Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Kaikki blogit puheenaiheesta Älykkyys

Ihmisen älykkyyden lajit ja tulevaisuuden työmarkkinat

Työmarkkinoiden osaamiskysyntä ei vastaa työvoiman osaamistarjontaa. Tästä kertoo se, että avoimia työpaikkoja on paljon samaan aikaan, kun pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Huippuosaajia ei löydy huippuduuneihin. 

Osaaminen syntyy lahjakkuuden ja ympäristön vaikutuksesta. Kaikki voivat kehittää osaamistaan johonkin pisteeseen saakka, mutta lahjat asettavat lopulta osaamisen kehittymiselle rajat. Rajoja asettavat myös motivaatiotekijät ja oppimisympäristö.

Väärät tiedot ja harmaat epäjumalat

Väärä tieto usein lähtee liikkeelle liukkaasti kuin käärme kesän helteellä, melkein yli luonnollisen nopeasti, maaston suojassa. Miten väärän tiedon ilmestymisen näkee selvästi? 

Rationality.

Seuraava on käänetty Wikipedia suvuilta. (English). 

Onko Suomen aluepolitiikka epä-älyllistä?

Professori Pertti Haaparanta sanoi, että Suomen talouspoliittinen keskustelu on epä-älyllistä. Onko aluepolitiikkakin epä-älyllistä?

Ministeri Antti Rinne on sanonut, että Suomen talous lähtee nousuun vientiteollisuuden avulla. Tekoina hän on tukenut Helsingin Pisara-rataa ja käynnistänyt Länsimetron 800 miljoonan euron jatkopätkän rakentamisen.

Palvotko älykkyyttä?

Kuulin toissa viikolla yliopistoravintolan lounaspöydässä, kuinka eräs nainen nimesi tärkeäksi kriteerikseen kumppaninsa valinnassa korkeakoulutuksen, koska se korreloi älykkyysosamäärän kanssa. Tämä nainen halusi siis itselleen kumppanin, jolla on korkeakoulutus, koska se viestii älykkyydestä. Hän vaati siis ihannekumppaniltaan merkittävää älykkyyttä.

Me tyhmenemme

Yle 9.2.    Älykkyystason kasvu tyssäsi monissa länsimaissa – Suomalaiset tyhmentyneet vuodesta 1997 lähtien

Ihmisten älykkyysosamäärä kohosi vuosikymmenien ajan esimerkiksi ravinnon, koulutustason ja terveydenhuollon parantumisen takia. Tätä niin kutsuttua Flynnin ilmiötä vähemmän tunnettu tieto on se, että useissa länsimaissa älykkyyden kehitys on jo kääntynyt laskusuuntaan.

Eugeniikka varmistaa ulkonäön ja älyn liiton

Viime päivinä naispoliitikot Merja Kyllösen johdolla ovat epäreilusti uhriutuneet, rappeuttaen sentimentaalisuuteen ruokkiessaan tervettä arvostelukykyämme sekä pyrkineet parjaamaan henkilöitä joiden ainoaksi rikokseksi jää rehellisyys todellisuuden edessä. He väittävät ettei ulkonäköpaine koskisi lainkaan miehiä, suostumatta näkemään että se vain ilmenee eri tavalla.

Olemme fiksumpia kuin te

Avioliittolakikeskustelun jälkimainingeissa on sosiaalisessa mediassa jälleen lähtenyt kiertämään pari vuotta vanha uutinen. Uutisessa siteeratun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan huonosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja sosiaalisesti konservatiivisia. Luonnollisesti tällä halutaan tuoda esiin sitä näkemystä, että ns. tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat olisivat tyhmempiä kuin sitä kannattavat. 

Kasvattaako koulukiusaaminen erityisen pärjääviä ihmisiä?

Kun suomalainen älykkö tai talousmenestyjä tilittää mennyttä elämäänsä, sieltä miltei poikkeuksetta putkahtaa esille kouluaikana tapahtunut kiusaaminen. Onko kysymys vain sattumasta?

Väkisinkin tulee pohdiskeltua, mikä voi olla moiseen syynä? Ovatko tavallista älykkäämmät lapset jotenkin  poikkeavia, alttimpia koulukiusaamiselle kuin muut?  Todennäköisesti näin on.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä