Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Kaikki blogit puheenaiheesta Nälänhätä

Maahanmuutto - kestääkö Suomi?

Maahanmuutto on ongelmallista. Se ei varsinaisesti ole ongelma, että Suomeen tulee maahanmuuttajia. Vaan se, että näissä maissa on niin huonot oltavat: että syntyy valtavia pakolaisvirtoja, jotka vielä kaiken lisäksi; tulevaisuudessa tulevat kasvamaan  huomattavasti näillä näkymin.

Äskettäin uutisoitiin Suomessa, että jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä, suuri osa Aasiasta tulee asuinkelvottomaksi. Kyse on kuumuudesta ja ilmankosteudesta: isossa ilmankosteudessa iho ei voi haihduttaa hikeä ja tällöin ihmisen ruuminlämpö kohoaa kunnes kuolee.

Köyhien ja työttömien aktivoimisen pitkä ja tuhoisa perinne

Sipilän hallitus sen ja ideologisena tukena olevat markkinaliberaaliekonomistit eivät ole oppineet historiasta mitään. Tähän johtopäätökseen tulee kun seuraa näiden ekonomistien työttömien aktivointiehdotuksia  ja ainoita oikeita totuuksia, joita jopa tieteellä perustellaan. Historiassa tällaiset tieteelliset opit ovat aiheuttaneet jopa miljoonien kuoleman.

Etiopian maauudistus näytti mallia muille Afrikan maille

Afrikkaa on totuttu pitämään maanosana, missä nälänhätä pysyy jatkuvasti kasvavan väestön uhkana. Etenkin poliittisesti levottomissa maissa näin yleensä on.

Väestönkasvua seuraa tavallisesti tarve maauudistukselle, jotta ruoan tuotannon saa nousuun. Kun se onnistuu, nälänhädän uhka loittonee. Esimerkki tästä on Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia.

Vuoden 1984 nälänhätä herätti

Eukalyptus ja kehitysmaan ruokaturva

 

Eukalyptukseen perustuva pientilallisten peltometsäviljely Etiopiassa on edennyt vuoden 2004 maauudistuksen jälkeen vauhdilla. Eukalyptus on peräisin vieraalta mantereelta, se on Australiasta Afrikkaan tuotu puulaji. Niinpä kirpakkaan kriittisiä kommentteja eukalyptuksen viljelystä oli odotettavissa.

Metsien häviäminen johti Etiopian vuoden 1984 nälänhätään

Niilin ihme: joen säännöllinen tulva ja sen mukanaan kuljettama hedelmällinen liete - jo alakoulun uskonnon tunnilla opimme kuinka faaraoiden Egypti, sen hyvinvointi ja kulttuuri olivat riippuvaisia tuosta ihmeellisestä, etelän hiekkaerämaasta virtaavasta joesta. Kerran vuodessa Niilin tulva kuljetti joen alajuoksun pelloille mutaa ja liejua, luonnon omaa lannoitetta, ja taas uusi vehnäsato voitiin kasvattaa.

Ilmaston muutoksella ei pidä pelata

Kansainvälisen ilmastokamppailun voi laskea alkavan vuodesta 1990. OECD-maat antoivat silloin Geneven julistuksen, jonka mukaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavan hiilidioksidin päästöt on saatava putoamaan. Koko maailman johtajat sopivat siitä ensimmäisen kerran Rion ympäristökokouksessa 1992.

Neljännesvuosisata on kulunut, kansainvälisiä ilmastokokouksia on pidetty lähes vuosittain, ja vaihtelevia hiilidioksidin päästöjen lupauksia on annettu. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus nousee kuitenkin vääjäämättä (kuva 1, Mauna Loan mittausasema Hawaijilla).

Ruoan tuotannon lisäymä on kehitysavun syvin tavoite

Suomen kymmenestä, eniten vuonna 2017 tuetusta kehitysavun maasta kärjessä on Etiopia, kun maita mitataan YK:n inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, Human Development Index). Laskuri yhdistää kolme tekijää: kansantulon kasvun, terveydentilan paranemisen ja koulutuksen lisääntymisen.

Inhimillinen kehitys on jaksolla 2000-2017 kohentunut Etiopiassa 63 prosentilla. Toisena on Mosambik (47) ja kolmantena Tansania 36 prosentilla.

Ilmastokamppailun kehitysapua syteen ja saveen

YK:n ilmastokokouksissa ja koko maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee monipuolisempia menetelmiä.

Kehitysavun suurta linjaa kannattaa jatkaa

Afrikkaan antamaamme kehitysapua on vuosikausia mollattu tehottomaksi. Sitä on verrattu Kankkulan kaivoon. Rahaa vain kaadetaan Afrikkaan vuodesta toiseen.

Kehitysavun suuri linja on mollaajilta hämärtynyt. Se vedettiin 60 vuotta sitten. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön (FAO:n) pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään.

Nälänhädästä oli silloin tuoreita muistoja Neuvostoliitosta. Siihen kuuluneessa Ukrainassa kuoli 1920- ja 1930-luvuilla miljoonia ihmisiä.

Omavaraisuudella turvataan myös reviirit – loppuuko ravinto?

Tänään otsikoihin on ponnahtanut kaksi asiaa - ”koko maan asuttuna pitäminen” [1 ja ravinnon riittävyys meille ihmisille, siis huonot satonäkymät [2 – Suomessakin, myös Ruotsissa.

Tunnetusti emme elä ilman vettä ja ruokaa – hengittääkin pitää. Nautimme vuosisadan helteestä, myös maailmalla – Algeriassa jopa Afrikan ennätys + 51,1 astetta C.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä