Kaksi vuotta sitten Kokoomuksen ylin päättävä elin, puoluekokous hyväksyi aloitteen, jonka mukaan ns. pakkoruotsin tilalle tulisi vapaasti valittava toinen kieli.
Kuten tiedetään, asia ei siitä edennyt. Syynä oli kokouspaikalla keksitty hätäselitys, jonka mukaan aivan toinen hylätty aloite kumoaa hyväksytyn aloitteen siltä osin, kuin ne koskevat samaa aihepiiriä.
Keskusta kaavailee neuvottelua kouluruotsista. Otsikon nähdessäni hihkaisin ilosta. Joko viimein poliittinen eliitti taipuu kansan tahtoon ja lähtee neuvottelemaan pakkoruotsin poistosta. Ehkä kaikki pakkoruotsin vastustajien, joihin itsekin kuulun, tekemä työ ei ole valunut hukkaan.
Erehdyin katsomaan Ylen pakkoruotsikeskustelua. Luulin aiemman "homoillan" olleen jonkinlainen pohjanoteeraus, mutta kyllä tämä vie voiton. En voi muuta kuin hieroa kämmenellä naamaani ja ihmetellä keskustelun pohjatonta epä-älyllisyyttä. Voin vain kuvitella, miten käsittämätöntä seurattavaa tuo olisi, mikäli olisin ulkomailla varttunut.
Hufvudstadsbladetin haastattelussa ulkoministeri Alexander Stubb pohti ruotsin kielen perusopetuksen aikaistamista niin, että se alkaisi jo ala-asteen ensimmäiseltä luokalta. Hän myös lupasi, ettei ruotsin kielen asemaa heikennetä, mikäli Kokoomus on hallituspuolue ja hänet valitaan jälleen ministeriksi. Minun on vaikea pukea sanoiksi niitä vastenmielisyyden ja ärtymyksen tunteita, jotka tulivat pintaan lukiessani etäisen puoluetoverini Alexander Stubbin linjauksia kielikysymykseen. Yritän kuitenkin.
Loppuviikosta kielikeskustelussa päästiin siihen pisteeseen, että ruotsin kieltä puolustavien henkilöiden vuoro tuli tuoda omat argumenttinsa esiin. Luin niitä niin paljon kuin käsiini sain, ja voi luoja, millaisen herätyksen koin. Olen kaikki nämä vuodet ollut täysin väärässä, sillä tosiasiathan ovat kiistattomat – ruotsin kieli on meille ehdottoman tarpeellinen, ja sen opiskelu suorastaan isänmaallinen velvollisuus.
Kuten kaikki tätä lukevat luultavasti tietävät, päätti Kokoomuksen ylin päättävä elin, puoluekokous sunnuntaina 13.6. hyväksyä Ahosen Antin kirjoittaman aloitteen, jonka mukaan ns. pakkoruotsin tilalle tulisi vapaasti valittava toinen kieli. Olin itse tätä päätöstä ajamassa ja nimenomaan minun ja Riihimäen Antti Kökkön muutosesityksestä koko asia ylipäänsä saatiin äänestykseen, eli Wallin voi lähettää verikoiransa tänne Ouluun.