan uhkaavan turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi Suomen on haettava välittömästi apua ja turvaa lännestä: meidän on liityttävä sotilasliitto Natoon. Aktiivinen sotilasyhteistyö, jäsenyyden tuomat taloudelliset edut ja turvatakuut turvaavat Suomen puolustuksen meidän ainoaa sotilaallista vihollistamme vastaan. ”Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan”. Nato-jäsenenä Suomi vahvistuisi sotilaallisesti huomattavasti ja Naton perustamissopimuksen 5. artikla viime kädessä turvaa erittäin hyvin kansaamme Venäjää vastaan. Se laittaa hyvin vahvan pelotteen hyökkäämisestä Suomeen. Ja koska vihollisvaltio Venäjä käynnistäisi hakuvaiheessa suunnattoman informaatiosodan kansaamme vastaan, Suomen on parasta saada Natolta tai vähintään Yhdysvalloilta turvatakuut jo hakuprosessin ajaksi.

Meidän on viimein lopetettava suomettuminen. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ei tule enää tehdä Tehtaankadun määräyksestä. Maanpetoksellinen aines on kitkettävä maamme sisältä pois.

]]>
47 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273274-liitytaan-natoon#comments Armeija Nato Puolustuspolitiikka Turvallisuuspolitiikka Venäjä Tue, 02 Apr 2019 20:26:32 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273274-liitytaan-natoon
Sukupuolineutraali intti on mahdollisuus http://timophellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272448-sukupuolineutraali-intti-on-mahdollisuus <p>Yksi vaaliteemoistani on sukupuolineutraali asevelvollisuus.</p><p>&nbsp;</p><p>Naisten resurssien käyttämättä jättäminen maanpuolustuksen suhteen ei edesauta tasa-arvoa ja on suoranaista tuhlausta. Luonnollisesti siviilipalvelusta voitaisiin lyhentää tai uudistaa vastineeksi ja tarkastella myös valikoivia kutsuntoja, joissa otetaan ikäluokasta vain osa palvelukseen.</p><p>Tämä olisi osa siirtymävaihetta kohti vapaaehtoista asepalvelusta, jossa voisi olla esimerkiksi tarjolla selkeitä taloudellisia etuuksia intin käymisestä (tuloverohelpotus tms.)</p><p>Toisen ja kolmannen asteen koulutuksessa voisi olla paikallaan vapaaehtoinen sissisodan kurssimuotoinen koulutus, josta saisi opintopisteitä.</p><p>Elämme ehkä turvallisuuspoliittista murrosvaihetta, jossa Naton ja USA:n vahva status Euroopassa ei olekaan itsestäänselvyys.</p><p>Olemme pieni maa, maanpuolustus vaatii siksi improvisointia ja kykyä pysyä ajan hermolla.</p><p>Luovia ratkaisuja tarvitaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi vaaliteemoistani on sukupuolineutraali asevelvollisuus.

 

Naisten resurssien käyttämättä jättäminen maanpuolustuksen suhteen ei edesauta tasa-arvoa ja on suoranaista tuhlausta. Luonnollisesti siviilipalvelusta voitaisiin lyhentää tai uudistaa vastineeksi ja tarkastella myös valikoivia kutsuntoja, joissa otetaan ikäluokasta vain osa palvelukseen.

Tämä olisi osa siirtymävaihetta kohti vapaaehtoista asepalvelusta, jossa voisi olla esimerkiksi tarjolla selkeitä taloudellisia etuuksia intin käymisestä (tuloverohelpotus tms.)

Toisen ja kolmannen asteen koulutuksessa voisi olla paikallaan vapaaehtoinen sissisodan kurssimuotoinen koulutus, josta saisi opintopisteitä.

Elämme ehkä turvallisuuspoliittista murrosvaihetta, jossa Naton ja USA:n vahva status Euroopassa ei olekaan itsestäänselvyys.

Olemme pieni maa, maanpuolustus vaatii siksi improvisointia ja kykyä pysyä ajan hermolla.

Luovia ratkaisuja tarvitaan.

 

]]>
0 http://timophellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272448-sukupuolineutraali-intti-on-mahdollisuus#comments Armeija maanpuolustus Sun, 24 Mar 2019 12:39:51 +0000 Timo Hellman http://timophellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272448-sukupuolineutraali-intti-on-mahdollisuus
Naiset armeijaan vai kansalaispalvelukseen? http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271570-naiset-armeijaan-vai-kansalaispalvelukseen <p><strong>Miksi Liike Nyt äänesti tyhjää ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalipaneelissa koskien kysymystä kansalaispalveluksesta?</strong></p><p>Kansalaispalvelun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty yleisessä keskustelussa.</p><p>Puolueiden aikalailla yhtenäinen linja on ollut, että kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus olisivat erillisiä asioita myös tulevaisuudessa. Kansalaispalveluksen tavoitteena on saada naiset osalliseksi kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen piiriin.</p><p>Ennen kansalaispalveluksen toteutumista olisi aiheellista lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Reserviläisliitto katsoo tämän riittäväksi ja esittää kokonaisratkaisuksi turvallisuuden infopäivää, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin. Liiton ehdotus voitaisiin toteuttaa muuttamatta nykyistä asevelvollisuuslakia ja kutsuntoja, ja sillä saataisiin kaikki mukaan yhteiskunnan turvallisuuden tekemiseen</p><p>On myös ehdotettu, että asevelvollisia koskevat kutsunnat laajennettaisiin koskemaan myös naisia. Kutsuntojen laajentaminen myös naisia koskevaksi vaatisi lakimuutoksia ja on myös resurssikysymys (n. 3,5 miljoonan euron lisämenot vuodessa). Onkin syytä erottaa kutsunnat ja kokonaisturvallisuuden infotilaisuus toisistaan. Nykytavalla järjestetyissä kutsunnoissa määrätään palveluskelpoisuusluokka, palveluksen aloittamispaikka ja -ajankohta. Kutsuntatilaisuus ei siis ole vain maanpuolustuksen tiedotustilaisuus.</p><p>Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa Suomelle riittävät sodan ajan joukot tehokkaimmin. Kansainväliset esimerkit lisäksi osoittavat, että asevelvollisuutta on käytännössä erittäin vaikeaa tuoda takaisin, kun se on kertaalleen purettu. Toimivaa tapaa ei pidä löyhin perustein rikkoa, mutta kehittää sitä tarvittaessa voidaan.</p><p>Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Yleisellä asevelvollisuudella on tarkoitus taata kustannustehokkaasti riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Perustuslaissamme on säädetty maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee jo molempia sukupuolia. Maanpuolustusvelvollisuus onkin siis eri asia kuin asevelvollisuus.</p><p>Maanpuolustus on koko kansan asia, ja maanpuolustustahto on puolustuskykymme perusta. Seuraavalla vaalikaudella on syytä kehittää mahdollisuuksia myös naisille osallistua kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Tässä kehityksessä tulee olla kyse puolustuksemme vahvistamisesta monipuolisella osaamisella sekä kansalaisten maanpuolustustahdon kasvattamisesta. Ja kuten kaikessa velvoitteiden lisäämisessä myös tässä tulee käyttää suurta harkintakykyä jatkuvuuden turvaamiseksi.</p><p>Tulevalla vaalikaudella tämä asia tulee suurella todennäköisyydellä nousemaan keskusteluun ja parlamentaarisen työryhmän käsittelyyn. Asia on iso ja tärkeä kansallinen kysymys, ja uskoisin tämän kaltaisen asian päätyvän myös Liike Nytin nettiparlamentin käsiteltäväksi. Tästä syystä Liike Nytillä ei ollut vaalipaneelissa valmista kantaa asiaan.</p><p>Paasikivi -seuran järjestämässä vaalipanelissa olivat mukana Paavo Väyrynen(tl.), Jutta Urpilainen (sdp.), Riikka Taivassalo (sin.), Mikko Savola (kesk.), Kari Salmi (rkp.), Tom Packalén (ps.), Krista Mikkonen (vihr.), Teija Makkonen (ln.), Ilkka Kanerva (kok.), Sari Essayah (kd.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi Liike Nyt äänesti tyhjää ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalipaneelissa koskien kysymystä kansalaispalveluksesta?

Kansalaispalvelun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty yleisessä keskustelussa.

Puolueiden aikalailla yhtenäinen linja on ollut, että kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus olisivat erillisiä asioita myös tulevaisuudessa. Kansalaispalveluksen tavoitteena on saada naiset osalliseksi kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen piiriin.

Ennen kansalaispalveluksen toteutumista olisi aiheellista lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Reserviläisliitto katsoo tämän riittäväksi ja esittää kokonaisratkaisuksi turvallisuuden infopäivää, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin. Liiton ehdotus voitaisiin toteuttaa muuttamatta nykyistä asevelvollisuuslakia ja kutsuntoja, ja sillä saataisiin kaikki mukaan yhteiskunnan turvallisuuden tekemiseen

On myös ehdotettu, että asevelvollisia koskevat kutsunnat laajennettaisiin koskemaan myös naisia. Kutsuntojen laajentaminen myös naisia koskevaksi vaatisi lakimuutoksia ja on myös resurssikysymys (n. 3,5 miljoonan euron lisämenot vuodessa). Onkin syytä erottaa kutsunnat ja kokonaisturvallisuuden infotilaisuus toisistaan. Nykytavalla järjestetyissä kutsunnoissa määrätään palveluskelpoisuusluokka, palveluksen aloittamispaikka ja -ajankohta. Kutsuntatilaisuus ei siis ole vain maanpuolustuksen tiedotustilaisuus.

Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa Suomelle riittävät sodan ajan joukot tehokkaimmin. Kansainväliset esimerkit lisäksi osoittavat, että asevelvollisuutta on käytännössä erittäin vaikeaa tuoda takaisin, kun se on kertaalleen purettu. Toimivaa tapaa ei pidä löyhin perustein rikkoa, mutta kehittää sitä tarvittaessa voidaan.

Suomen sotilaallinen maanpuolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Yleisellä asevelvollisuudella on tarkoitus taata kustannustehokkaasti riittävän suuri ja toimintakykyinen reservi. Perustuslaissamme on säädetty maanpuolustusvelvollisuus, joka koskee jo molempia sukupuolia. Maanpuolustusvelvollisuus onkin siis eri asia kuin asevelvollisuus.

Maanpuolustus on koko kansan asia, ja maanpuolustustahto on puolustuskykymme perusta. Seuraavalla vaalikaudella on syytä kehittää mahdollisuuksia myös naisille osallistua kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Tässä kehityksessä tulee olla kyse puolustuksemme vahvistamisesta monipuolisella osaamisella sekä kansalaisten maanpuolustustahdon kasvattamisesta. Ja kuten kaikessa velvoitteiden lisäämisessä myös tässä tulee käyttää suurta harkintakykyä jatkuvuuden turvaamiseksi.

Tulevalla vaalikaudella tämä asia tulee suurella todennäköisyydellä nousemaan keskusteluun ja parlamentaarisen työryhmän käsittelyyn. Asia on iso ja tärkeä kansallinen kysymys, ja uskoisin tämän kaltaisen asian päätyvän myös Liike Nytin nettiparlamentin käsiteltäväksi. Tästä syystä Liike Nytillä ei ollut vaalipaneelissa valmista kantaa asiaan.

Paasikivi -seuran järjestämässä vaalipanelissa olivat mukana Paavo Väyrynen(tl.), Jutta Urpilainen (sdp.), Riikka Taivassalo (sin.), Mikko Savola (kesk.), Kari Salmi (rkp.), Tom Packalén (ps.), Krista Mikkonen (vihr.), Teija Makkonen (ln.), Ilkka Kanerva (kok.), Sari Essayah (kd.) ja Paavo Arhinmäki (vas.).

 

]]>
12 http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271570-naiset-armeijaan-vai-kansalaispalvelukseen#comments Armeija Kansalaispalvelus Liike nyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Teija Makkonen Turpo Thu, 14 Mar 2019 04:27:42 +0000 Teija Makkonen http://teijamakkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271570-naiset-armeijaan-vai-kansalaispalvelukseen
64 vai 100? http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268102-64-vai-100 <p>&nbsp;</p><p>Keskustelu hävittäjähankinnoista hieman hämmentää; ilmassa on numeroita, mutta ei saa selvää, &nbsp;mistä ne oikein tulevat? Tiedän, jo pelkästään numeroiden perään kysyminen on julkisuudessa leimautunut &rdquo;turvallisuuden vaarantamiseksi&rdquo;, mutta sellaistahan &rdquo;keskustelu&rdquo; Suomessa aina on. Kenraalit päättäkööt asiasta, mutta ehkä olisi aiheellista tehdä selväksi, mistä rahat otetaan. Kuvittelisin, että puolustusbudjetti on kutakuinkin se, mikä se on tällä hetkellä. Jos näin on, tuntuisi ilmeiseltä, että 64 hävittäjän hankinta vie koko puolustusbudjetin liikkumatilan ja muut aselajit jäävät nuolemaan näppejään.</p><p>Tätä taustaa vasten sopii kysyä, ovatko &rdquo;kenraalit&rdquo; tosiaan yhtä mieltä hankinnan suuruudesta? Ja ovatko he yhtä mieltä, niistä skenaarioista, joihin hankinnat perustuvat? Millainen aggressio Suomea todennäköisimmin kohtaa? Onko se sellainen, jossa ilmatilan väärinkäyttö on ratkaiseva tekijä hyökkäyksessä ja puolustuksessa! Maallikkoa hieman epäilyttää. Jos ajattelee Venäjän/Neuvostoliiton (joka jostain syystä tulee mieleen) aggressioita viimeisen sadan vuoden aikana: Puola 1919, Suomi &amp; Puola 1939, Unkari 1956, Tšekkoslovakia 1968, Afganistan 1980, Georgia 2008, Ukraina 2014, jää vaikutelmaksi, että ehkä ne kaikki kuitenkin olivat pääosin maaoperaatioita. Hieman vaikea kuvitella, että tosin olisi tulevaisuudessakaan. Jos näin todella on, luulisi tähdellisemmäksi panostaa maanvoimien iskukykyyn ja liikkuvuuteen. Eli hieman liioitellen: Horneteilla on vähän vaikea torjua &rdquo;vihreitä miehiä&rdquo;. Maavoimien kalusto on sitä paitsi aivan eri hintaluokassa kuin ilmavoimien.</p><p>Hinnoilla on tokin jotain merkitystä. Maailmalla isotkin valtiot ovat tinkineet nimenomaan hävittäjähankinnoista, koska niiden hintakehitys näyttää poikkeavan kaikista vastaavista asejärjestelmistä. Ajatellaan vaikka Kanadan ja Australian tapaisia &rdquo;suurvaltoja&rdquo;, joilla konein määrä on lähes Suomen tasolla tai Uuden Seelannin tapaista Suomen kokoista maata, jolla ei lainkaan hävittäjä. Omat syynsä siihen tietenkin on, mutta taustalla on se järkevä ajatus, että kun rahaa on niukalti, se kannattaa käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti (ei kannata laittaa kaikkia rahoja kahteen panssarilaivaan). Siksi tuntuisi järkevältä tehdä asianmukainen kustannus-hyötyanalyysi eri asejärjestelmien välillä, ennen kuin kiinnitetään mitään lukuja, saati sitten moititaan lukujen epäilijöitä puolustuskyvyn vaarantajiksi.</p><p>Suurempi ongelma on kuitenkin se, ovatko ihmiset enää ylipäätään halukkaista käyttämään puolustusmenoihin sama rahamäärää kuin aiemmin. Gallup &ndash;tulokset puolustustahdon heikkenemisestä kielivät siitä, että asiat eivät ehkä sittenkään ole niin hyvällä tolalla kuin juhlapuheissa sanotaan. Ja jotenkin ymmärrän se epätietoisuuden joka on ihmisten mielessä. Valtiovalta kovasti korostaa kansainvälisyyttään, jota ehkä parhaiten markkeeraa (Matti Vanhasen) hallitusohjelaman lause &rdquo;Suomi kuuluu kaikille&rdquo;. Vielä tiukemmalta kuulostavat (mm. Angela Merkelin lanseeraamat) toteamukset &rdquo;nationalismi johtaa sotaan&rdquo;, jotka helposti kriminalisoivat koko kansallistunteen. Ehkä konkreettisemmin asenneilmapiiri ilmenee toistuvana vetoamisena periaatteeseen &rdquo;emme voi sulkea rajoja&rdquo;. Vaikka kyse on pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvästä ilmiöstä, tavallinen kansalainen ei varmaan oikein ymmärrä, millä pelisäännöillä nykyään edetään. Mitä valtiovalta oikein haluaa?</p><p>Näennäisesti edetään &rdquo;oikeusvaltion&rdquo; periaatteiden mukaisesti, otetaan rajalla vastaa tulija ja hallinnollisen ja juridisen prosessin perusteella päätellään, onko hän oikeutettu tulemaan maahan. Jos ei, hänet karkotetaan. Periaatteessa kaikki menee hyvin, mutta kaikki varmaan huomaavat, että näin on vain teoriassa. Tosiasiassa kaikki saavat jäädä, pakolaisina, paperittomina, yhtä kaikki. Epäselväksi jää, mitä on valtiovallan tahtotila. Jos asiasta vastuussa oleva ministeri suosittelee pakolaisstatuksen menettäneelle muuntautumista työperäiseksi maahanmuuttajaksi, on entistä enemmän ymmällään, mitkä ovat pelisäännöt. Huomattava osa poliitikoista vastustaa kaikki karkotuksia ja on valmis poistamaan jopa maahanmuuttoon liittyvät näennäisrajoitukset. Miten tavallisen kansalaisen pitäisi ymmärtää tämä periaatteiden ja viestien kakofonia?</p><p>Kehityskulku muistuttaa hieman omaisuusrikollisuuden sanktiojärjestelmää. Niin kuin muistetaan, meillä oli (asiallisesti ottaen on yhäkin) järjestelmä, jossa varastaminen (erityisesti ns. myymälävarkaudet) oli kriminalisoitu (varastaminen oli rikos). Ongelma oli vain se, että varastamisesta ei tullut (tule) mitään rangaistusta, ellei sitten sakkolapun vastaanottamista pidetä rangaistuksena, ja siten koko ao. rikoslain kohta oli pelkkää &rdquo;aprillia&rdquo;. &nbsp;Jos säännöillä tai laeilla ei ole merkitystä, miksi niitä pitäisi noudattaa saati kunnioittaa.</p><p>Toki puolustustahdon heikkeneminen heijastaa varmaan muutakin kuin kysymystä rajavalvonnasta, mutta jokin ristiriita silti jää kaivelemaan. Miksi meillä pitää olla rajavartiolaitos, jos kaikki saava tulla ja jäädä Suomeen? Mitä tarkoitusta varten meillä armeija, jos Suomi on vain maantieteellinen yksityiskohta Euroopassa. Onko armeija vain sitä varten, että (nimenomaan) venäläiset eivät tulisi Suomeen? Voi olla, että nämä ovat tyhmiä kysymyksiä, mutta olen huomannut, että yllättävän moni on aidosti epätietoinen siitä, mitä hänen pitäisi ajatella Suomesta. Kuuluuko Suomi enää hänelle? Miksi hänen pitäisi olla valmis &rdquo;kuolemaan Suomen puolesta&rdquo;. Niin todellakin, miksi?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Keskustelu hävittäjähankinnoista hieman hämmentää; ilmassa on numeroita, mutta ei saa selvää,  mistä ne oikein tulevat? Tiedän, jo pelkästään numeroiden perään kysyminen on julkisuudessa leimautunut ”turvallisuuden vaarantamiseksi”, mutta sellaistahan ”keskustelu” Suomessa aina on. Kenraalit päättäkööt asiasta, mutta ehkä olisi aiheellista tehdä selväksi, mistä rahat otetaan. Kuvittelisin, että puolustusbudjetti on kutakuinkin se, mikä se on tällä hetkellä. Jos näin on, tuntuisi ilmeiseltä, että 64 hävittäjän hankinta vie koko puolustusbudjetin liikkumatilan ja muut aselajit jäävät nuolemaan näppejään.

Tätä taustaa vasten sopii kysyä, ovatko ”kenraalit” tosiaan yhtä mieltä hankinnan suuruudesta? Ja ovatko he yhtä mieltä, niistä skenaarioista, joihin hankinnat perustuvat? Millainen aggressio Suomea todennäköisimmin kohtaa? Onko se sellainen, jossa ilmatilan väärinkäyttö on ratkaiseva tekijä hyökkäyksessä ja puolustuksessa! Maallikkoa hieman epäilyttää. Jos ajattelee Venäjän/Neuvostoliiton (joka jostain syystä tulee mieleen) aggressioita viimeisen sadan vuoden aikana: Puola 1919, Suomi & Puola 1939, Unkari 1956, Tšekkoslovakia 1968, Afganistan 1980, Georgia 2008, Ukraina 2014, jää vaikutelmaksi, että ehkä ne kaikki kuitenkin olivat pääosin maaoperaatioita. Hieman vaikea kuvitella, että tosin olisi tulevaisuudessakaan. Jos näin todella on, luulisi tähdellisemmäksi panostaa maanvoimien iskukykyyn ja liikkuvuuteen. Eli hieman liioitellen: Horneteilla on vähän vaikea torjua ”vihreitä miehiä”. Maavoimien kalusto on sitä paitsi aivan eri hintaluokassa kuin ilmavoimien.

Hinnoilla on tokin jotain merkitystä. Maailmalla isotkin valtiot ovat tinkineet nimenomaan hävittäjähankinnoista, koska niiden hintakehitys näyttää poikkeavan kaikista vastaavista asejärjestelmistä. Ajatellaan vaikka Kanadan ja Australian tapaisia ”suurvaltoja”, joilla konein määrä on lähes Suomen tasolla tai Uuden Seelannin tapaista Suomen kokoista maata, jolla ei lainkaan hävittäjä. Omat syynsä siihen tietenkin on, mutta taustalla on se järkevä ajatus, että kun rahaa on niukalti, se kannattaa käyttää mahdollisimman kustannustehokkaasti (ei kannata laittaa kaikkia rahoja kahteen panssarilaivaan). Siksi tuntuisi järkevältä tehdä asianmukainen kustannus-hyötyanalyysi eri asejärjestelmien välillä, ennen kuin kiinnitetään mitään lukuja, saati sitten moititaan lukujen epäilijöitä puolustuskyvyn vaarantajiksi.

Suurempi ongelma on kuitenkin se, ovatko ihmiset enää ylipäätään halukkaista käyttämään puolustusmenoihin sama rahamäärää kuin aiemmin. Gallup –tulokset puolustustahdon heikkenemisestä kielivät siitä, että asiat eivät ehkä sittenkään ole niin hyvällä tolalla kuin juhlapuheissa sanotaan. Ja jotenkin ymmärrän se epätietoisuuden joka on ihmisten mielessä. Valtiovalta kovasti korostaa kansainvälisyyttään, jota ehkä parhaiten markkeeraa (Matti Vanhasen) hallitusohjelaman lause ”Suomi kuuluu kaikille”. Vielä tiukemmalta kuulostavat (mm. Angela Merkelin lanseeraamat) toteamukset ”nationalismi johtaa sotaan”, jotka helposti kriminalisoivat koko kansallistunteen. Ehkä konkreettisemmin asenneilmapiiri ilmenee toistuvana vetoamisena periaatteeseen ”emme voi sulkea rajoja”. Vaikka kyse on pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvästä ilmiöstä, tavallinen kansalainen ei varmaan oikein ymmärrä, millä pelisäännöillä nykyään edetään. Mitä valtiovalta oikein haluaa?

Näennäisesti edetään ”oikeusvaltion” periaatteiden mukaisesti, otetaan rajalla vastaa tulija ja hallinnollisen ja juridisen prosessin perusteella päätellään, onko hän oikeutettu tulemaan maahan. Jos ei, hänet karkotetaan. Periaatteessa kaikki menee hyvin, mutta kaikki varmaan huomaavat, että näin on vain teoriassa. Tosiasiassa kaikki saavat jäädä, pakolaisina, paperittomina, yhtä kaikki. Epäselväksi jää, mitä on valtiovallan tahtotila. Jos asiasta vastuussa oleva ministeri suosittelee pakolaisstatuksen menettäneelle muuntautumista työperäiseksi maahanmuuttajaksi, on entistä enemmän ymmällään, mitkä ovat pelisäännöt. Huomattava osa poliitikoista vastustaa kaikki karkotuksia ja on valmis poistamaan jopa maahanmuuttoon liittyvät näennäisrajoitukset. Miten tavallisen kansalaisen pitäisi ymmärtää tämä periaatteiden ja viestien kakofonia?

Kehityskulku muistuttaa hieman omaisuusrikollisuuden sanktiojärjestelmää. Niin kuin muistetaan, meillä oli (asiallisesti ottaen on yhäkin) järjestelmä, jossa varastaminen (erityisesti ns. myymälävarkaudet) oli kriminalisoitu (varastaminen oli rikos). Ongelma oli vain se, että varastamisesta ei tullut (tule) mitään rangaistusta, ellei sitten sakkolapun vastaanottamista pidetä rangaistuksena, ja siten koko ao. rikoslain kohta oli pelkkää ”aprillia”.  Jos säännöillä tai laeilla ei ole merkitystä, miksi niitä pitäisi noudattaa saati kunnioittaa.

Toki puolustustahdon heikkeneminen heijastaa varmaan muutakin kuin kysymystä rajavalvonnasta, mutta jokin ristiriita silti jää kaivelemaan. Miksi meillä pitää olla rajavartiolaitos, jos kaikki saava tulla ja jäädä Suomeen? Mitä tarkoitusta varten meillä armeija, jos Suomi on vain maantieteellinen yksityiskohta Euroopassa. Onko armeija vain sitä varten, että (nimenomaan) venäläiset eivät tulisi Suomeen? Voi olla, että nämä ovat tyhmiä kysymyksiä, mutta olen huomannut, että yllättävän moni on aidosti epätietoinen siitä, mitä hänen pitäisi ajatella Suomesta. Kuuluuko Suomi enää hänelle? Miksi hänen pitäisi olla valmis ”kuolemaan Suomen puolesta”. Niin todellakin, miksi?

]]>
54 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268102-64-vai-100#comments Armeija Hävittäjähankinnat Puolustustahto Sun, 20 Jan 2019 17:30:33 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268102-64-vai-100
EU vuosikatsaus 2018: Unioni horjui konkurssitilaan http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan <p>Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.</p><p>Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.</p><p>Hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena terrorismin ja väkivallan uhka leijuu EU-kansalaisten yllä. EU ei ole kyennyt erottamaan toisistaan aidosti hädänalaisia ja muissa tarkoituksissa jäsenvaltioihin pyrkiviä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyydestä panostaa rajoille sijoitettaviin turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksiin, joissa pakolaisille järjestettäisiin asialliset oltavat kunnes heidän asiansa on tutkittu. Mitään ei ole tapahtunut eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet mitään kuten jo aiemmin kirjoitin blogissani, jossa jouduin oikomaan Suomen valtalehdistön uutisointia. Suomen hallitus lähinnä keskittyy kauhistelemaan ongelmia Suomessa.</p><p><a href="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia" title="http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia">http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-u...</a></p><p>Ulkopoliittisesti EU on seurannut katseellaan voimattomana suurvaltojen välien kiristymistä, joka heijastuu vaarallisesti mm Ukrainassa ja Krimillä Venäjän toimeliaisuutena. Eräät maat kuten Suomi haikailevat EU:n oman armeijan perään. Jokainen vähänkin asioita seuraava ymmärtää ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Kun jokaisen jäsenmaan on nähty sooloilevan omien etujensa mukaan taloudessa, maahanmuutossa yms., kuinka sitten sota-asioissa kriisitilanteessa oltaisiin yhtä mieltä? Tämän vuoksi naiivi ajatus EU:n armeijasta pakkaa hymyilyttämään vaikka asia on vakava.</p><p>Pienen Kreikan EU sai vielä painostettua polvilleen säästökuurille, jolla viedään nuorilta sukupolvilta elämän edellytykset Kreikassa. Työttömyys oli yli 15% kesällä ja nuorisotyöttömyys yli 30% . Syksyllä komissio hylkäsi ensin pahasti velkaantuneen Italian alijäämäisen budjetin mutta kosmeettisten korjausten jälkeen hyväksyi budjetin ja tunnusti voimattomuutensa lähestyvän talous &ndash; ja Eurokatastrofin suhteen.</p><p>Ranskan budjetti on ollut pitkään alijäämäinen. Kun kaduille ilmestyi mielenosoittajia, päätti presidentti luvata palkinnoksi mellakoitsijoille taloudellisia etuja, jotka johtavat budjetin alijäämän pahenemiseen. Samalla muodostui vaarallinen ennakkotapaus: Ranskaa ja EU:ta siis voi johtaa kaduilta autoja polttamalla. Mitä tapahtuu jatkossa?</p><p>EU:n hajoamisprosessi kiihtyi Britannian eron lähestyessä. Ylimielisellä asenteellaan EU takasi ensin eroon johtaneen kohtalokkaan kansanäänestyksen toteutumisen Britanniassa ja myöhemmin koko Euroopan vaarantavan kaaoksen synnyn eroneuvotteluissa. Parempaan olisi pitänyt pystyä. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p><p>Turvallisuuden ja talouden konkurssitilaa täydentää moraalinen ja hallinnollinen konkurssi. On käynyt ilmi, että EU:ta johtaa alkoholisti, joka törttöilee työaikana juovuksissa. On selvää, että tämä heijastuu organisaation toimintaa haitallisesti.</p><p>Kauhistuttavinta on kuitenkin, että kukaan ei tee mitään Junckerin ohjaamiseksi hoitoon. Vanhaa valtiomiestä käy sääliksi kollegoiden ja ennen kaikkea jäsenmaiden piittaamattomuus. Normaalisti toimivassa organisaatiossa asiaan puututtaisiin ja henkilö ohjattaisiin hoitoon. Jos organisaatio ei kykene käsittelemään yhden henkilön työsuhde/päihdeongelmaa niin kuinka sen voi olettaa kykenevän hoitamaan vaativampia tehtäviä?</p><p>Puheenjohtajansa kanssa EU horjui konkurssitilaan 2018.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jos EU olisi yritys, se olisi jo aikaa sitten asetettu konkurssiin. Yrityksen yleisin olemassaolon tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen mutta EU:n olemassaolon oikeutus voidaan kiteyttää pyrkimyksenä tuottaa kansalaisilleen turvallisuutta ja erityisesti materiaalista sekä henkistä hyvinvointia.

Kun vuoden 2018 lopulla tarkastelee EU:n onnistumista, on konkurssitila lähinnä oikea luonnehdinta.

Hallitsemattoman maahanmuuton seurauksena terrorismin ja väkivallan uhka leijuu EU-kansalaisten yllä. EU ei ole kyennyt erottamaan toisistaan aidosti hädänalaisia ja muissa tarkoituksissa jäsenvaltioihin pyrkiviä. Jokin aikaa sitten uutisoitiin EU:n jäsenvaltioiden yksimielisyydestä panostaa rajoille sijoitettaviin turvapaikkahakemusten käsittelykeskuksiin, joissa pakolaisille järjestettäisiin asialliset oltavat kunnes heidän asiansa on tutkittu. Mitään ei ole tapahtunut eivätkä jäsenvaltiot ole sopineet mitään kuten jo aiemmin kirjoitin blogissani, jossa jouduin oikomaan Suomen valtalehdistön uutisointia. Suomen hallitus lähinnä keskittyy kauhistelemaan ongelmia Suomessa.

http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257589-korjaus-median-uutisointiin-eu-ei-paattanyt-perustaa-vastaanottokeskuksia

Ulkopoliittisesti EU on seurannut katseellaan voimattomana suurvaltojen välien kiristymistä, joka heijastuu vaarallisesti mm Ukrainassa ja Krimillä Venäjän toimeliaisuutena. Eräät maat kuten Suomi haikailevat EU:n oman armeijan perään. Jokainen vähänkin asioita seuraava ymmärtää ajatuksen olevan kuolleena syntynyt. Kun jokaisen jäsenmaan on nähty sooloilevan omien etujensa mukaan taloudessa, maahanmuutossa yms., kuinka sitten sota-asioissa kriisitilanteessa oltaisiin yhtä mieltä? Tämän vuoksi naiivi ajatus EU:n armeijasta pakkaa hymyilyttämään vaikka asia on vakava.

Pienen Kreikan EU sai vielä painostettua polvilleen säästökuurille, jolla viedään nuorilta sukupolvilta elämän edellytykset Kreikassa. Työttömyys oli yli 15% kesällä ja nuorisotyöttömyys yli 30% . Syksyllä komissio hylkäsi ensin pahasti velkaantuneen Italian alijäämäisen budjetin mutta kosmeettisten korjausten jälkeen hyväksyi budjetin ja tunnusti voimattomuutensa lähestyvän talous – ja Eurokatastrofin suhteen.

Ranskan budjetti on ollut pitkään alijäämäinen. Kun kaduille ilmestyi mielenosoittajia, päätti presidentti luvata palkinnoksi mellakoitsijoille taloudellisia etuja, jotka johtavat budjetin alijäämän pahenemiseen. Samalla muodostui vaarallinen ennakkotapaus: Ranskaa ja EU:ta siis voi johtaa kaduilta autoja polttamalla. Mitä tapahtuu jatkossa?

EU:n hajoamisprosessi kiihtyi Britannian eron lähestyessä. Ylimielisellä asenteellaan EU takasi ensin eroon johtaneen kohtalokkaan kansanäänestyksen toteutumisen Britanniassa ja myöhemmin koko Euroopan vaarantavan kaaoksen synnyn eroneuvotteluissa. Parempaan olisi pitänyt pystyä.    

Turvallisuuden ja talouden konkurssitilaa täydentää moraalinen ja hallinnollinen konkurssi. On käynyt ilmi, että EU:ta johtaa alkoholisti, joka törttöilee työaikana juovuksissa. On selvää, että tämä heijastuu organisaation toimintaa haitallisesti.

Kauhistuttavinta on kuitenkin, että kukaan ei tee mitään Junckerin ohjaamiseksi hoitoon. Vanhaa valtiomiestä käy sääliksi kollegoiden ja ennen kaikkea jäsenmaiden piittaamattomuus. Normaalisti toimivassa organisaatiossa asiaan puututtaisiin ja henkilö ohjattaisiin hoitoon. Jos organisaatio ei kykene käsittelemään yhden henkilön työsuhde/päihdeongelmaa niin kuinka sen voi olettaa kykenevän hoitamaan vaativampia tehtäviä?

Puheenjohtajansa kanssa EU horjui konkurssitilaan 2018.

 

]]>
4 http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan#comments Armeija EU maahanmuuttopolitiikka Euroopan unioni Jean-Claude Juncker Konkurssi Mon, 31 Dec 2018 07:20:00 +0000 Jukka Leppälahti http://jukkakleppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266669-eu-vuosikatsaus-2018-unioni-horjui-konkurssitilaan
Natsi-Saksan murskaamisesta uusia kuvauksia http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262041-natsi-saksan-murskaamisesta-uusia-kuvauksia <p><br />Toisessa maailmansodassa Saksa tunkeutui syvälle Neuvostoliiton alueelle ja jyskytteli Moskovan liepeitä, mutta puna-armeija sai sen torjuttua ja runnoi natsit takaisin, Berliiniin asti. Tämä sopii hyvin ylikansallisen sankaritarinan alustaksi, koska Neuvostoliitto oli tämän sodan uhri, jonka kimppuun Saksa hyökkäsi. Toki muussa tapauksessa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Saksaan ennen pitkää.&nbsp;</p><p><br />Puna-armeijassa oli luonnollisesti myös udmurttilaisia sotilaita, kuten myös kaikkien sukukansojemme sotilaita. Runsaasti on myös natsi-Saksaa vastaan taistelleita suomalais-ugrilaisia sotasankareita ja pilvin pimein kaatuneita.&nbsp;</p><p><br />Kun eräs suomalainen oli lukenut 1930-luvulla vainojen uhriksi joutuneen Ashaltshi Okin tarinaa ja sitä, kuinka tämä sitten onnellisena lähti rintamalääkäriksi, hän ihmetteli, miten Ashaltshi Oki saattoi puolustaa Neuvostoliittoa. Minusta olisi peräti ihmeellistä, jos ei olisi puolustanut. Neuvostoliitto vainosi useita omiaan mielivaltaisin, tekaistuin perustein, mutta tuolloinhan ei vielä tiedetty, mitä vangituille oli tapahtunut. Natseista sen sijaan tiedettiin, että he tappoivat kaikki tielleen osuneet ihmiset mummoista pikkulapsiin ja polttivat ja tuhosivat kaiken tieltään.</p><p><br />Taistelu natsi-Saksaa vastaan on udmurttilaisen kirjallisuuden tärkeimpiä aiheita, ellei peräti tärkein ja yleisin. Udmurttilaisten novellien suomennoskokoelmaan valitsemistani 37 novellista 30 on ilmestynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Näistä neljä kertoo&nbsp; juuri toisesta maailmansodasta. Niissä kerrotaan, mikä tapaus saa nuoren äidin lähtemään partisaaniksi, miten neuvostotiedustelijat saavat hankituksi vihollisen selustasta arvokkaita dokumentteja, miten udmurttilainen metsästäjä kunnostautuu sodassa ja miten valkovenäläisen kylän natsimiehityksen aikainen petturi saadaan lopulta kiikkiin vuosikymmeniä sodan jälkeen.</p><p><br />Urhea udmurttilainen sotilas taistelee Berliinistä, mutta kaatuu ennen voitonpäivää. Nuoripari ehtii olla naimisissa vain kuukauden, kun mies kutsutaan rintamalle&nbsp; eikä hän koskaan palaa. Sodan tuhoama perheonni on yleinen taustajuoni monessa novellissa, joka ei muuten ole varsinainen sotanovelli. Näinhän tietysti olikin: sotaan joutuivat juuri parhaassa naimaiässä olevat udmurtit. Sodan tuhoama nuorenparin onni mainitaan peräti viidessä novellissa eräänlaisena tarinan taustoituksena: näissä siis mies ei palaa. Yhdessä näistä tosin kyse on ensimmäisestä maailmansodasta.&nbsp;</p><p><br />Lisäksi yhdessä novellissa nuori aviomies palaa kyllä rintamalta rampana, mutta kuolee piakkoin kotona. Yhdessä novellissa mies palaa sodasta lievästi haavoittuneena. Ainoastaan kahdessa novellissa mainitaan paluu sodasta ehjin nahoin. Kaiken kaikkiaan toinen maailmansota, 1900-luvun suurin katastrofi on läsnä joko etualalla tai taustalla 13 novellissa 37 udmurttilaisesta novellista, jotka edustavat tasapuolisesti kaikkia udmurttilaisia novelleja.&nbsp;</p><p><br />Tämän lisäksi yksi novelleista liittyy kokonaisuudessaan ensimmäiseen maailmansotaan ja niin ikään yksi kansalaissotaan. Toiseksi viimeisin novelli vuodelta 2017 tulee maininneeksi jopa Syyrian sodan. Yhdessä novellissa karataan armeijasta ja yhdessä sieltä palataan ihan normaalisti vanhoja udmurttilaisia perinteitä kunnioittaen. Armeijasta palaavan on näet ensiksi mentävä johonkin toiseen taloon ja vasta sitten kotiinsa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>
Toisessa maailmansodassa Saksa tunkeutui syvälle Neuvostoliiton alueelle ja jyskytteli Moskovan liepeitä, mutta puna-armeija sai sen torjuttua ja runnoi natsit takaisin, Berliiniin asti. Tämä sopii hyvin ylikansallisen sankaritarinan alustaksi, koska Neuvostoliitto oli tämän sodan uhri, jonka kimppuun Saksa hyökkäsi. Toki muussa tapauksessa Neuvostoliitto olisi hyökännyt Saksaan ennen pitkää. 


Puna-armeijassa oli luonnollisesti myös udmurttilaisia sotilaita, kuten myös kaikkien sukukansojemme sotilaita. Runsaasti on myös natsi-Saksaa vastaan taistelleita suomalais-ugrilaisia sotasankareita ja pilvin pimein kaatuneita. 


Kun eräs suomalainen oli lukenut 1930-luvulla vainojen uhriksi joutuneen Ashaltshi Okin tarinaa ja sitä, kuinka tämä sitten onnellisena lähti rintamalääkäriksi, hän ihmetteli, miten Ashaltshi Oki saattoi puolustaa Neuvostoliittoa. Minusta olisi peräti ihmeellistä, jos ei olisi puolustanut. Neuvostoliitto vainosi useita omiaan mielivaltaisin, tekaistuin perustein, mutta tuolloinhan ei vielä tiedetty, mitä vangituille oli tapahtunut. Natseista sen sijaan tiedettiin, että he tappoivat kaikki tielleen osuneet ihmiset mummoista pikkulapsiin ja polttivat ja tuhosivat kaiken tieltään.


Taistelu natsi-Saksaa vastaan on udmurttilaisen kirjallisuuden tärkeimpiä aiheita, ellei peräti tärkein ja yleisin. Udmurttilaisten novellien suomennoskokoelmaan valitsemistani 37 novellista 30 on ilmestynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Näistä neljä kertoo  juuri toisesta maailmansodasta. Niissä kerrotaan, mikä tapaus saa nuoren äidin lähtemään partisaaniksi, miten neuvostotiedustelijat saavat hankituksi vihollisen selustasta arvokkaita dokumentteja, miten udmurttilainen metsästäjä kunnostautuu sodassa ja miten valkovenäläisen kylän natsimiehityksen aikainen petturi saadaan lopulta kiikkiin vuosikymmeniä sodan jälkeen.


Urhea udmurttilainen sotilas taistelee Berliinistä, mutta kaatuu ennen voitonpäivää. Nuoripari ehtii olla naimisissa vain kuukauden, kun mies kutsutaan rintamalle  eikä hän koskaan palaa. Sodan tuhoama perheonni on yleinen taustajuoni monessa novellissa, joka ei muuten ole varsinainen sotanovelli. Näinhän tietysti olikin: sotaan joutuivat juuri parhaassa naimaiässä olevat udmurtit. Sodan tuhoama nuorenparin onni mainitaan peräti viidessä novellissa eräänlaisena tarinan taustoituksena: näissä siis mies ei palaa. Yhdessä näistä tosin kyse on ensimmäisestä maailmansodasta. 


Lisäksi yhdessä novellissa nuori aviomies palaa kyllä rintamalta rampana, mutta kuolee piakkoin kotona. Yhdessä novellissa mies palaa sodasta lievästi haavoittuneena. Ainoastaan kahdessa novellissa mainitaan paluu sodasta ehjin nahoin. Kaiken kaikkiaan toinen maailmansota, 1900-luvun suurin katastrofi on läsnä joko etualalla tai taustalla 13 novellissa 37 udmurttilaisesta novellista, jotka edustavat tasapuolisesti kaikkia udmurttilaisia novelleja. 


Tämän lisäksi yksi novelleista liittyy kokonaisuudessaan ensimmäiseen maailmansotaan ja niin ikään yksi kansalaissotaan. Toiseksi viimeisin novelli vuodelta 2017 tulee maininneeksi jopa Syyrian sodan. Yhdessä novellissa karataan armeijasta ja yhdessä sieltä palataan ihan normaalisti vanhoja udmurttilaisia perinteitä kunnioittaen. Armeijasta palaavan on näet ensiksi mentävä johonkin toiseen taloon ja vasta sitten kotiinsa.

 

]]>
6 http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262041-natsi-saksan-murskaamisesta-uusia-kuvauksia#comments Armeija Natsi-Saksa Toinen maailmansota Udmurttilainen kirjallisuus Udmurttilainen novelli Thu, 04 Oct 2018 17:53:19 +0000 Esa-Jussi Salminen http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262041-natsi-saksan-murskaamisesta-uusia-kuvauksia
Erillishakaristi http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261837-erillishakaristi <p>Minkälaisen kuvan oheiset sotilaat marssimassa hakaristilipun alla tahtomattaankin välittävät Suomen ulkopuolelle, jossa ei tunneta Suomen ilmavoimien historiallista selitystä hakaristin käytölle?</p><p></p><p>Hakaristin säilyvä asema Suomessa on jälleen puhuttanut ulkomailla, kun Business Insider kirjoitti hiljattain pidemmän <a href="https://www.businessinsider.com/swastika-why-finland-still-uses-2018-9?r=US&amp;IR=T&amp;IR=T">artikkelin </a>aiheesta. Samoin teemaan tarttui Helsingin Sanomat, <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005846393.html">uutisoiden </a>ilmavoimien hakaristin kantaisän, <strong>Eric von Rosenin</strong>, myöhemmästä avoimesta natsi-ideologiasta.</p><p>On edelleen kiistaton tosiasia, etteivät Suomen ilmavoimat kopioineet hakaristiään natseilta, eivätkä natsit Suomelta. <em>Swastika</em> on tosiaan vanhempi symboli, jota on käytetty ympäri maailman Carlsberg-oluesta hindulaisuuteen. Tätä hakaristin nykyisen käytön ymmärtäjät taajaan toistelevat, ettei yhteyttä ole. Helsingin Yliopiston maailmanpolitiikan professori <strong>Teivo Teivainen</strong> on popularisoinut osuvan termin <em>erillishakaristi</em>, joka viittaa symbolin asemaan väitetyn irrallisena natsismin aiheuttamasta imagohaitasta. Aivan kuten pitkään Suomen korostettiin käyvän &quot;erillissotaa&quot; Neuvostoliittoa vastaan, eikä <strong>Adolf Hitlerin</strong> rinnalla.</p><p>Tämän tekstin tarkoitus ei ole kyseenalaistaa Suomen oikeutta käyttää hakaristiä, tai vaatia sen poistoa. Tällä hetkellä mikään ei kiellä Suomea ja ilmavoimia sitä tekemästä. Relevantti kysymys on, onko se järkevää; onko siitä hyötyä? Entä haittaa?</p><p>Maanpuolustuksen ollessa kyseessä on katsottava ohi historiallisten monimutkaisten perusteluiden ja oikeutuksen, käytännöllisempään lähestymistapaan ja vertailtava hakaristin jatkuvan käytön tuomia etuja sekä haittoja Suomen Puolustusvoimille.</p><p>Yhteisten symboleiden nähdään usein hitsaavan ryhmää yhteen ja korottavan maanpuolustustahtoa. Välillisesti olen nähnyt tätä käytettävän puolustuksena ilmavoimien tunnusten muuttamattomuudelle. Kuitenkin ainakin omasta näkökulmasta on vaikea nähdä, että hakaristillä olisi maanpuolustustahdolle jollain tavalla ainakaan positiivinen vaikutus. Toisin sanoen, en usko maanpuolustustahdon ainakaan kärsivän mikäli ilmavoimat symbolia vaihtaa.</p><p>Vastapainoksi käytön jatkamisella on kiistämättömiä haittapuolia, kuten tekstin avauslauseessa jo viittasin. Konfliktitilanteessa hakaristin käyttö <em>tullaan</em> ison yleisön silmissä tiedostamattakin liittämään Natsi-Saksan hakaristiin. Tätä suurella todennäköisyydellä myös vastapuolen propaganda hyödyntäisi sumeilematta: valtaosa varsinkin länsimaisesta populaatiosta ei yksinkertaisesti tunne eroa ilmavoimien hakaristin ja kansallissosialistisen Saksan hakaristin välillä.</p><p>Kyseisessä kriisitilanteessa ei yksinkertaisesti ole resursseja selittää jokaiselle, että kyseessä on <em>oikeasti</em> erillishakaristi, joka ei liity toisen maailmansodan aikaisen Saksan symboliikkaan. Swastikan käyttö on, kiistämättä, tahraantunut &mdash; halusimme sitä tai emme. Suomi tullaan yhdistämään kansallissosialistiseen Saksaan kaikkine haittavaikutuksineen, se tuskin on maanpuolustukselle, sympatioille ja avunsaannille eduksi missään tilanteessa.</p><p>Näin ollen nähdäkseni hakaristin käytön nettovaikutukset jäävät negatiiviseksi: se on haitallista Suomen maanpuolustuksen näkökulmasta. Professori Teivainen on lukuisia kertoja pyrkinyt problematisoimaan ja kysymään sotilasjohtoa myöten, mitä hyötyä hakaristin käytöllä saavutetaan. Toistaiseksi vastauksena on ollut hiljaisuus, tai perustelu sen historiallisesta erillisyydestä.</p><p>Miksi hakaristin käyttöä Suomen Ilmavoimien symbolina tulisi jatkaa, kun siitä suurella todennäköisyydellä on haitallinen vaikutus konfliktitilanteessa? Nähdäkseni maanpuolustuksesta puhuttaessa ideologia ja ylpeys eivät saa ajaa käytännöllisyyden ja reaalimailman vaikutusten edelle etenkään näin pienessä valtiossa.</p><p>Vaikka kyseessä olisi erillinen historiallinen symboli, sen käytön haitta on kiistaton. Miksi hakarististä pidetään kiinni?</p> Minkälaisen kuvan oheiset sotilaat marssimassa hakaristilipun alla tahtomattaankin välittävät Suomen ulkopuolelle, jossa ei tunneta Suomen ilmavoimien historiallista selitystä hakaristin käytölle?

Hakaristin säilyvä asema Suomessa on jälleen puhuttanut ulkomailla, kun Business Insider kirjoitti hiljattain pidemmän artikkelin aiheesta. Samoin teemaan tarttui Helsingin Sanomat, uutisoiden ilmavoimien hakaristin kantaisän, Eric von Rosenin, myöhemmästä avoimesta natsi-ideologiasta.

On edelleen kiistaton tosiasia, etteivät Suomen ilmavoimat kopioineet hakaristiään natseilta, eivätkä natsit Suomelta. Swastika on tosiaan vanhempi symboli, jota on käytetty ympäri maailman Carlsberg-oluesta hindulaisuuteen. Tätä hakaristin nykyisen käytön ymmärtäjät taajaan toistelevat, ettei yhteyttä ole. Helsingin Yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on popularisoinut osuvan termin erillishakaristi, joka viittaa symbolin asemaan väitetyn irrallisena natsismin aiheuttamasta imagohaitasta. Aivan kuten pitkään Suomen korostettiin käyvän "erillissotaa" Neuvostoliittoa vastaan, eikä Adolf Hitlerin rinnalla.

Tämän tekstin tarkoitus ei ole kyseenalaistaa Suomen oikeutta käyttää hakaristiä, tai vaatia sen poistoa. Tällä hetkellä mikään ei kiellä Suomea ja ilmavoimia sitä tekemästä. Relevantti kysymys on, onko se järkevää; onko siitä hyötyä? Entä haittaa?

Maanpuolustuksen ollessa kyseessä on katsottava ohi historiallisten monimutkaisten perusteluiden ja oikeutuksen, käytännöllisempään lähestymistapaan ja vertailtava hakaristin jatkuvan käytön tuomia etuja sekä haittoja Suomen Puolustusvoimille.

Yhteisten symboleiden nähdään usein hitsaavan ryhmää yhteen ja korottavan maanpuolustustahtoa. Välillisesti olen nähnyt tätä käytettävän puolustuksena ilmavoimien tunnusten muuttamattomuudelle. Kuitenkin ainakin omasta näkökulmasta on vaikea nähdä, että hakaristillä olisi maanpuolustustahdolle jollain tavalla ainakaan positiivinen vaikutus. Toisin sanoen, en usko maanpuolustustahdon ainakaan kärsivän mikäli ilmavoimat symbolia vaihtaa.

Vastapainoksi käytön jatkamisella on kiistämättömiä haittapuolia, kuten tekstin avauslauseessa jo viittasin. Konfliktitilanteessa hakaristin käyttö tullaan ison yleisön silmissä tiedostamattakin liittämään Natsi-Saksan hakaristiin. Tätä suurella todennäköisyydellä myös vastapuolen propaganda hyödyntäisi sumeilematta: valtaosa varsinkin länsimaisesta populaatiosta ei yksinkertaisesti tunne eroa ilmavoimien hakaristin ja kansallissosialistisen Saksan hakaristin välillä.

Kyseisessä kriisitilanteessa ei yksinkertaisesti ole resursseja selittää jokaiselle, että kyseessä on oikeasti erillishakaristi, joka ei liity toisen maailmansodan aikaisen Saksan symboliikkaan. Swastikan käyttö on, kiistämättä, tahraantunut — halusimme sitä tai emme. Suomi tullaan yhdistämään kansallissosialistiseen Saksaan kaikkine haittavaikutuksineen, se tuskin on maanpuolustukselle, sympatioille ja avunsaannille eduksi missään tilanteessa.

Näin ollen nähdäkseni hakaristin käytön nettovaikutukset jäävät negatiiviseksi: se on haitallista Suomen maanpuolustuksen näkökulmasta. Professori Teivainen on lukuisia kertoja pyrkinyt problematisoimaan ja kysymään sotilasjohtoa myöten, mitä hyötyä hakaristin käytöllä saavutetaan. Toistaiseksi vastauksena on ollut hiljaisuus, tai perustelu sen historiallisesta erillisyydestä.

Miksi hakaristin käyttöä Suomen Ilmavoimien symbolina tulisi jatkaa, kun siitä suurella todennäköisyydellä on haitallinen vaikutus konfliktitilanteessa? Nähdäkseni maanpuolustuksesta puhuttaessa ideologia ja ylpeys eivät saa ajaa käytännöllisyyden ja reaalimailman vaikutusten edelle etenkään näin pienessä valtiossa.

Vaikka kyseessä olisi erillinen historiallinen symboli, sen käytön haitta on kiistaton. Miksi hakarististä pidetään kiinni?

]]>
99 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261837-erillishakaristi#comments Kotimaa Armeija Ilmavoimat Informaatiosota Kansallissosialismi Suomi Mon, 01 Oct 2018 06:10:55 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261837-erillishakaristi
Armeijan keskeyttämisen syitäkö? http://tarjaedry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261018-armeijan-keskeyttamisen-syitako <p>Uutinen siitä, että siviilipalvelukseen hakeudutaan yhä useammin kesken varusmiespalvelun, herättää hämmentäviä ajatuksia. Kyse ei ole siis vakaumuksellisesta hakeutumisesta siviilipalvelukseen. Onko kyse sitten kasvatuksellisesta asiasta tai jostain muusta?</p><p>Syitä on varmankin useita. Epäilenpä, että oman alan paikan löytyminen siviilipalveluksesta on vain jatkoa sille, että armeija halutaan lopettaa kesken. Paikkaa haetaan varmasti kuumeisesti koko kotiväen avustuksella, kun alkaa näkyä, ettei armeijasta tulekaan mitään. Olisihan paikkaa muuten etsitty jo ennen armeijaan menemistä.</p><p>Olisikohan niin, että terveydelliset syyt liittyvät myös osittain kasvatuksellisiin syihin. Fysiikka ei kestä kaikilla enää normaalia rasitusta istuvan elämäntavan vuoksi, kun lapsuus ja nuoruus on vietetty kuvaruuduilla. Niin armeijasta kuin koulustakin on kuulunut jo pitkään, että lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt. Oikealla kasvatuksella olisi varmasti voitu tukea myös käyttäytymisen- ja mielenterveyden häiriöitä, jotka nousivat myös yleisimmiksi syiksi armeijan keskeyttämiselle.</p><p>Koulussa näkyy se, että oppilaiden sinnikkyys ja ponnistelemisen taito ovat monilta hukassa. On totuttu saamaan liian helpolla asiat valmiina käteen. Siitä seuraa se, että lyödään hanskat tiskiin helpommin heti kun eteen tulee vastoinkäymisiä. Asioita tehdään monesti silloin liiaksi mukavuudenhalu edellä. Armeijassakin saattaa tulla heti ensimmäisinä kuukausina vähän &rdquo;äitiä ikävä&rdquo;. Kokeillaan kepillä jäätä, että ehkä saisin tulla kotiin, kun täällä ei olekaan mukavaa. Myös auktoriteetin sietämisen kyvyllä on vaikutusta lopputulokseen. Vanhempien asenne asiaan voi olla, että pysyt siellä, koska armeijasta kasvaa miehiä. Toisenlaisella asenteella sinne soitellaan, että oliko viime yönä tyyny hyvin. Tämän lisäksi asenteeseen vaikuttaa surullisen kovasti se, mikä on kavereiden mielipide armeijan suorittamisesta.</p><p>Vanhemmuuden yksi tärkeä tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä. Niistä suoriutumistahan täällä jokainen elämässään joutuu kestämään. Armeijakin on helpompaa, kun sinnikkyyttä on jo lapsesta asti opeteltu.</p><p>Tarja Edry, rehtori</p><p>Järvenpään Keskusta</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uutinen siitä, että siviilipalvelukseen hakeudutaan yhä useammin kesken varusmiespalvelun, herättää hämmentäviä ajatuksia. Kyse ei ole siis vakaumuksellisesta hakeutumisesta siviilipalvelukseen. Onko kyse sitten kasvatuksellisesta asiasta tai jostain muusta?

Syitä on varmankin useita. Epäilenpä, että oman alan paikan löytyminen siviilipalveluksesta on vain jatkoa sille, että armeija halutaan lopettaa kesken. Paikkaa haetaan varmasti kuumeisesti koko kotiväen avustuksella, kun alkaa näkyä, ettei armeijasta tulekaan mitään. Olisihan paikkaa muuten etsitty jo ennen armeijaan menemistä.

Olisikohan niin, että terveydelliset syyt liittyvät myös osittain kasvatuksellisiin syihin. Fysiikka ei kestä kaikilla enää normaalia rasitusta istuvan elämäntavan vuoksi, kun lapsuus ja nuoruus on vietetty kuvaruuduilla. Niin armeijasta kuin koulustakin on kuulunut jo pitkään, että lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt. Oikealla kasvatuksella olisi varmasti voitu tukea myös käyttäytymisen- ja mielenterveyden häiriöitä, jotka nousivat myös yleisimmiksi syiksi armeijan keskeyttämiselle.

Koulussa näkyy se, että oppilaiden sinnikkyys ja ponnistelemisen taito ovat monilta hukassa. On totuttu saamaan liian helpolla asiat valmiina käteen. Siitä seuraa se, että lyödään hanskat tiskiin helpommin heti kun eteen tulee vastoinkäymisiä. Asioita tehdään monesti silloin liiaksi mukavuudenhalu edellä. Armeijassakin saattaa tulla heti ensimmäisinä kuukausina vähän ”äitiä ikävä”. Kokeillaan kepillä jäätä, että ehkä saisin tulla kotiin, kun täällä ei olekaan mukavaa. Myös auktoriteetin sietämisen kyvyllä on vaikutusta lopputulokseen. Vanhempien asenne asiaan voi olla, että pysyt siellä, koska armeijasta kasvaa miehiä. Toisenlaisella asenteella sinne soitellaan, että oliko viime yönä tyyny hyvin. Tämän lisäksi asenteeseen vaikuttaa surullisen kovasti se, mikä on kavereiden mielipide armeijan suorittamisesta.

Vanhemmuuden yksi tärkeä tehtävä on tuottaa lapselle pettymyksiä. Niistä suoriutumistahan täällä jokainen elämässään joutuu kestämään. Armeijakin on helpompaa, kun sinnikkyyttä on jo lapsesta asti opeteltu.

Tarja Edry, rehtori

Järvenpään Keskusta

]]>
22 http://tarjaedry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261018-armeijan-keskeyttamisen-syitako#comments Armeija Curling Kasvatus Keskeyttäminen Sat, 15 Sep 2018 06:48:34 +0000 Tarja Edry http://tarjaedry.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261018-armeijan-keskeyttamisen-syitako
Intin kasvisruokapäivä ja konservatiivisuus http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259947-intin-kasvisruokapaiva-ja-konservatiivisuus <p>Ihan oikeassa sodassa oikeita ihmisiä ampuneet suomalaiset sotilaat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10365338">söivät hyvin paljon kasvisproteiinia</a>.</p><p>Uudenmaan Prikaatin varusmiestoimikunnan (VMTK) aloitteesta tulleet kaksi (2) kasvisruoka-ateriaa viikossa asepalvelustaan suorittaville on synnyttänyt älämölön koska nykyinen aikakausi suosii koliikkityyppistä käyttäytymistä aikuisilla.</p><p>Jotta ilmiöstä voitaisiin päästä eroon, sitä pitää ymmärtää.</p><p>Tyypillinen konservatiivi ei mielestäni ota huomioon historiaa vaan oman narratiivinsa siitä, huomista hänelle ei ole olemassakaan ja hän haluaa pitää visusti nykyisyyden ennallaan. Hän ei pane painoa sille, että Suomen kenttäharmaissa taisteli muslimeja ja että Suomi miehitti jatkosodan aikana aluetta jota se ei ollut Tarton rauhassa saanut.</p><p>Häntä ei kiinnosta tieteelliset tutkimustulokset jos ne eivät pönkitä hänen nykyisyyttään.</p><p>Hänellä on siis alitajuinen narratiivi oman elämänsä muodostamasta nykyisyydestä ja siksi hän ahdistuu intin kasvisruokapäivistä, sukupuolettomista vessoista ja<a href="http://transtukipiste.fi/transsukupuolisuus/"> transihmisistä</a>.</p><p>Suljetaan tästä pois ilmiselvä populismi tähän kukkakaalipirtelötyyliin: <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808242201157717_pi.shtml">linkki</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ihan oikeassa sodassa oikeita ihmisiä ampuneet suomalaiset sotilaat söivät hyvin paljon kasvisproteiinia.

Uudenmaan Prikaatin varusmiestoimikunnan (VMTK) aloitteesta tulleet kaksi (2) kasvisruoka-ateriaa viikossa asepalvelustaan suorittaville on synnyttänyt älämölön koska nykyinen aikakausi suosii koliikkityyppistä käyttäytymistä aikuisilla.

Jotta ilmiöstä voitaisiin päästä eroon, sitä pitää ymmärtää.

Tyypillinen konservatiivi ei mielestäni ota huomioon historiaa vaan oman narratiivinsa siitä, huomista hänelle ei ole olemassakaan ja hän haluaa pitää visusti nykyisyyden ennallaan. Hän ei pane painoa sille, että Suomen kenttäharmaissa taisteli muslimeja ja että Suomi miehitti jatkosodan aikana aluetta jota se ei ollut Tarton rauhassa saanut.

Häntä ei kiinnosta tieteelliset tutkimustulokset jos ne eivät pönkitä hänen nykyisyyttään.

Hänellä on siis alitajuinen narratiivi oman elämänsä muodostamasta nykyisyydestä ja siksi hän ahdistuu intin kasvisruokapäivistä, sukupuolettomista vessoista ja transihmisistä.

Suljetaan tästä pois ilmiselvä populismi tähän kukkakaalipirtelötyyliin: linkki

 

]]>
21 http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259947-intin-kasvisruokapaiva-ja-konservatiivisuus#comments Armeija Arvokonservatiivisuus Kasvisruoka Fri, 24 Aug 2018 09:29:41 +0000 Timo Hellman http://timohellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259947-intin-kasvisruokapaiva-ja-konservatiivisuus
Kasvisruokaa konservatiiveille http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259944-kasvisruokaa-konservatiiveille <p>Lapselle on hyvä opettaa erilaisia makuja ja ruoan tekstuureja. Näin myös näen että armeijassa tulisi tehdä. Sikanaudasta tehdyllä makaronilaatikolla kasvatettu pojankloppi täytyy pakottaa kokeilemaan kaikenlaista. Ihan vain siksi, että hän pystyisi tarpeen vaatiessa syömään sitä mitä on tarjolla, eikä vain sitä mistä nyt sattuu tykkäämään.</p><p>Lihansyöntiin kuitenkin suhtaudutaan hyvin ideologisesti; olemme vauras länsimainen kansakunta, jonka ei enää tarvitse kitkuttaa pettuleivällä. Liha on siis saavutettu oikeus ja nyt näytetään otettavan pois. Vaikka voin toki sen kiihkon toki ymmärtää, en saa tällaista itsessäni aikaiseksi, minulle kun liha on vain yksi mahdollinen raaka-aine monista.</p><p>Liharuoka ei ole edes oletusarvoisesti parempaa. Hyvä ruoka on hyvää, käytettiin sen raaka-aineena lihaa, maitotuotteita tai pelkästään kasviksia. Kypsennetyn ruoan ravintoarvot saadaan kasvisruoalla aivan yhtä hyviksi tai huonoiksi kuin liharuoan, joten tämäkään ei voi olla ongelma. Voi olla, että ruoasta saadun nautinnon vieminen ekstaattiselle tasolle vaatii lihaa, mutta se vaatii myös sen että liha on laadukasta ja huolella valmistettu.</p><p>Ruoasta nauttiminen on subjektiivinen kokemus johon vaikuttaa moni asia; kulttuuri, kokemus, ennakkoluulot, perimä, tiedot ja toki itse ruoka. Siis samalla tavoin kuin poliittisen ohjelman kokemiseen vaikuttavat nuo samat asiat, miinus tietenkin se ruoka. Monet naureskelevat Persujen &ldquo;Näin nämä asiat koetaan&rdquo; höpinöille ja sanovat noiden kokemuksien olevan vain omakohtaisia ja johtuvan huonosta ymmärryksestä.&nbsp;</p><p>Eli siis huonosta sosiaaliturvasta, asunnottomuudesta ja monen muun asian huonoudesta valittavalle naureskellaan, koska he vain kokevat asiat huonoiksi perspektiivin puutteen takia ja todellisuudessa sosiaaliturva on Suomessa erittäin korkealla tasolla eikä asunnottomuutta käytännössä ole. Nyt kuitenkaan lihan puute ruoassa ei ole omakohtainen ja opittu kokemus, eikä se johdu vääristä ennakkoluuloista tai vähäisistä tiedoista, vaan on yksinkertaisesti objektiivisesti väärin.</p><p>Ja mitä ihmettä armeijan ruokatarjoilu liittyy valintojen lisäämiseen? Armeijan keittiö ei käsittääkseni ennenkään ole tarjonnut markkinaehtoisesti kymmeniä eri vaihtoehtoja. Armeija on ylipäätään ihmisoikeusrikkomus ja se on aina tarjonnut käsittääkseni vain yhden tai muutamia vaihtoehtoja. Se että ainut &ldquo;vaihtoehto&rdquo; on kasvisruokaa, ei muuta tuota tosiasiaa, eikä huononna armeijakokemusta kuin subjektiivisesti. Armeijassa on nytkin elementtejä joista jotkin ovat ylitsepääsemättömän ikäviä, vaikka jotkin niistä nauttivat. Yksi eri tavoin subjektiivisesti koettu kärsimys ei paikkaa huononna.</p><p>Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos suhtautuu kaikkeen ruokaan vain ruokana, vain ruoan puute, riittämättömyys, laaduttomuus tai sen epäterveellisyys ovat valituksen aiheita. Lisäksi olen pyrkinyt vähentämään lihan syöntiä ihan aktiivisesti, lihantuotanto kun on kaikkein voimakkaimmin subventoitu maatalouden muoto.<br /><br />Jos et halua syödä kasvisruokaa armeijassa, mene sivariin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapselle on hyvä opettaa erilaisia makuja ja ruoan tekstuureja. Näin myös näen että armeijassa tulisi tehdä. Sikanaudasta tehdyllä makaronilaatikolla kasvatettu pojankloppi täytyy pakottaa kokeilemaan kaikenlaista. Ihan vain siksi, että hän pystyisi tarpeen vaatiessa syömään sitä mitä on tarjolla, eikä vain sitä mistä nyt sattuu tykkäämään.

Lihansyöntiin kuitenkin suhtaudutaan hyvin ideologisesti; olemme vauras länsimainen kansakunta, jonka ei enää tarvitse kitkuttaa pettuleivällä. Liha on siis saavutettu oikeus ja nyt näytetään otettavan pois. Vaikka voin toki sen kiihkon toki ymmärtää, en saa tällaista itsessäni aikaiseksi, minulle kun liha on vain yksi mahdollinen raaka-aine monista.

Liharuoka ei ole edes oletusarvoisesti parempaa. Hyvä ruoka on hyvää, käytettiin sen raaka-aineena lihaa, maitotuotteita tai pelkästään kasviksia. Kypsennetyn ruoan ravintoarvot saadaan kasvisruoalla aivan yhtä hyviksi tai huonoiksi kuin liharuoan, joten tämäkään ei voi olla ongelma. Voi olla, että ruoasta saadun nautinnon vieminen ekstaattiselle tasolle vaatii lihaa, mutta se vaatii myös sen että liha on laadukasta ja huolella valmistettu.

Ruoasta nauttiminen on subjektiivinen kokemus johon vaikuttaa moni asia; kulttuuri, kokemus, ennakkoluulot, perimä, tiedot ja toki itse ruoka. Siis samalla tavoin kuin poliittisen ohjelman kokemiseen vaikuttavat nuo samat asiat, miinus tietenkin se ruoka. Monet naureskelevat Persujen “Näin nämä asiat koetaan” höpinöille ja sanovat noiden kokemuksien olevan vain omakohtaisia ja johtuvan huonosta ymmärryksestä. 

Eli siis huonosta sosiaaliturvasta, asunnottomuudesta ja monen muun asian huonoudesta valittavalle naureskellaan, koska he vain kokevat asiat huonoiksi perspektiivin puutteen takia ja todellisuudessa sosiaaliturva on Suomessa erittäin korkealla tasolla eikä asunnottomuutta käytännössä ole. Nyt kuitenkaan lihan puute ruoassa ei ole omakohtainen ja opittu kokemus, eikä se johdu vääristä ennakkoluuloista tai vähäisistä tiedoista, vaan on yksinkertaisesti objektiivisesti väärin.

Ja mitä ihmettä armeijan ruokatarjoilu liittyy valintojen lisäämiseen? Armeijan keittiö ei käsittääkseni ennenkään ole tarjonnut markkinaehtoisesti kymmeniä eri vaihtoehtoja. Armeija on ylipäätään ihmisoikeusrikkomus ja se on aina tarjonnut käsittääkseni vain yhden tai muutamia vaihtoehtoja. Se että ainut “vaihtoehto” on kasvisruokaa, ei muuta tuota tosiasiaa, eikä huononna armeijakokemusta kuin subjektiivisesti. Armeijassa on nytkin elementtejä joista jotkin ovat ylitsepääsemättömän ikäviä, vaikka jotkin niistä nauttivat. Yksi eri tavoin subjektiivisesti koettu kärsimys ei paikkaa huononna.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että jos suhtautuu kaikkeen ruokaan vain ruokana, vain ruoan puute, riittämättömyys, laaduttomuus tai sen epäterveellisyys ovat valituksen aiheita. Lisäksi olen pyrkinyt vähentämään lihan syöntiä ihan aktiivisesti, lihantuotanto kun on kaikkein voimakkaimmin subventoitu maatalouden muoto.

Jos et halua syödä kasvisruokaa armeijassa, mene sivariin.

]]>
8 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259944-kasvisruokaa-konservatiiveille#comments Armeija Kasvisruoka Liha Fri, 24 Aug 2018 09:14:36 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259944-kasvisruokaa-konservatiiveille
Ilmastonmuutos torjutaan kunnissa – lautaselta lähtien http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259895-ilmastonmuutos-torjutaan-kunnissa-lautaselta-lahtien <p>Ennätyksellinen hellekesä on herättänyt monet suomalaisetkin ilmastonmuutoksen tuomaan uuteen normaaliin. Etenkin maatalouden ahdinko, metsäpalot ja leväkukintojen pilaamat uimavedet ovat kouriintuntuvia muistutuksia siitä, että olemme kaikki riippuvaisia tämän aurinkoa kiertävän avaruusaluksen elinkelpoisuudesta &ndash; valtioiden rajat eivät meitä globaalilta ympäristökriisiltä pelasta.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen tulisikin puolustaa rohkeasti kansainvälistä solidaarisuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luopua lyhytnäköisestä kansallisen edun turvaamisesta. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös paras tae siitä, että yritystemme kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa. Voimme olla edelläkävijä ympäristöystävällisen teknologian viennissä, kun maailma vääjäämättä siirtyy hiilineutraaliin talouteen.</p><p>&nbsp;</p><p>Kuntatasolla kansalliset tavoitteet pannaan toimeen esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla, öljylämmityksen alasajamisella, valaistusta päivittämällä, aurinkopaneelien asentamisella, joukkoliikennettä ja pyöräilyä edistämällä &ndash; mutta myös ruokahankinnoilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän viimeisen keinon otti juuri käyttöönsä Suomen armeija, joka aloittaa viikottaiset kasvisruokapäivät. Puolustusvoimien perusteluina muutoksellle olivat terveys ja ilmastonmuutos. Lisäys ei ole järin radikaali, mutta symbolisesti sitäkin merkittävämpi. Armeijan ratkaisu vaikuttaa epäilemättä kasvisruuan hyväksyttävyyteen laajemminkin, ennen kaikkea nuorten miesten asenteisiin: myytti raavaan miehen jatkuvasta lihan tarpeesta elää yhä vahvana.</p><p>&nbsp;</p><p>Vihreät kuntapoliitikot kaikkialla Suomessa ovat jo pitkään pyrkineet edistämään kasviperäisen ruuan lisäämistä julkisissa hankinnoissa &ndash; näin olemme toimineet myös Liedossa. Viimeisin aloitteemme kasvisruuan lisäämisestä ei saanut tukea Liedon valtuustossa, mutta luovuttaa emme aio. Kunnan ruokapalvelut ovat jo ottaneet askeleen oikeaan suuntaan ja tuoneet kasvisruuan kouluihin vaihtoehdoksi joka aterialle.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavaksi voisimme helpottaa terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ruokavalintoja lisää ja tehdä täysin eläinkunnan tuotteista vapaasta vegaaniruuasta subjektiivisen oikeuden kaikille halukkaille. Useimmista kasvisruuista on myös suhteellisen helppoa tehdä vegaaninen versio, joten niiden tarjontaa voisi lisätä muutenkin kuin erityisruokavaliona. Erityisesti maitotuotteiden ilmastovaikutukset ovat merkittäviä, eikä niillä ole juuri terveyshyötyjä joita ei voisi kasvikunnan tuotteilla korvata.</p><p>&nbsp;</p><p>Maailman pelastaminen alkaa omalta lautaselta &ndash; tehdään siis kaikkemme, jotta lapsemme oppivat tämän pienestä pitäen.</p> Ennätyksellinen hellekesä on herättänyt monet suomalaisetkin ilmastonmuutoksen tuomaan uuteen normaaliin. Etenkin maatalouden ahdinko, metsäpalot ja leväkukintojen pilaamat uimavedet ovat kouriintuntuvia muistutuksia siitä, että olemme kaikki riippuvaisia tämän aurinkoa kiertävän avaruusaluksen elinkelpoisuudesta – valtioiden rajat eivät meitä globaalilta ympäristökriisiltä pelasta.

 

Suomen tulisikin puolustaa rohkeasti kansainvälistä solidaarisuutta ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luopua lyhytnäköisestä kansallisen edun turvaamisesta. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös paras tae siitä, että yritystemme kilpailukyky säilyy myös tulevaisuudessa. Voimme olla edelläkävijä ympäristöystävällisen teknologian viennissä, kun maailma vääjäämättä siirtyy hiilineutraaliin talouteen.

 

Kuntatasolla kansalliset tavoitteet pannaan toimeen esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla, öljylämmityksen alasajamisella, valaistusta päivittämällä, aurinkopaneelien asentamisella, joukkoliikennettä ja pyöräilyä edistämällä – mutta myös ruokahankinnoilla.

 

Tämän viimeisen keinon otti juuri käyttöönsä Suomen armeija, joka aloittaa viikottaiset kasvisruokapäivät. Puolustusvoimien perusteluina muutoksellle olivat terveys ja ilmastonmuutos. Lisäys ei ole järin radikaali, mutta symbolisesti sitäkin merkittävämpi. Armeijan ratkaisu vaikuttaa epäilemättä kasvisruuan hyväksyttävyyteen laajemminkin, ennen kaikkea nuorten miesten asenteisiin: myytti raavaan miehen jatkuvasta lihan tarpeesta elää yhä vahvana.

 

Vihreät kuntapoliitikot kaikkialla Suomessa ovat jo pitkään pyrkineet edistämään kasviperäisen ruuan lisäämistä julkisissa hankinnoissa – näin olemme toimineet myös Liedossa. Viimeisin aloitteemme kasvisruuan lisäämisestä ei saanut tukea Liedon valtuustossa, mutta luovuttaa emme aio. Kunnan ruokapalvelut ovat jo ottaneet askeleen oikeaan suuntaan ja tuoneet kasvisruuan kouluihin vaihtoehdoksi joka aterialle.

 

Seuraavaksi voisimme helpottaa terveellisiä ja ympäristöystävällisiä ruokavalintoja lisää ja tehdä täysin eläinkunnan tuotteista vapaasta vegaaniruuasta subjektiivisen oikeuden kaikille halukkaille. Useimmista kasvisruuista on myös suhteellisen helppoa tehdä vegaaninen versio, joten niiden tarjontaa voisi lisätä muutenkin kuin erityisruokavaliona. Erityisesti maitotuotteiden ilmastovaikutukset ovat merkittäviä, eikä niillä ole juuri terveyshyötyjä joita ei voisi kasvikunnan tuotteilla korvata.

 

Maailman pelastaminen alkaa omalta lautaselta – tehdään siis kaikkemme, jotta lapsemme oppivat tämän pienestä pitäen.

]]>
79 http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259895-ilmastonmuutos-torjutaan-kunnissa-lautaselta-lahtien#comments Kotimaa Armeija Kasvisruoka Vegaani Vegaaniruoka Thu, 23 Aug 2018 10:46:50 +0000 Ville Savonlahti http://villesavonlahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259895-ilmastonmuutos-torjutaan-kunnissa-lautaselta-lahtien
Emeritustuomari Kataloniasta, kenraali:armeija Kataloniaan http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255623-emeritustuomari-kataloniasta-kenraaliarmeija-kataloniaan <p>&nbsp;</p><p>Emeritustuomari Joaquin Giménez jäi eläkkeelle parisen vuotta sitten takanaan pitkä, 45 vuoden ura Espanjan oikeuslaitoksessa; 19 vuotta hän oli korkeimman oikeuden tuomarina.</p><p>Hänen paikalleen nimitettiin hallituspuolue PP:n suosiollisella avustuksella Pablo Llarena, nimitys, joka sai jopa juristipiireissä monen kulmakarvat kohoamaan ihmetyksestä; virkaikää ja kokemusta ei arvostelijoiden mukaan ollut tarpeeksi.</p><p>Llarena on Katalonian itsenäisyysprosessin tutkintatuomarina kriisin keskisimpiä henkilöitä. Emeritustuomari Giménez on katalonialaiselle nettimedialle antamassaan haastattelussa monesta Kataloniaa koskevasta asiasta&nbsp; varsin eri mieltä seuraajansa Llarenan kanssa.</p><p>Ensinnäkään Giménez ei näe mitään perusteita syyttää katalonialaispoliitikkoja kapinasta kuten Llarena on itsepintaisesti tehnyt. Giménez sanoo haastattelussaan, että kapina edellyttää lain mukaan aseellista ja väkivaltaista toimintaa, eikä hän ole sellaista missään nähnyt vuodesta 2012 kiihtyneen itsenäisyysprosessin aikana.</p><p>Emeritustuomari arvostelee myös katalonialaispoliitikkojen jatkuvaa pitämistä tutkintavankeudessa vain sillä perusteella, että he voisivat vapaaksi päästyään jatkaa toimintaansa, jota tutkintatuomari pitää rikollisena; oikeuden pitää tuomita teoista eikä mahdollisista aikeista. Tutkintavangit pitäisi Giménezin mielestä siisrtää Madridista Katalonian vankiloihin.</p><p>Espanjan hallitus on pitänyt Kataloniaa oikeudellisena ongelmana eikä poliittisena, mikä se itse asiassa on. Emeritustuomari Giménez pitää kriisiä paljon rikosoikeudellisia näkökulmia laajempana. Esimerkiksi itsenäisyysasiassa on selvästi erotettava päämäärä ja keinot, ja itsenäisyysprosessin koko focus on ollut vain keinoissa.</p><p>Päämäärä eli itsenäisyys, sen kannattaminen tai ajaminen eivät ole rikollisia; se on täysin laillista toimintaa, mutta sen sijaan katalonialaispoliitikkojen käyttämissä keinoissa ei ole toteltu Espanjan perustuslakia eikä Katalonian itsehallintolakia, sanoo Giménez haastattelussaan.</p><p>Hän pöllyttää myös yhtä Espanjan oikeuslaitoksen keskeisintä toimijaa Consejo General del Poder Judicial, jonka tuomarit poliitikot valitsevat ja joka puolestaan valitsee esimerkiksi Korkeimman oikeuden tuomarit(Giménez nimitettiin&nbsp; paljon ennen nykyisen valintamenettelyn voimaantuloa). Giménezin&nbsp; mukaan elin on läpikotaisin politisoitu; sen pitäisi miettiä roolinsa uusiksi eikä saastua itsekkäiden poliittisten pyrkimysten vuoksi.</p><p>Emeritustuomari ei sitä haastattelussaa sano,&nbsp; mutta hänen sanomastaan voi vetää&nbsp; hyvin suoraan johtopäätöksen, että politisoitu elin tekee poliittisia nimityksiä, mitä mieltä Espanjan tuomarikunnasta on vajaat 80 prosenttia laajan tutkimuksen mukaan.</p><p>Emeritustuomarin seuraajan kapinasyte ei ottanut tulta Saksassa eikä myöskään Belgiassa, jossa tuomarit hylkäsivät Llarenan lähettämän katalonialaispoliitikkoja koskevan luovutuspyynnön. Sisältöä ei edes tarvinnut tutkia, koska&nbsp; se hylättiin juridisen muotovirheen vuoksi, mikä kertoo paljon Llarenan kyvyistä ja taidoista; poliittisilla nimityksillä on seurauksensa. Llarena kehotti saksalaisia olemaan seuraamatta Belgian esimerkkiä, mitä saksalaistuomarit tuskin pitävät suurena plussana Llarenalle.</p><p>Ja ellei katalonialaisjohtajia saada tuomituksia nykyisen kapinamääritelmän nojalla, niin muutetaan määritelmää ainakin tulevaisuutta silmälläpitäen.</p><p>Sosialistipuolue PSOE:n johtaja Pedro Sánchez yrittää nimittäin kerätä irtopisteitä ja ehdottaa&nbsp; rikoslain muuttamista niin, että kapinan määritelmään kuuluisi myös itsenäisyyden ajaminen(eli Espanjan pyhän yhtenäisyyden vaarantaminen). Ei sosialisti sentään vielä vaatinut myös itsenäisyyden ajattelemista rikoslakiin; Sánchezilta on tainnut jäädä Orwellin 1984 lukematta.Jos Sánchezin ehdotus joskus toteutuu, Espanja alentuu Turkin tasolle suhtautumisessa vähemmistökansallisuuksiinsa.</p><p>PSOE:n kannatus on viime aikoina laskenut kuin lehmän häntä, ja siksi puolkuejohtaja yrittää ratsastaa espanjalaisen nationalismin hyökyaallossa, jonka on nostattanut yhden asian, Katalonian parjaamisen liike Ciudadanos-puolue ja sen kasvaneet kannatusluvut.</p><p>Tähän kilpalaulantaan osallistuvat nyt kaikki valtakunnalliset puolueet Madridin&nbsp; median innokkaalla tuella. Viime päivät ne ovat keskittyneet parjaamaan Katalonian uutta aluejohtajaa Quim Torraa, jota on muun muassa nimitelty golpistaksi eli vallankaappaajaksi ja verrattu moniin Euroopan äärioikeiston nimiin kuten Ranskan&nbsp; Kansanrintaman perustajaan Le Peniin. Nimittelijät eivät ole kuitenkaan verranneet häntä&nbsp; todelliseen golpistaan, diktaattori Francisco Francoon ja hänen fasistihallitukseensa. Se ei käy, koska posfrancolaisessa Espanjassa siitä saattaisi napsahtaa syyte niskaan&nbsp; diktaattorin muiston häpäisemisestä.</p><p>Torran ideapankki ei sekään näytä kovin runsaalta, sillä hän nimitti uuteen hallitukseensa kaksi tutkintavankeudessa ja kaksi Brysselissä majailevaa katalonialaispoliitikkoa, ja kuten saattoi arvata pääministeri Mariano Rajoy veti herneet nenäänsä ja kieltäytyi julkaisemasta hallituksen nimilistaa virallisessa lehdessä, mitä hallituksen lopullinen vahvistaminen edellyttää. Nyt jurisitit kiistelevät siitä, oliko päätös laillinen vai ei.</p><p>Olen aiemminkin maininnut, miten Francon haamu leijailee yhä Espanjan politiikassa. Eläkeläiskenraali Ramón Dávila vaatii&nbsp; blokissaan armeijan väliintuloa Kataloniaan, jotta voitaisiin estää Torran hallituksen virkaanastuminen. Kenraali syyttää Kataloniaa diktatuurista samalla kun hän&nbsp; vuolaasti ylistää Francon ihan oikeita vallankaappaajia ja oikeaa diktatuuria. Dávila seuraakin isiensä jalanjälkiä; hänen isoisänsä, kenraali Fidel Dávila oli nimittäin Francon kaapparikenraaleja ja osallistui muun muassa Katalonian vastaisiin sotaoperaatioihin Espanjan sisällissodassa..</p><p>Jos saksalainen eläkekenraali&nbsp; ylistäisi Hitlerin diktatuuria ja ehdottaisi armeijan puuttumista maan sisäisiis asioihin, hänelle kävisi vuorenvarmasti ns. ohraisesti. Päinvastoin kuin Saksa Espanja ei koskaan tehnyt selvää pesäeroa diktatuuriinsa ja siksi francolaiset rakenteet jäivät elämään erityisesti oikeuslaitoksessa, siksi eläkeläiskenraali saa rauhassa päästellä sammakoita suustaan ja siksi äärioikeiston räyhälehdet todennäköisesti innostuvat kovasti kenraalin &quot;isänmaallisuudesta&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Emeritustuomari Joaquin Giménez jäi eläkkeelle parisen vuotta sitten takanaan pitkä, 45 vuoden ura Espanjan oikeuslaitoksessa; 19 vuotta hän oli korkeimman oikeuden tuomarina.

Hänen paikalleen nimitettiin hallituspuolue PP:n suosiollisella avustuksella Pablo Llarena, nimitys, joka sai jopa juristipiireissä monen kulmakarvat kohoamaan ihmetyksestä; virkaikää ja kokemusta ei arvostelijoiden mukaan ollut tarpeeksi.

Llarena on Katalonian itsenäisyysprosessin tutkintatuomarina kriisin keskisimpiä henkilöitä. Emeritustuomari Giménez on katalonialaiselle nettimedialle antamassaan haastattelussa monesta Kataloniaa koskevasta asiasta  varsin eri mieltä seuraajansa Llarenan kanssa.

Ensinnäkään Giménez ei näe mitään perusteita syyttää katalonialaispoliitikkoja kapinasta kuten Llarena on itsepintaisesti tehnyt. Giménez sanoo haastattelussaan, että kapina edellyttää lain mukaan aseellista ja väkivaltaista toimintaa, eikä hän ole sellaista missään nähnyt vuodesta 2012 kiihtyneen itsenäisyysprosessin aikana.

Emeritustuomari arvostelee myös katalonialaispoliitikkojen jatkuvaa pitämistä tutkintavankeudessa vain sillä perusteella, että he voisivat vapaaksi päästyään jatkaa toimintaansa, jota tutkintatuomari pitää rikollisena; oikeuden pitää tuomita teoista eikä mahdollisista aikeista. Tutkintavangit pitäisi Giménezin mielestä siisrtää Madridista Katalonian vankiloihin.

Espanjan hallitus on pitänyt Kataloniaa oikeudellisena ongelmana eikä poliittisena, mikä se itse asiassa on. Emeritustuomari Giménez pitää kriisiä paljon rikosoikeudellisia näkökulmia laajempana. Esimerkiksi itsenäisyysasiassa on selvästi erotettava päämäärä ja keinot, ja itsenäisyysprosessin koko focus on ollut vain keinoissa.

Päämäärä eli itsenäisyys, sen kannattaminen tai ajaminen eivät ole rikollisia; se on täysin laillista toimintaa, mutta sen sijaan katalonialaispoliitikkojen käyttämissä keinoissa ei ole toteltu Espanjan perustuslakia eikä Katalonian itsehallintolakia, sanoo Giménez haastattelussaan.

Hän pöllyttää myös yhtä Espanjan oikeuslaitoksen keskeisintä toimijaa Consejo General del Poder Judicial, jonka tuomarit poliitikot valitsevat ja joka puolestaan valitsee esimerkiksi Korkeimman oikeuden tuomarit(Giménez nimitettiin  paljon ennen nykyisen valintamenettelyn voimaantuloa). Giménezin  mukaan elin on läpikotaisin politisoitu; sen pitäisi miettiä roolinsa uusiksi eikä saastua itsekkäiden poliittisten pyrkimysten vuoksi.

Emeritustuomari ei sitä haastattelussaa sano,  mutta hänen sanomastaan voi vetää  hyvin suoraan johtopäätöksen, että politisoitu elin tekee poliittisia nimityksiä, mitä mieltä Espanjan tuomarikunnasta on vajaat 80 prosenttia laajan tutkimuksen mukaan.

Emeritustuomarin seuraajan kapinasyte ei ottanut tulta Saksassa eikä myöskään Belgiassa, jossa tuomarit hylkäsivät Llarenan lähettämän katalonialaispoliitikkoja koskevan luovutuspyynnön. Sisältöä ei edes tarvinnut tutkia, koska  se hylättiin juridisen muotovirheen vuoksi, mikä kertoo paljon Llarenan kyvyistä ja taidoista; poliittisilla nimityksillä on seurauksensa. Llarena kehotti saksalaisia olemaan seuraamatta Belgian esimerkkiä, mitä saksalaistuomarit tuskin pitävät suurena plussana Llarenalle.

Ja ellei katalonialaisjohtajia saada tuomituksia nykyisen kapinamääritelmän nojalla, niin muutetaan määritelmää ainakin tulevaisuutta silmälläpitäen.

Sosialistipuolue PSOE:n johtaja Pedro Sánchez yrittää nimittäin kerätä irtopisteitä ja ehdottaa  rikoslain muuttamista niin, että kapinan määritelmään kuuluisi myös itsenäisyyden ajaminen(eli Espanjan pyhän yhtenäisyyden vaarantaminen). Ei sosialisti sentään vielä vaatinut myös itsenäisyyden ajattelemista rikoslakiin; Sánchezilta on tainnut jäädä Orwellin 1984 lukematta.Jos Sánchezin ehdotus joskus toteutuu, Espanja alentuu Turkin tasolle suhtautumisessa vähemmistökansallisuuksiinsa.

PSOE:n kannatus on viime aikoina laskenut kuin lehmän häntä, ja siksi puolkuejohtaja yrittää ratsastaa espanjalaisen nationalismin hyökyaallossa, jonka on nostattanut yhden asian, Katalonian parjaamisen liike Ciudadanos-puolue ja sen kasvaneet kannatusluvut.

Tähän kilpalaulantaan osallistuvat nyt kaikki valtakunnalliset puolueet Madridin  median innokkaalla tuella. Viime päivät ne ovat keskittyneet parjaamaan Katalonian uutta aluejohtajaa Quim Torraa, jota on muun muassa nimitelty golpistaksi eli vallankaappaajaksi ja verrattu moniin Euroopan äärioikeiston nimiin kuten Ranskan  Kansanrintaman perustajaan Le Peniin. Nimittelijät eivät ole kuitenkaan verranneet häntä  todelliseen golpistaan, diktaattori Francisco Francoon ja hänen fasistihallitukseensa. Se ei käy, koska posfrancolaisessa Espanjassa siitä saattaisi napsahtaa syyte niskaan  diktaattorin muiston häpäisemisestä.

Torran ideapankki ei sekään näytä kovin runsaalta, sillä hän nimitti uuteen hallitukseensa kaksi tutkintavankeudessa ja kaksi Brysselissä majailevaa katalonialaispoliitikkoa, ja kuten saattoi arvata pääministeri Mariano Rajoy veti herneet nenäänsä ja kieltäytyi julkaisemasta hallituksen nimilistaa virallisessa lehdessä, mitä hallituksen lopullinen vahvistaminen edellyttää. Nyt jurisitit kiistelevät siitä, oliko päätös laillinen vai ei.

Olen aiemminkin maininnut, miten Francon haamu leijailee yhä Espanjan politiikassa. Eläkeläiskenraali Ramón Dávila vaatii  blokissaan armeijan väliintuloa Kataloniaan, jotta voitaisiin estää Torran hallituksen virkaanastuminen. Kenraali syyttää Kataloniaa diktatuurista samalla kun hän  vuolaasti ylistää Francon ihan oikeita vallankaappaajia ja oikeaa diktatuuria. Dávila seuraakin isiensä jalanjälkiä; hänen isoisänsä, kenraali Fidel Dávila oli nimittäin Francon kaapparikenraaleja ja osallistui muun muassa Katalonian vastaisiin sotaoperaatioihin Espanjan sisällissodassa..

Jos saksalainen eläkekenraali  ylistäisi Hitlerin diktatuuria ja ehdottaisi armeijan puuttumista maan sisäisiis asioihin, hänelle kävisi vuorenvarmasti ns. ohraisesti. Päinvastoin kuin Saksa Espanja ei koskaan tehnyt selvää pesäeroa diktatuuriinsa ja siksi francolaiset rakenteet jäivät elämään erityisesti oikeuslaitoksessa, siksi eläkeläiskenraali saa rauhassa päästellä sammakoita suustaan ja siksi äärioikeiston räyhälehdet todennäköisesti innostuvat kovasti kenraalin "isänmaallisuudesta".

 

 

 

]]>
1 http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255623-emeritustuomari-kataloniasta-kenraaliarmeija-kataloniaan#comments Armeija Eläkeläiskenraali Katalonia Mon, 21 May 2018 14:37:10 +0000 Antti Halinen http://anttihalinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255623-emeritustuomari-kataloniasta-kenraaliarmeija-kataloniaan
Naisten asepalveluksesta ei tule säästää http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255547-naisten-asepalveluksesta-ei-tule-saastaa <p>Eilen julkisessa keskustelussa oli kovasti esillä puolustusministeri Jussi Niinistön ajatus siitä, että puolustusvoimista säästettäisiin lopettamalla naisten asepalvelus määräajaksi. Esitys on sopimaton ja ainakin Keskustan riveistä se onkin heti t sssyrmätty.</p><p>Olin alkuviikosta maanpuolustuskurssilla. Siellä käytiin läpi myös kiristynyttä maailmanpoliittista tilannetta. Näinä aikoina meillä ei ole todellakaan varaa säästää maanpuolustuksesta, eikä heikentää maanpuolustustahtoa, mihin tuollainen esitys voisi pahimmillaan vaikuttaa.&nbsp;</p><p>Entä minkälaisen viestin se antaisi maamme reserviläisnaisille? Että te olette toisen luokan sotilaita? Vaikka asevelvollisuus onkin rajattu nykyisellään ainoastaan miehiin, niin miessotilaita ja vapaaehtoisesti asepalveluksen valinneita naissotilaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.</p><p>Asevelvollisuutta ja asepalvelusta tulisi kehittää niin, että yhä useammat suomalaiset, niin miehet kuin naiset sen suorittaisivat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eilen julkisessa keskustelussa oli kovasti esillä puolustusministeri Jussi Niinistön ajatus siitä, että puolustusvoimista säästettäisiin lopettamalla naisten asepalvelus määräajaksi. Esitys on sopimaton ja ainakin Keskustan riveistä se onkin heti t sssyrmätty.

Olin alkuviikosta maanpuolustuskurssilla. Siellä käytiin läpi myös kiristynyttä maailmanpoliittista tilannetta. Näinä aikoina meillä ei ole todellakaan varaa säästää maanpuolustuksesta, eikä heikentää maanpuolustustahtoa, mihin tuollainen esitys voisi pahimmillaan vaikuttaa. 

Entä minkälaisen viestin se antaisi maamme reserviläisnaisille? Että te olette toisen luokan sotilaita? Vaikka asevelvollisuus onkin rajattu nykyisellään ainoastaan miehiin, niin miessotilaita ja vapaaehtoisesti asepalveluksen valinneita naissotilaita ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan.

Asevelvollisuutta ja asepalvelusta tulisi kehittää niin, että yhä useammat suomalaiset, niin miehet kuin naiset sen suorittaisivat.

]]>
30 http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255547-naisten-asepalveluksesta-ei-tule-saastaa#comments Kotimaa Armeija Asepalvelus Asevelvollisuus Tasa-arvo. asevelvollisuus Sat, 19 May 2018 11:49:58 +0000 Eeva-Maria Maijala http://emmaijala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255547-naisten-asepalveluksesta-ei-tule-saastaa