Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Kaikki blogit puheenaiheesta Kotimaa maanpuolustus Nato Ukraina Venäjä

Puolustusleikkaukset peruttava välittömästi

Venäjän voimapolitiikka on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä kielteiseen suuntaan vuodesta 2011. Suomen puolustusmenoja on kuitenkin leikattu 250 miljoonalla eurolla saman aikajakson kuluessa. Lyhytnäköisen politiikan taustalla on sekä yleinen säästölinja mutta myös liian optimistinen näkemys Venäjän tavoitteista.

Venäjän kasvava ydinaseuhittelu luo turvallisuusuhkaa koko Euroopalle

Naton mukaan on selvää, että Venäjän aggressiivinen ja laajentumishaluinen käytös on pysyvä eurooppalainen ilmastonmuutos pitkälle tulevaisuuteen, joka tulee vaikuttamaan suuresti myös maanosamme turvallisuuteen. Venäjän muuttunut politiikka ei ole vain ohimenevä sääilmiö. Naton ulkopuolisena jäsenmaana Suomikaan ei voi olla sivussa Venäjän luomasta kasvavasta turvallisuusuhasta Euroopassa, halusimmepa tai emme.

Ovatko Suomi ja Ruotsi liittoutumattomia?

 

MTV:n vaalitentissä Paavo Arhinmäen mielestä Suomen ja Ruotsin ei tule liittyä Natoon koska liittoutumattomina voisimme toimia sovittelijana kriiseissä. 

Etelä-Amerikassa, Afrikassa tai Kaukoidässä voisimme toimia sovittelijana aivan yhtä hyvin, olemme Natossa tai ei.

NATO ja Suomen puolustuksen alasajo

Suomea NATO:on patistavissa kirjoituksissa on taustalla aina joko oletus tulevan sodan välttämättömyydestä tai Suomen turvallisuustilanteen selkeästä muutoksesta. Ensimmäinen on arvailua, toinen lähempänä totuutta, mutta kumpaakaan tilannetta ei Nato-jäsenyys paranna, vaan nähdäkseni jopa huonontaa.

Ajatellaan ensin mahdollista sotaa. Venäjän toiminta kansainvälisellä areenalla on tietysti muuttunut, mutta nostan esiin kolme pointtia: 

Eduskuntavaalit ovat kansanäänestys Nato-jäsenyydestä

Tulevat eduskuntavaalit ovat minun nähdäkseni todellisuudessa kansanäänestys Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liitto Naton jäseneksi.

Eduskuntavaalit on seuraava paikka, jolloin kansalaiset saavat ilmaista tahtonsa tärkeistä kysymyksistä. Suomen linja valitaan niin talous- kuin ulko- ja turvallisuuspolitiikassakin näiden vaalien kautta.

Naton aika - Milloin?

Professori Keijo Korhonen Suomen Kuvalehden haastattelussa tyrmää, niin sanotun ”Isäntämaa sopimuksen” epäonnistuneeksi ja tuhoten meidän koko jatkosodan jälkeisen ajan harjoittaman puolueettomuuspolitiikan naapurimaita kohtaan. Mutta, mitä muuta hän olisi voinut odottaa, kun Mauno Koiviston aikakaudesta ja aina Sauli Niinistöön saakka presidenttien valtaoikeuksia on kavennettu kausi kaudelta. Myös eri hallituksien harjoittamalla politiikalla on ollut tuhoisa vaikutus meidän ulkopolitiikkaan.

Maanpuolustuksesta ilman kyyneleitä II – Suomalainen strategia

Termi ”strategia” (στρατηγια) tarkoittaa oppia tai taitoa sodan voittamiseksi. Kun puhutaan Suomen maanpuolustuksesta ja sen päämääristä, joista edellisessä osassa, on otettava esille myös keinot tuon päämäärän saavuttamiseksi. Kekseisiä ovat strategia ja taktiikka. Näiden tarkka rajaamien on toki hankalaa, mutta laajassa mitassa ongelmaa ei ole.

 

Suomen puolustusstrategian vaihtoehtoja

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä