Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Kaikki blogit puheenaiheesta Hiilidioksidi

Ilmakehän ulosmenevä pitkäaaltoinen säteily on lisääntynyt

Hiilidioksidipitoisuuden noustessa ilmakehässä, nousee myös samaa tahtia ulospäin säteilevä pitkäaaltoinen säteily ilmakehän yläosassa. Auringon säteilyn kasvaessa näin ei tapahdu välittömästi, kun auringon lyhytaaltoinen säteily lämmittää meriä, jota taas pitkäaaltoinen säteily ei tee samassa määrin, lämmittää mahdollisesti vain siltä pieneltä osin, mikä ei mene säteilynä suoraan avaruuteen.

Paneeko päästökauppa taas biomassan liikkeelle?

Hiilidioksidin päästöpörssi on pyörinyt lähes 15 vuoden ajan. Hiilidioksidin tonnihinta on tempoillut vuosien myötä pörssiosakkeiden tapaan, jopa niitä rajummin (kuva).

Ennen kaupan alkua (1.12.2004) yliopistotasolla arvioitiin, että hiilidioksidin tonnihinta voisi vapailla markkinoilla asettua tasolle viisi euroa tonni. Pörssin ensimmäinen päivä määritti alkuhinnaksi 8,48 euroa.

Korkeimmillaan hiilidioksidi kävi 30,5 eurossa (19.4.2006). Matalimmillaan hinta putosi 2,8 euroon tonnilta (17.4.2013).

Hiilidioksidi, pahis vai koulukiusattu?

HIILIDIOKSIDI – PAHIS VAIKO KOULUKIUSATTU ?

Hiilidioksidi on eräs tärkeimmistä elämän edellytyksistä. Yhteyttämisessä auringon säteilyenergian avulla hiilidioksidi ja vesi muuttuvat sokeriksi ja hapeksi.

Useat ihmisen toimet tuottavat hiilidioksidia, esimerkiksi hengittäminen tai puun poltto taloa lämmitettäessä.

Nyt on muutama vuosikymmen väitetty, että maapallon ilmakehä on kuumenemassa vaarallista vauhtia ja syynä tähän vaaraan on ihmisen toimillaan ilmakehään nostama hiilidioksidi. Väite on todella hurja.

Ilmastometsitys kehitysmaihin oli esillä jo 30 vuotta sitten

Ulkoministeriön kehitysyhteistyön osaston päällikkönäkin toiminut, eläköitynyt suurlähettiläs Pekka Malinen julkaisi syksyllä 1989 kohua herättäneen muistelmakirjasen ”Kehitysapu täysremonttiin”. Toimin silloin kehitysyhteistyön osastolla metsäneuvonantajana. Tehtäväkseni tuli kommentoida Malisen raporttia metsien näkökulmasta (alla: Metsityksen suuri linja).

Kehitysmaat odottavat hiilimetsänhoitoa

Hiilipörssi on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa ilmastometsätaloutta sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Ilmastometsätaloutta ohjataan hiilipörssillä. Hyvää hiilimetsänhoitoa (Carbon Offset Forestry) harjoittava metsätilallinen saa pörssin kautta vuosittain korvauksen metsäänsä päätyneestä hiilen nieluvirrasta.

Ilmastometsityksen suuri linja

Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva James Hansen paalutti vuonna 2017 ilmastometsityksen suuren linjan. Ilmakehästä on vuoteen 2100 mennessä vähennettävä alkuainehiiltä 150 miljardia tonnia. Näin ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus voi palata takaisin tasolle 350 ppm, millä tasolla olimme vielä 1980-luvun lopulla.

Alkuainehiili siirtyköön ilmakehästä maapallon biomassaan, pääosaksi metsiin ja niiden alla olevaan maaperään.

Ilmastometsitys sai lisäarvoa

Metsättömien, riittävän lämpimien seutujen ilmastometsityksen pohdinta, malliesimerkkinä Sahara, käynnistyi tiedejulkaisujen tasolla 2009. Leonard Ornstein tiimeineen julkaisi mielikuvituksellisen mutta perustellun artikkelin Saharan ja Australian takaliston (outback) metsityksestä (lähde 1).

Ilmastometsitys perustui kasteluun, minkä vesi pumpattiin joko lähimmästä valtamerestä tai Saharan tapauksessa vaihtoehtoisesti syvällä maaperässä olevasta pohjaveden varastosta. Meriveden suola oli määrä poistaa käänteisosmoosilla.

Metsäkato ja ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen todellisia syitä ei juurikaan koskaan tuoda esille. Kinastelu on jäänyt hiilidioksidin osalta väittelyyn, mikä ei johda todellisten syiden esillepanoa lämpenemisen osalta.

Ensinnäkin aurinko on ollut aktiivisin tuhanteen vuoteen. Usein kuitenkin tuodaan esille päinvastaista tietoa, että auringon aktiivisuus on laskenut 1950-luvulta lähtien. Tämä tieto ei kumoa edellä kerrottua faktaa, auringon aktiivisuus on hieman tullut alaspäin, mutta on ollut edelleen aktiivinen, aktiivisuus on vaan laskenut.

Vuolaimmat hiilen nieluvirtamme Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla

Luonnonvarakeskus päivitti marraskuussa 2018 maakunnittain tekemänsä Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI). Suomen nykyisen maakuntajaon (vuodesta 2009) aikana inventointi on tehty kaksi kertaa, ensimmäinen jaksolla 2009-2013 ja toinen jaksolla 2014-2017.

Tilastotieteelliseen otantaan perustuvasta metsälaskennasta saamme maakunnallisen peruslukeman: runkopuun määrä kiintokuutioina koko maakunnassa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä oli runkopuuta 55 miljoonaa kuutiota ensimmäisellä ja 60 miljoonaa kuutiota toisella jaksolla.

Ilmasto odottaa vuosisadan metsämarssia

Puolan Katowicessä joulukuussa pidetty YK:n vuotuinen ilmastokokous ei onnistunut viitoittamaan käytännön tasolle Pariisin 2015 massiivisessa kokouksessa sovittua yhteistä periaatetta. Maapallon kaikki maathan olivat Pariisissa valmiita hillitsemään fossiilisen hiilidioksidin päästöjä ilmakehään.

Global Carbon Project –hankkeen juuri ennen Katowicen kokousta päivittämä maapallon hiilibudjetti antoi kokoukselle jo ennakkovaroituksen. Päästöt ovat kääntyneet taas Pariisin kokouksen jälkeen nousuun (kuva 1).

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä