Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Päätöksenteko

Suomi tarvitsee Timo Soinia

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla keskustapuolue etsi joukoistaan Kekkosen kaltaista Urhoa Eurooppaan, politiikan raskassarjalaista, jonka kannanottoja ei sivuuteta hymistellen. Paavo Väyrysen kaikkivoipaisuudesta huolimatta keskusta ei löytänyt uutta Urhoa omista riveistään. Kansan katseet kääntyivät eurooppapolitiikan kriittiseen ääneen, Timo Soiniin, jonka turnauskestävyys on siinä, että hän uskaltaa olla kansan parissa sielläkin, missä ei ole yhdeksää hyvää ja kymmentä kaunista luvattavana Antti Rinteen (sdp) vastuuttomuudella.

Tää on niin tätä

”Politiikka on rikki”, ”Päätökset tehdään pienessä piirissä”…Tutun kuuloista.

Ajattelin, että avaan hieman ja niin suoraan kuin nyt kehtaan, sitä millaista päätöksentekoprosessi oikein on. Jotta asia aukeaisi ja se jättäisi mahdollisimman vähän tilaa tulkinnoille(joita ilman muuta tulee) käytän esimerkkiä elävästä elämästä.

 

Kutsutaan tätä esimerkkiä vaikka nimellä: ”case paikallinen sopiminen”. Wau, miten nokkelaa!

Liike Nyt. Oikeilla jäljillä.

Muutama vuosi sitten erosin vihreiden jäsenyydestä kun koin siten, että nykyinen poliittinen toiminta kaipaa uudistamista ja jäin tarkoituksella sitoutumattomaksi. Tällä hetkellä en ole minkään puolueen jäsen.

Nykyisten puolueiden toiminta ei houkuttele ihmisiä aktiiviseen toimintaan. Ihmiset äänestävät neljän vuoden välein ja muu vaikuttaminen puolueissa on tehty vaikeaksi. Oikeastaan kaikki puolueet toimivat hyvinkin samalla tavalla. Päätöksenteko on tehty kauaksi tavallisesta ihmisestä.

Luoja varjelkoon meitä yksimielisiltä poliitikoilta

Yksimielisyys politiikassa tuhoaa kaiken kehityksen ja muutoksen parempaan. Kun kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä jostakin asiasta, alkaa jokainen taho kiittelemään omaa yksimielisyyttään kuinka hyvä se on. Joku toinen taho taas näkee, että juuri heidän esittämänsä yksimielisyys on se paras. Kun kaikki ovat liikuttavan yksimielisiä siitä mitä on tehtävä, niin ei tapahdukaan mitään. Ollaan vain yksimielisiä.

Poliitikot ovat keskimääräistä älykkäämpiä

Suomessa käydään kovasti keskustelua päätösten laadukkuudesta, tai oikeastaan laadukkuuden puutteesta. Ongelma ei kuitenkaan ole poliitikkojen: keskimääräinen poliitikko on älykkäämpi ja selvästi valveutuneempi kuin keskimääräinen äänestäjä. Miksi päätökset sitten ovat huonoja? Kuka ne pölhöt julkkikset, Pekkariset tai Hakkaraiset on oikein sinne Arkadianmäelle tai valtuustoon äänestänyt? Vastaus on yksinkertainen: sinä ja muut äänestäjät.

Jääkö kansalle syöty tulevaisuus

Arki syö strategiat. Liiallinen pääoman tuotto nielee tulevaisuuden. Johtajien vaitioloa sitovat yrityksen tavoitteet. Työntekijöille asetetaan kilpailukieltoja. Joka päivä julkaistaan uutta tutkittua ja selvitettyä tietoa.

Pääasia on että päätetään?

Uutisoinnin mukaan aktiivimallin ensimmäisen jakson osalta vaatimukset täyttäneitä olisi noin vajaa puolet työttömistä.  Tämä tarkoittaisi että yli puolelle toteutuisi aktiivimallin leikkuri.  Jos tämä ei ole työttömyysturvan leikkaus niin mikähän sitten olisi?  En tiedä mahtaako vielä tulla maksatuksen siirtoja, jos jokaiselle tehdään asiasta erikseen uusi päätös.  Byrokratia on ainakin tässä tapauksessa valtava.

AI tutkii kohta historiasi

Jokaisen poliitikon ura, puheet ja päätökset tutkitaan kohta AI:n avulla, ja jokainen epäjatkuvuuskohta tai puheista poikkeava äänestyskäyttäytyminen paljastuu helposti. Samalla voidaan etsiä rahalliset hyötyjät poikkeavista päätöksistä, joten päätöksentekijöiden kannattaisi jo nyt miettiä, että voiko niitä omia vaikutusryhmiä, tai niitä joiden taskussa olet, totella sokeasti vai kannattaisiko todeta, ettet voi tehdä niinkuin rahoittajasi tai vaikutusryhmäsi vaatii, ja teet yleisen edun mukaan, niin kuin on oikein.

Oulussa on päätöksenteko sekaisin!

Koko sivistys- ja kulttuuripuolen palveluverkkosuunnitelman laadinnan lähtökohta on muuttaa vuoden 2016 kouluverkkopäätös nimeltään Oulun koulut 2020-luvulla, joka jäi hävinneitä kismittämään. Eli ainakin Oulunsalon ja Kiimingin lukiot pitäisi lopettaa, ja Salonpään koulu myös - tai vähintäänkin Salonpään koulun toimintaa pitää supistaa eli luokka-asteita vähentää. Kaikki muut muutokset on tuotu lisäksi pöytään, jotta nuo edellä kuvatut saadaan vihdoin maaliin. Melko röyhkeää on siis poliittinen peli nyt!

Vaaleja tulee, vaaleja menee - tehdäkin pitäisi

Politiikka tuntuu olevan aina seuraavien vaalien odottamista. Tuskin vaalit on saatu käydyksi, niin jo ryhdytään spekuloimaan seuraavilla. Ja  gallupitkin ovat olevinaan eräänlaisia ”esivaaleja”. 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä