Monet taloustieteilijät pitävät kuluttamista
talouskasvun perustana. Viimeksi kesällä valtiovarainministeriön
suhdanne-ennuste antoi ymmärtää, että Suomen tämän vuoden talouskasvu on
yksityisen kulutuksen varassa. Tähän pohjautuen ovat monet ottaneet kantaa
julkisen kulutuksen puolesta. Leikkausten sijaan valtion tulisi antaa ”talouden
moottorille” pieni virtasysäys, jotta se lähtisi taas käyntiin.
Joka vuosi Oulussa keskustellaan siitä, miten Sosiaali- ja terveysbudjetti on taas kerran ylittänyt budjetin miljoonilla, jos ei kymmenillä miljoonilla euroilla. Kyseessä on hieman vastaavanlainen syksyn merkki kuin ”talvi yllätti autoilijat”. Tänä vuonna ylitys on noin 20 miljoonaa euroa, josta lähes puolet, 8,5 miljoonaa euroa tulee erikoissairaanhoidosta. Samankaltaisia lukuja tulee jatkuvasti ympäri maan, mutta budjettiylitysten suitsemiseen ei tunnu olevan keinoja.
Viime aikoina on puhuttu paljon nuorten syrjäytymisestä. Ilmoille on
nostettu mittavia lukuja, Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan
suomalaisnuorista jo yli 50 000 on jo syrjäytyneitä. Poliittisessa
retoriikassa syrjäytyminen on yksi tämän hetken merkittävimpiä
yhteiskunnallisia ongelmia. Puhutaan päihteistä, mielenterveysongelmista
ja ”yhteiskunnan” miljoonien eurojen taloudellisista menetyksistä.
Valtiovarainministeriö painoi Suomen ensi vuoden kasvuennusteen nollan ja yhden prosentin välille. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että optimistinenkin valtiovarainministeriö joutuu tunnustamaan, ettei maan taloustilanne tule juurikaan paranemaan. Koska Suomen bkt:stä suurin osa on julkisen sektorin alati paisuvia menoja, voisi yksityisen sektorin olettaa jo olevan taantumassa.
Suomen tieto- ja viestintäteknologiatoimialan kasvu on ilmeisesti kääntynyt muutamassa vuodessa voimakkaaksi rakennemuutokseksi. Tämän vuoksi hallitus on päättänyt käynnistää toimenpiteet rakennemuutoksen hallitsemiseksi. Ensimmäisenä toimenpiteenä on Työ- ja elinkeinoministeriö asettanut ”korkean tason asiantuntijaryhmän” pohtimaan Suomelle strategiaa äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lievittämiseksi sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi.
Ronkaisen uskovaisuus julkiseen kulutukseen on ihailtavaa.
Kuten Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen kirjoittaa “Myös
keynesiläisten usko rahapolitiikan ylivertaiseen kykyyn hoitaa
työttömyysongelma on kuollut ja kuopattu. Siinä ei tarvittu ideologiaa, empiiriset
tosiasiat riittivät. Narulla ei voi työntää.Optimistikaan ei enää luota
keynesiläiseen ajatukseen kysynnän aktiivisesta hienosäädöstä julkisen
menotalouden avulla.”.
Törmäsin tässä kaverini linkittämänä hyvin paatokselliseen tyyliin mutupohjalta taloudesta kirjoittelevan Antti Ronkaisen uusimpaan kirjoitukseen. Tällä kertaa syyllisiä kaikkeen pahaan ovat kolmen A:n yli-ihmiset, jotka rakentavat ”raudalla ja verellä” uutta uljaampaa Eurooppaa. Kas kun eivät juutalaiset.
Ei siinä, itsekin pidän EU:n talouspolitiikkaa kurjana, mutta kyllä noin voimakkaat väitteet pitäisi jollain tavalla myös vasemmistolaisen kyetä perustelemaan.
Kokoomuksen nuorten liitto, Perussuomalaiset nuoret ja Suomen kristillisdemokraattiset nuoret erosivat yhteistuumin Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry:stä. Suurelle yleisölle tuntematon organisaatio on eräänlainen erilaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö.
Ihminen ei koskaan kykene olemaan täysin tyytyväinen siihen, mitä hänellä on. Me janoamme aina enemmän, uutta ja parempaa. Edistääkseen omia tarpeitaan ihmiset vaihtavat osaamistaan ja mahdollistavat muiden tarpeita maksusta.
Tätä ehtymätöntä tiedon, nautinnon, hyvinvoinnin, vallan ja kunnioituksen janoa kutsutaan myös ahneudeksi. Ahneus on vienyt meidät luolista pilvenpiirtäjiin ja hevosen selästä avaruuteen. Kun tätä ahneutta ei toteuteta väkivalloin, kyseessä on tärkein ihmiskuntaa eteenpäin kuljettava voima.
Masentavan poliittisen uutisoinnin keskellä törmäsin hiljattain pitkästä aikaa positiiviseen uutiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä jo 10% pk-yrityksistä ilmoittaa siirtävänsä yritystoimintansa kokonaan ulkomaille. Uutta yritystoimintaa suunnittelevista taas 13% on perustamassa yritystään Suomen rajojen ulkopuolelle.