Hyvinvointivaltio aiheutti perhesurmat
Kaikki yhtä suurta perhettä. Kuvassa minä ja perhettäni Brasiliassa joskus kauan sitten.
Viimeisen vuoden aikana on uutisoitu poikkeuksellisen paljon traagisia perhesurmia. Erikoislääkäri Anne Kaupin mukaan perhesurmien taustalla on mm. masentuneisuutta ja pitkäaikaisia ongelmia.
Elämänmuutokset, sosiaalisen tuen puute, yhteiskunnan raskailta tuntuvat odotukset ja stressi ovat masennukseen johtavia tekijöitä. Epäilemättä myös perhesurmien taustalla on ollut ongelmien kasautumista kestämättömäksi pinoksi.
Kaupin mielestä olisikin tärkeää, että lapsiperheille luotaisiin tukijärjestelmiä, missä voitaisiin nopeasti taata vanhemmille myös konkreettista apua, kuten lastenhoitoapua ja rahallista apua.
Kaupille voisin kertoa, että tällainen tukijärjestelmä on ollut jo tuhansia vuosia olemassa, ja sitä kutsutaan suvuksi. Valitettavasti suvun turvaverkko Suomessa on viimeisten vuosikymmenten aikana pyritty eliminoimaan täysin.
Valtiotieteen tohtori Jukka Tontti on tutkinut masennusta yhteiskunnallisena ilmiönä. Hänen mukaansa masennus on kansantauti yksilöllistä menestystä arvostavissa yhteiskunnissa, kun taas yhteisöllisissä yhteiskunnissa, kuten Afrikassa masennus on vaikeasti tunnistettavissa.
Usein syytetään “kylmää oikeistolaisuutta” ja “talouskeskeisyyttä”. Todellisuudessa yhteiskunta on sitä perhekeskeisempi mitä vapaampi se on. Niin kutsuttu “hyvinvointivaltio” on keskeinen suomalaisten mielenterveysongelmien aiheuttaja.
Jokaisessa ihmisyhteisössä on ihmisiä, jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään. Vauvoja, vanhuksia, sairaita ja vammaisia. Vapaassa yhteiskunnassa perhe ja suku paikallisen yhteisön tukemana tarjoavat luonnollisen turvaverkon sitä tarvitseville ihmisille. Tässä yhteydessä kun puhun perheestä tarkoitan laajempaa käsitettä, johon kuuluvat myös lähimmät sukulaiset.
Perheiden sisällä apua annetaan ja sitä saadaan. Tämän tietää moni esimerkiksi siitä, miten kehitysmaista Suomeen tulleet lähettävät rahaa kotiinsa perheensä tueksi. Kun perhe on laaja (käsittäen myös serkut, sedät yms), on turvaverkkokin kestävä. Jokainen tietää tulevansa joskus vanhaksi, joten on hänen oman etunsa mukaista huolehtia lapsista ja nuorista.
Hyvinvointivaltio siirtääkin tämän turvaverkon perheeltä valtiolle, ja aiheuttaa sen, etteivät perheen keskinäiset suhteet ole enää niin vahvat, mitä ne olivat ennen. Valtiollisen sosiaaliturvan järjestelmä leikkaa luonnolliset siteet lähimmäisten väliltä. Moniko on pyytänyt tai saanut pyytämättä merkittävää apua sukulaisiltaan?
Ensin sosialisoitiin vanhustenhoito, jolloin lasten arvo “vakuutuksena” vanhuuden varalle loppui. Vanhemmille jäi yhä lastenkasvatuksen taakka ja kustannukset, muttei enää mitään taloudellista hyötyä. Nykynuoret joutuvatkin miettimään, tahtovatko köyhyyteen lasten kanssa, vai korkeampaan elintasoon ilman lapsia.
Seuraavaksi lapset saivat oikeuksina suuren määrän valtion tarjoamia etuja. Aina julkisista kulkuvälineistä opintotukeen, mikä on johtanut siihen, etteivät lapsetkaan enää tarvitse perhettä selviytyäkseen.
Pikkuhiljaa “hyvinvointivaltion” toimesta perheet on riisuttu kaikista niistä “vakuutuksen”, sosiaaliturvan ja hyvinvoinnin tehtävistä jotka niille luonnostaan kuuluvat. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että jo noin 75 % Helsingin kotitalouksista on yhden tai kahden hengen talouksia.
Yksinasuvien nuorten ja vanhusten määrä kasvaa, mikä johtaa lisääntyvään syrjäytymiseen. Vielä vuonna 1960, kun sosiaaliturva ei ollut niin pitkällä, oli sinkkutalouksien osuus vain 17%.
Ihmiset ovat vaihtaneet vapautensa yleiseen, yhteiseen riippuvuuteen valtiosta, ja lähes täydelliseen byrokratisoitumiseen siinä, mikä joskus oli ollut perhe-elämää.
Kun ihmiset vieraantuvat perheestään jo varhain, tulee heidän elämästään kovin yksilökeskeistä. Suhteet lähisukulaisiin viilenevät, eikä ihmisellä ole välttämättä enää ketään, keneen tukeutua. Esimerkiksi avioero voi tuntua tilanteelta, jossa ihmiseltä viedään kaikki hänen läheisensä, eikä hänelle jää mitään. Epätoivosta voi seurata äärimmäisiä tekoja.
Mikäli taloudelliset vaikeudet vaivaavat, ei ole enää soveliasta kysyä apua sukulaisilta. Pienempikin velkakierre alkaa tuntua toivottomalta, kun ei ole ketään, joka voisi auttaa. Toivottomuudesta seuraa usein masennus.
Pieni lapsi kokiessaan vastoinkäymisiä hakeutuu isän tai äidin luo, jolloin vanhemmalohdutus osoittaa lapselle, että hän on rakastettu ja arvokas. Vanhempien sylissä lapsen stressi ja kiukku sulavat pois.
Aikuinenkin ihminen tarvitsee ympärilleen yhteisön, joka tukee ja rakastaa jokaisessa elämäntilanteessa. Tämä yhteisö on perhe, ei sosiaalihuolto, sillä perhe on turvaverkko, joka ei petä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Aluksi kelasin, että haluan nähdä sen utopian joka syntyy kun puretaan nykyiset tukijärjestelmät, mutta sitten muistin ne kaikki tuntemani libertaarit jotka ovat tällä hetkellä sukunsa elätettävänä.
Ihan hyvää pohdiskelua. On selvää, että syyt ovat yhteiskunnallisia.
Varsinkin, kun ne esiintyvät suomalais-tyyppisessä yhteiskunnassa runsaslukuisempina, kuin vähemmän kovia arvoja suosivissa maissa.
Oma käsitykseni on, että kovat taloudelliset, sekä inhimiset arvot Suomeen ovat tulleet uusliberaalin oikeistolaistumisaallon mukana.
Olet periaatteessa oikeassa, mutta et tunnu ottavan huomioon sitä, että primitiivisissä yhteiskunnissa lapset usein asuvat koko elämänsä maantieteellisesti pienellä alueella, jolloin heillä on mahdollisuus olla jatkuvasti tekemisissä sukunsa kanssa. Sen sijaan modernissa yhteiskunnassa työvoiman liikkuvuutta pidetään tärkeänä asiana, jolloin on väistämätöntä, että perheiden jäsenet hajaantuvat maantieteellisesti laajalle alueelle, jolloin fyysinen kanssakäyminen ei ole enää mahdollista.
Itse en osaa sanoa ratkaisua tähän ongelmaan, sillä kyseessä on erittäin vaikea ja monimutkainen asia.
Eipä minullakaan suoraa ratkaisuehdotusta tuohon ole. Toisaalta nykyiset tietoverkot varmasti auttavat tuohon maantieteelliseen ongelmaan.
Tai no on toki, nimittäin spontaani järjestäytyminen minimivaltiossa
"spontaani järjestäytyminen minimivaltiossa"
Tai spontaaneja minivaltioita minimivaltiossa?
Pakottaa ihmiset asumaan lähellä sukulaisiaan vaikka keskellä metsää tai ottamaan suuren riskin muuttamalla kaupunkiin, jossa on töitä. Tietysti verkkopankissa voi aina siirtää rahaa, jos on hätä.
On tämä jo yhteiskuntatieteissä selvitetty. Suku järjesti ennen työpaikan, mutta ei onnistu enää, sillä tehtaaseen ei voi palkata sukulaisia.
Suomi ei ole enää hyvinvointivaltio vaan pahoinvointivaltio. Se näkyy kaikessa ja pahoinvointi vain lisääntyy ja laajenee. Seuraukset tulevat olemaan katastrofaalisia.
Kaikki alkoi meneen pieleen 80-90-luvun taitteesta lähtien ja kyllä se nimenomaan johtuu siitä talouskeksisyydestä.
Mistä se talouskeskeisyys tulee? Siitä, että hyvinvointivaltion rahoittamiseen tarvitaan kokoajan enemmän rahaa, jolloin veronmaksajat (eli lypsylehmät) piiskataan jatkuvasti kovempiin suorituksiin. Talouskeskeisyys yhdistetään virheellisesti vapaaseen yhteiskuntaan, vaikka asia on juuri päinvastoin.
Jos tienaat nyt täysipäiväisenä 2000€/kk etkä joutuisi maksamaan veroja, käteesi jäisi yhtä paljon 20 tuntisella työviikolla. Voisit lähteä keskiviikkona puolilta päivin viikonlopunviettoon. Loput viikosta teet valtiolle. http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/93749-tiesitko-etta-valtio...
Mitä suurempi osa työntekijän palkasta ulosmitataan kaikenlaiseen "yleishyödylliseen", sitä tuottavampi hänen pitää olla jotta hänen työllistämisensä kannattaa ja käteen jäävä osa palkasta riittää vielä elämiseen.
Toisin kuin sosialistit utopistisissa yhteiskuntamalleissaan kuvittelevat, ihmisen palkkaaminen kannattaa ainoastaan jos hän tuottaa enemmän kuin työnantajalle tulee työllistämisestä menoja. Työllistämismenojen kasvu tarkoittaa painetta tuottavuuden kasvattamiselle. Vaatimus korkealle tuottavuudelle tarkoittaa stressiä, epävarmuutta, ylitöitä, kilpailua ja kyräilyä. Verojen ja muiden työllistämiskulujen noustessa yhä useampi laskee kohti sitä rajaa jonka alittaminen tarkoittaa ettei omaa riittävää ammattitaitoa ollakseen kannattava työllistettävä. Yhteiskunnallisen resurssin sijaan heistä tulee taakka. Elättäjän sijaan elätettävä.
Elätettävien määrän kasvu lisää painetta verojen korotukselle, mikä puolestaan sysää yhä useampia sen hyödyllisyysrajan alapuolelle. Syntyy noidankehä, jota sosialisteilla ei ole ideologiastaan johtuen mahdollisuutta nähdä, saati korjata.
Sanan "talouskeskeisyys" sijasta näkisin ongelmana "valtiokeskeisyyden".
Ei kai ole tavoiteltavaa, että kaikki olisivat niin riippuvaisia valtiosta, ettei heillä de facto enää ole juuri vapautta valita itse. Tosin olemme jo aika lähellä tätä tilannetta etenkin sosio-ekonomisen asteikon hauraimmassa päässä.
Minä muistelen kyllä 80-luvulta, että keskustelun aiheena sosiaaliturvassa oli mm. se, että ihmiset eivät suostuneet käyttämään sosiaaliturvaa. Joskus 90-luvulla muistelen keskustellun, että lama hävitti sosiaaliturvaan turvautumisen häpeän tunteet, koska niin moni joutui sen varaan.
Voi kun saataisiin se ihailemasi 1800-luku takaisin. Köyhät kuolisi nälkään, ja isäntä saisi kuksauttaa piikaa aina kun sille päälle sattuisi.
Tärkeintä ei ole verot vaan kyky ottaa velkaa ja mahdollisimman paljon.
Velka kun on se jolla työpaikat luodaan ja verot maksetaan.
Näin tänä päivänä, mutta ei tainnut olla noin edes 1960-luvulla. Silloin säästettiin asioihin ja silti oli ihmisillä töitä. Oli toki pienemmät palkat ja pienempi elintaso.
Hyvinvointivaltiosta ei saa puhua pahaa.
Sanomattakin selvää, että mitä enemmän ihmisiä verotetaan ja julkista sektoria paisutetaan, sitä parempi.
Jos et ajattele näin, ajattelet väärin.
Erehdys.
Ei hyvinvointivaltio vaan taloususkonto.
Tää on taas tätä kokoomuksen oikeistosiiven pohdintaa. Puretaan hyvinvointivaltio ja pannaan perheet huolehtimaan vanhuksista ja lapsista. Kuten tuossa aiemmin todettiin, tämä on paluuta sata vuotta vanhaan järjestelmään.
Masennuksesta tiedän sen verran, että olen sen takia osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja vuoden päästä luultavasti täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Masennus on biologisten haavoittuvuuden ja ympäristövaikutusten summa, josta ei selviä ilman hyvää hoitoa. Minun 70-80-vuotiaat vanhempaniko pitäisi minusta huolehtia, vai sisarukset ja heidän lapsensa, kun omia ei ole. Tuollaisia heittoja on helppo syytää keskiluokan taivaasta, kun omassa elämässä ei ole tapahtunut mitään pahaa.
Esim. mielenterveyshoito on ajettu kokoomuksen ja sen apupuolueiden johdolla käytännössä alas ja siitä on seurannut eläköitymisvyöry. Ihmiset siivotaan mielenterveystoimistoista eläkkeelle. Muutaman tuhannen säästöistä saadaan aikaan satojen tuhansien tappiot valtiolle.
No, jos tämä on tätä kokoomuspolitiikkaa, keksikää sitten, kun hyvinvointivaltio romahtaa, mitä meille yhteiskunnan holhokeille tehdään. Pitäisikö jo pyytää pääsyä asumaan sisarusten kustannuksella.
"Kuten tuossa aiemmin todettiin, tämä on paluuta sata vuotta vanhaan järjestelmään."
Paljastit ajattelukykysi kapeuden, ns. laput silmillä -ajattelun. Ei nimittäin ole tarkoitus "palata" mihinkään järjestettyyn "järjestelmään" vaan kyse on luontaisesta "järjestelmästä". Perheethän, jos yhteiskunta on terve huolehtivat automaattisesti, perusvaistojensa mukaan läheisistään.
Kyse on siis täysin luonnollisesta asiasta mutta tämän luonnollisuuden hyvinvointivaltiojärjestelmä vinouttaa ulkoisteassaan valtiolle kaikki mitä perheet ennen hoitivat. Ihmiset vieraantuvat perheistään kuten Henri blogissaan kirjoittaa ja ylipäätään ihmiset vieraantuvat toisistaan.
Hyvinvointivaltio-järjestelmä "unohtaa" ettei myötätuntoa voi ostaa.
Höpö höpö, perhe on erittäin huono hoitaj tänä päivänä.
Se ei toiminut agraariyhteiskunnassakaan vaan vanhukset, osrvot invalidit etvc myytiin huutolaisiksi eli käytännössä orjiksi
Ja perhe on nykyään hyvin pieni ja hajaantunut ympäri maailman, tuskinpa he toiselta puolen maailmaa kykenevät huolehtiman läheisistään
Eniten meillä on yhden hengen talouksia n 80000 ja kahden hengen talouksia 670000 eli 65 % talouksita on hyvin pieniä
Kun lapsien määräkin on pieni niin eipä niitä huoltajia juuri ole
Ja kokopäivätoiminen hoitaminen vaatisi, että lapset irtisanoutuvat työstään ja alkavat hoitaa vanehempaansa, kukahan senkin kustantaa ??
Muutenkin aika kultaa muistoja ,ennen elettiin vain 50-60-vuotiaaksi, joten ongelma siirtyi mullan alle hyvissä ajoin
mummo ruukasi sanoa ettei syönyt sika tiedä syömättömän vaivoja. Sama pätee näihin korporaatiokommarinulikoihin. Taas niitä juttuja joista kaipaisi kokoavaa analyysiä kuten mamupolitiikastamme ala Allah-aho, kun itellä ei järki, tarmo ja inspiraatio riitä.
Miten moni kuoli viime lamassa mahdottomien velkojen tähden ja kuinka moni kuolee nyt syrjäytettynä toivottomana, nyt nää muutamat perhesurmat voi olla vasta alkua. Moniko mielenterveyspotilas on tappanut itsensä kun mielisairaalatkin lakkautetaan. TAbua naamaan ja osakekurssit nousee. Tuolla ne vielä ratikassa hölisee.
Miksi hyvinvointivaltion rahoittaminen vaatii koko ajan enemmän rahaa?
Jos täällä on joskus hieman taaemmas mennessä ollut henkisesti vähemmän pahoinvointivaltio, kuin nyt, suurinpiirtein samoilla ihmismäärillä, niin perkelekö siinä kivestää?
Ei varmaan ahneus tietenkään?
"Julkisen sektorin työllisyys on nelinkertaistunut 1950-luvun alusta.
Yksityinen sektori puolestaan työllistää tänään vähemmän ihmisiä
kuin tuolloin.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito." kuvio 4
"Julkisen sektorin työllisyys on kasvanut 65 prosenttia vuodesta 1975,
yritysten työllisyys on pysynyt likimain ennallaan. Siinä, missä vuonna
1975 yrityksissä työskenteli noin 5 työntekijää jokaista julkisen sektorin
palveluksessa olevaa kohti, on sama suhdeluku nyt noin 2,3. Muita työnantajia Suomessa ovat kotitaloudet,
kolmas sektori (mm. yhdistykset ja säätiöt), vakuutus- ja rahoituslaitokset sekä asuntoyhteisöt.
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito". kuvio 5
"Työvoiman määrä keskeisissä
hyvinvointipalveluissa (sosiaali-, terveys,- ja koulutuspalvelut) on
kaksinkertaistunut vuodesta 1975. Sosiaalipalveluissa henkilöstö on
miltei kolminkertaistunut, terveydenhuollossa kasvua on 80 ja koulutuksessa 60 prosenttia vuodesta
1975).
Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito." kuvio 7
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointival...
Toivottavasti hyvinvointivaltio ei keksinyt perhesurmia ja kouluampumisia. Hullumpiakin juttuja on netissä kuultu.
Hyvä kirjoitus Heikkiseltä.
Iso ongelma kuitenkin, mitä epäilen, ettei Heikkinen uskalla koskaan käsitellä, on se mahdollisuus, että automatisaation johdosta vähävaraisilla ja keskiluokalla ei ole enää mitään keinoa selviytyä tulevaisuudessa edes ahkeruudella. Aina sanotaan, että "Kyllä niitä uusia töitä aina keksitään.", mutta ensinnäkään tämä ei ole varmaa ja toisekseen ei pian enää välttämättä edes todennäköistä.
Kaksi MIT professoria käsittelee tätä ongelmaa kirjassaan "Race Against the Machine", jossa puhutaan, kuinka alati nopeutuva teknologian kehitys tulee tuhoamaan keskiluokan työpaikat. Bye, bye dippa-inssin, ekonomin tai oikeustieteen tutkinnon tuoma varma työpaikka. Pian ei välttämättä ole enää toimistoja, kun suuri osa kaikesta nykyään tapahtuvasta tietotyöstä tapahtuu tietopalvelimilla. Tuleepahan ainakin kiinteistöjen hinnat alas, kun ei tarvita toimistoja enää.
Hienoa, Henri! Arvostan rohkeuttasi. Toivottavasti pääsemme mahdollisimman monesta asiasta yksimielisyyteen. Aihe sivuaa hiukan myös graduani, joten siitä on kiinnostavaa puhua.
Pekka, tämä ei ole mikään perustelu valtiokeskeisyyteen/hyvinvointivaltio-järjestelmän ylläpitämiseen. Surkuttelusi teknistä kehitystä kohtaan on perusteeton, suorastaan järjetön sillä sitä ei pidä estää, jos talous olisi vapaa ja valtion rooli minimissään tai valtiota ei olisi lainkaan, tästä teknisestä kehityksestä seuraisi luontaista talouskasvua ja tämän talouskasvun seurauksena köyhempikin voisi loikoilla kultapalatsissaan.
Ja yksi henkilökohtainen kysymys blogissasi olevaan esittelysi liittyen, miksi luet kauppatieteitä, eikö valtiotieteet sopisi paremmin sinulle kun niin usein puhut valtiollisista innovaatioista?
Pekka, tämä ei ole mikään perustelu valtiokeskeisyyteen/hyvinvointivaltio-järjestelmän ylläpitämiseen. Surkuttelusi teknistä kehitystä kohtaan on perusteeton, suorastaan järjetön sillä sitä ei pidä estää, jos talous olisi vapaa ja valtion rooli minimissään tai valtiota ei olisi lainkaan, tästä teknisestä kehityksestä seuraisi luontaista talouskasvua ja tämän talouskasvun seurauksena köyhempikin voisi loikoilla kultapalatsissaan.
Anna-Leena, talous perustuu kaupankäynnille. Vaikka talous tuottaisi miten paljon tahansa, ei köyhällä ole mitään osuutta tuotannosta, jos hänellä ei ole jotain antaa vastineeksi. Tähän mennessä köyhä on voinut myydä aikaansa, koska sille on ollut markkinat. Tulevaisuudessa köyhän keho voi olla merkityksetön tuotannolle, joten ken ei työtä tee, ei hänen syömäänkän pidä ja tulevaisuudessa ei työtä ole kenellekään.
Ja yksi henkilökohtainen kysymys blogissasi olevaan esittelysi liittyen, miksi luet kauppatieteitä, eikö valtiotieteet sopisi paremmin sinulle kun niin usein puhut valtiollisista innovaatioista?
Opiskelen kauppatieteitä, koska sitä kautta on paremmat mahdollisuudet omalla työllään ansaita kohtalaisen hyvä elintaso ja tehdä mielenkiintoista työtä. Toisekseen myös maanomistus on bisnestä ja sitähän valtio harjoittaa. Jos jossain olisi neitseellistä maata, joku voisi vallata maan, perustaa yksityisarmeijan ja päästää ihmisiä mailleen tekemään työtä, josta voi periä veroa. Vastineeksi ihmiset saavat maan missä elää ja harjoittaa elinkeinoa, sekä mahdollisesti muita etuisuuksia.
Tämä ongelma on tiedostettu Zeitgeist-liikkeessä. Koneet tulevat väistämättä tekemään yhä suuremman osan töistä, ja hyvä niin. Tämä kuitenkin pakottaa suunnittelemaan yhteiskunnat aivan uudella tavalla, koska ei ole mitään järkeä keksiä ihmisille turhia töitä vain sen takia, että perinteisesti ihmisten on ollut pakko tehdä töitä selvitäkseen. Tulemme siirtymään vähitellen samanlaiseen yhteiskuntamalliin kuin antiikin Kreikka, sillä erolla että orjien paikalla ovat koneet. Parhaimmassa tapauksessa edessä on samankaltainen tieteiden, taiteiden ja aatteiden kukoistuskausi, kun ihmisten ei ole enää välttämätöntä tehdä asioita joita he eivät halua, vaan he voivat keskittyä itsensä kehittämiseen ja mieleisen asioiden tekemiseen.
Kaikkein typerintä mitä voidaan tehdä, on pyrkiä estämään ihmistyöpaikkoja vievän teknologian käyttöönotto. Työn käsite tulee väistämättä muuttumaan, sillä suurimmalle osasta ihmisiä ei tule olemaan työpaikkoja.
Näin minäkin toivon, että käy. Puhtaasti kapitalistisessa maailmassa automatisoidussa taloudessa markkinavoimat sopeuttavat väestön koon oikean suuruiseksi, kuten Auvo Rouvinen osuvasti asian ilmaisi. Läpi ihmiskunnan historian, ihmiset ovat voineet elättää itsensä, koska heidän ruumiinsa ja mielensä prosesseille on ollut tarvetta. Tulevaisuudessa ei näin ehkä enää ole, jolloin suuresta osasta väestöstä tulee ylijäämää.
Tuossahan se pointti on..Nämä kokkarit (eli neofeodaalisen yhteiskunnan ajajat) hiljaisesti hyväksyvät tämän ja saman tekee nämä maailmanparantaja libertaristit..
Kuinka häpeällistä yhteiskunnan kehittelijöiltä.
eiks ne oo joo miettiny että tollaset 500 miljoonaa olisi sopiva määrä. Kunhan solujen vanhenemista aiheuttava ongelma (telomeerien rajallisuus) ratkaistaan, tulee todellinen isojako iättömien ja biomassan välillä. Kuluttajia ei enää tarvita eikä juuri vormujakaan, se voisi olla palvelusjakso iättömän nuoruudessa.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/tiedemiehet-hidastivat-solujen-vanhen...
naurettavaa. Miksi ne joilla on, jakaisivat sen niile joilla ei ole?
Sovitaanko Lauri,että minä omistan hapen maapallolta ja vuokraan sitä sinulle tiettyyn hintaan,JOS minua huvittaa?
Tai oikeastaan..miksi edes jakaisin sinulle sitä,koska omistan sen?
"Sovitaanko Lauri,että minä omistan hapen maapallolta ja vuokraan sitä sinulle tiettyyn hintaan,JOS minua huvittaa?"
Tuo on kelpo rinnastus maanomistukselle. Yhtä mielekästä. Toki tajuan että maan voi käytännössä omistaa jos siellä on omia rakennuksia, peltoa tms... mutta että maata voisi ihan muuten vain omistaa? Mihin sellainenkin oikeus muka pohjautuu?
Hyvinvointivaltio myös nihiloi itse itsensä. Syntyvyys on laskenut niissä niin alas, että tätä menoa sukupuutto on väistämätön.
Luonnolliset, elinvoimaiset organismit lisääntyvät ja kasvavat. Luonnonvastaiset ovat usein steriilejä.
Kun väestön liikakasvu on globaalisti tunnustettu ongelma, syntyvyyden lasku on vain hyvä asia.
Kiintoisan avointa tribalismin kannattamista.
Mutta asiaan: luulen että ilman minkäänlaista sosiaaliturvaa vastaavia perhemurhia nimenomaan tapahtuisi edelleen. Jos vaikkapa pieni, köyhä suku ajautuisi syystä tai toisesta umpikujaan, heillä olisi kolme vaihtoehtoa: odotella ihmettä ja luultavasti kuolla nälkään, tehdä joukkoitsemurha tai (jos he edes siihen kykenisivät) yrittää ottaa tarvitsemansa väkivalloin.
Keskilännen yhteisöllisyyteen kuuluu perhekeskeisyyden ja sukurakkauden lisäksi se, että jos vaikkapa jonkun talo palaa, pannaan hattu kiertämään ja rakennetaan porukalla uusi kalusteineen päivineen. Ei siinä kysytä mistä päin maailmaa sukujuuret löytyvät (tribalismi). Ei tribalismia eikä nepotismia.
Kylläpä on hyvinvointivaltio kylmettänyt sydämesi.
Emme taida olla keskilännessä? Ei sillä, että tietäisin minkälaiseksi tuollainen elinehtona oleva yhteisöllisyys näillä main muodostuisi. Takavuosiakaan on turha ajatella vertauskohteena kun niin paljon on muuttunut, koko maailmassa eikä pelkästään Suomen yhteiskunnassa. Ihan mielenkiintoista ajatella että kuinka siinä kävisi...
PS: Tribalismin ei välttämättä tarvitse pohjautua biologisiin sukujuuriin.
Toden totta -keskilännen touhu perustuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Täällä sen on korvaamassa "survival of the fittest."
Täällä ollaan muutenkin tätä nykyä aika kyräileviä ja epäluuloisia esim naapureita kohtaan, työpaikkakiusaus yms vissiin rehottaa ja ainakin oma tuntumani on, että yhteiskuntamoraali on luisumassa/luisunut pakkasen puolelle (ei millään pahalla meitä kohtaan), joten vähän synkältä vaikuttaisivat näkymät jos yhtäkkiä pitäisi pärjätä silkan yhteisöllisyyden varassa.
Onneksi aito yhteisöllisyys ei ole neuvostoliittoilua. Voi alkaa yhteisöllistyä niiden kanssa, joista pitää ja joihin luottaa.
"Voi alkaa yhteisöllistyä niiden kanssa, joista pitää ja joihin luottaa."
Toimivaan, omavaraiseen yhteisöön tarvitaan kuitenkin muutakin kuin kaveruutta. On hommia jotka täytyy saada hoidettua ja kurinalaisuuttakin on oltava. Tietty ryhmäpaine ja jopa jonkinlainen valtarakenne lienee väistämätön, ja sellainen voi luoda parhaidenkin ystävysten välille odottamattomia jännitteitä. Vaikea kuvitella nykyisen erittäin individualistisen kulttuurimme kasvattien noin vain sopeutuvan sellaiseen.
Olet kyllä ihan oikeassa. Tarvitaan ehkä tarpeeksi vaikea tilanne, että ihmiset olisivat valmiita siirtämään ylpeytensä ja turhamaisuutensa sivuun yhteisen hyvän vuoksi. Vielä ei olla niin suuressa kriisissä.
"Tarvitaan ehkä tarpeeksi vaikea tilanne, että ihmiset olisivat valmiita siirtämään ylpeytensä ja turhamaisuutensa sivuun yhteisen hyvän vuoksi."
Eikä välttämättä silloinkaan. Ehkä olen pessimisti, mutta uskon että jotkut asenteet ovat niin syvällä selkäytimessä että sitä ennemmin jopa turvautuu väkivaltaan kuin tinkii niistä. Ja yksilökeskeisyys saattaisi olla yksi niin perustavanlaatuinen asenne ("asenne" ei edes ole hyvä sana sille mitä tarkoitan, "asenne" kuulostaa liian köykäiseltä).
Heikkinen kirjoittaa tärkeästä asiasta ja on keskeisiltä osilta absoluuttisen oikeassa.
Suomessakin jopa 1980-luvulle saakka perhe, suku ja kyläyhteisö huolehti toistensa asioista niin hyvässä kuin pahassa, ainakin maaseudulla. Kun tämä hyvä joudutaan nyt ostamaan, pääosin muiden ansaitsemilla rahoilla, koska kenelläkään ei oikeasti ole siihen varaa, saadaan lähes poikkeuksetta vain pieni pilleri oireisiin ja varsinainen syy jää hoitamatta, kunnes henkilökohtainen katastrofi on valmis.
Yhteiskunnallisesti tämä on yhtä järkevää kuin mies päättäisi mennä naimisiin ja perustaa perheen sijoittamalla 500 euroa huoraan. Kuinka perusteellisesti huora hoitaa "potilaan" yössä tai lääkäri vartissa?
Lisääntyvä pahoinvointi ei ole millään tavalla yllättävää vaan aivan suoraa seurausta verovaroin kustannetusta "jatketusta huoraamisesta". Hyvinvointia ei voi ostaa rahalla, vaikka sen hankkiminen nykytilanteessa on sen avulla hieman helpompaa.
Ratkaisuna ongelmaan ei ole suinkaan globalisaatio, vaan lokalisaatio. Nykyisellä valtarakenteella parisataa keskuudestamme valittua tolloa yrittää säätää kunnille sellaisia taakkoja, joista niillä ei ole mitään mahdollisuuksia selviytyä. Tolloa sen vuoksi, että liian suurissa yksiköissä suhteellisuudentaju pettää keneltä tahansa. Paikallisesti toimivissa yhteisöissä sekä valta että vastuu jakautuisi huomattavasti tasaisemmin. Pakkokos kenenkään on kuulua sellaiseen yhteisöön, missä ei viihdy. Vaihdetaanhan työpaikkojakin samasta syystä.
Jos alkaa tutkia kilpailulla saavutettuja hyötyjä tarkemmin, huomataan että todellisuudessa se on äärimmäisen haitallista. Jokainen voi miettiä tykönään, millaisen yhteiskunnallisen hyödyn juuri minun työpanokseni antaa suhteessa siihen potentiaaliin, joka parhaassa tapauksessa olisi käytettävissä. Keskustelimme tästä juuri erään asiaa pohtineen kaverin kanssa ja johtopäätöksemme oli, että keskimäärin "hyötysuhde" liikkunee jossain 5-10 % välillä. Ei ainakaan yhtään yli.
Ei ole ihme jos turhauttaa ja masentaa. Kaupan päälle iltauutisiin raahataan johtava tollo, jonka puhe voidaan suomentaa: "Hölmöilette aivan liian hitaasti, hölmöilkää nopeammin. Voimme kustantaa teille kalliimpia huoria."
"Yhteiskunnallisesti tämä on yhtä järkevää kuin mies päättäisi mennä naimisiin ja perustaa perheen sijoittamalla 500 euroa huoraan."
Koska avioliittoa ei enää katsota liitoksi (joka siis on käytännössä purkamaton), vaan keskinäisen vaihdannan sopimuksesksi, päästään aika lähelle tuota mainitsemaasi H-sanaa.
Tuli vielä mieleen, että hallituksen kuntauudistuksen tarkoitus on siirtää päätöksenteko entistä kauemmas ihmisten omasta elinpiiristä ja edelleen hankaloittaa mahdollisuutta vaikuttaa itse omiin asioihinsa.
Juuri näin. Virheet korjataan entistä suuremmilla virheillä. Tätähän politiikka on ollut 90-luvulta lähtien, jolloin taloudellinen ajattelu ylikorostui. Viimeisten 10 vuoden aikana älyttömyys sillä saralla on johtamassa epätoivottuun kliimaksiin, mistä on opittava todella nopeasti, mikäli haluaa kuulua tulevaisuuden selviytyjiin.
Suuri enemmistö ei ole saanut tässä suhteessa vielä silmiään auki. Ilahduttavaa, että kokoomusnuori Heikkinen pohtii asiaa tosissaan.
Kertokaapas nyt täällä puhuvat yhteiskunnan viisaat mikä on näissä viimeisissä vuoden aikana tapahtuneissa perhesurmissa on ollut yhteinen tekijä. Köyhyys se ei ole ollut sillä yhden perheen kotiesittelyhän oli kesällä jossakin ns eliittilehdessä. Jotenkin nyt tämäkin keskustelu tuntuu tietynlaiselle "raatojen kaluamiselle" joissa keskustelijat ovat löytävinään omia näkemyksiään tukevia taustatekijöitä näistä traagisista asioista. Tanssia ruumiden yllä!
Siis korkeintaan kolme lausetta joilla selvitetään se yhteinen nimittäjä. Lampelto älykkönä aloittakoon. Kiitos!
"Jotenkin nyt tämäkin keskustelu tuntuu tietynlaiselle "raatojen kaluamiselle" joissa keskustelijat ovat löytävinään omia näkemyksiään tukevia taustatekijöitä näistä traagisista asioista. Tanssia ruumiden yllä!"
Kieltämättä sellaista on ilmassa... Kaikilta löytyy surmille selitys kuin apteekin hyllyltä, ja YLLÄTTÄEN se selitys sopii täydellisesti oman ideologian todistuskappaleeksi.
En ole täällä tarjoamassa selityksiä enkä todistuskappaleita vaan keskustelemassa.
"Kieltämättä sellaista on ilmassa... Kaikilta löytyy surmille selitys kuin apteekin hyllyltä, ja YLLÄTTÄEN se selitys sopii täydellisesti oman ideologian todistuskappaleeksi."
Niin kaikki peilaavat tapahtumia omiin kokemuksiinsa, tulkintoihinsa ja omaan itseensä. Ymmärtääkseen oman perheensä tappavan miehen toimintaa täydellisesti, pitäisi oikeastaan ajautua itse sellaiseen tilanteeseen, muuten se ei ole mahdollista.
Muussa tapauksessa tilanne on samankaltainen, kuin neitsyt tutkisi seksiä.
On kai turhaa olettaa, että kukaan keskustelisi asiasta muuta kuin edistääkseen omaa ideologiaansa, jonka kokevat hyödyttävät omaa ryhmäänsä eniten. Se on osa ikuista sosiaalisen nokkimisjärjestyksen luomista yhteiskuntaan ja oman ryhmän / itsensä aseman varmistamista sosiaalisilla nokkimisjärjestyksen tikapuilla.
Yhteiskunnan tukiverkoista on kyllä enemmän hyötyä ja hyvinvointia kuin haittaa.
Perhe ja sukulaiset tukee niitä keillä sellaisia on. Kaikkien sukulaiset ei ole myöskään kovin rakastavia keskenään. Monet ei tule toimeenkaan keskenään, eikä voi pakottaa pitämään ja huolehtimaan väkisin hyvin.
Kaikissa asioissa perhe ja sukulaiset ei voi edes auttaa vaan tarvitaan esim. ammattiapua. Henrin pointti on kylläkin pohtimisen arvoinen asia, noin yleensä ottaen, tässä välillä yltiö-individuaalisuuteen taipuvassa maailmassa jossa on yhä enemmän ihmiset yksin.
En usko niihin tarinoihin että ennen vanhaan olisi ollut jotenkin hemmetin yleistä esim. heittää vanhukset jonnekkin kuiluun, mutta sukulaistensa "armoilla" sitä oli, kummoisia ne nyt sattuivat olemaan sitten.
Paavo Saariranta: Tuolla edellä mainitsit tässä yhteydessä sanan kuntauudistus. Päivän "kohu-uutinen" tulevaisuudesta näytti kelpaavan selitykseksi menneelle. Miksi se piti mainta tässä yhydessä? Odotan edelleen kunnollista yhdistävää tekijää. Entäs aloittaja Heikkinen?
Missä yhteydessä? En ole keskustellut kanssasi, vaan Kaisa Kansinen ja Timo Isosaaren kanssa. Kaisan juttu lähti hyvinvointivaltioiden syntyvyyttä sivuavasta yleisestä kommentistani ja toinen ketju oli Isosaaren komentin kommentointia.
Saariranta: OK ymmärrän. Tämä ei olekaan mikään asialähtöinen foorumi vaan tänne tullaan turisemaan tuttavien kanssa omista agendoista. Välittämättä yhtään mitään siitä mikä on aloittajan otsikko ja ehkä provosoivakin heitto suuntaamaan keskustelua.
Tässä yhteydessä tuo tarinatupa-ajattelu ei oikein vaan - ei.
Lähinnä ajatuksena olisi ollut että joku olisi pureutunut näiden tekijöiden psyykeen ja taustaa haettu sieltä. Olen nimittäin sivusta joutunut erittäin varovaisena seuraamaan etenevän aviokriisin henkisesti täysin uuvuttaman miehen juovuspäissä lausuttuja tokaisuja: "Pistän sileäksi koko paskan" No sen tarinan loppua ei voi onnelliseksikaan sanoa mutta se tuli - ilman ruumiita.
Jatkakaa yhteiskunnallista keskusteluanne. Eksyin väärälle forumille. Sorry.
Pian tänne alkaa varmaan kokontumaan raamattupiirikin.
Libyan, Tunisian ja muiden arabimaiden nykyiset kansannousut ovat prosesseja, joissa vanha sukulaisuuteen perustuva järjestelmä on sortumassa ja siirrytään samanlaiseen byrokratiamalliin, joka vallitsee teollistuneissa demokratioissa. Suvun merkitystä yhteiskunnassa tutkitaan nimenomaan antropologiassa, kota suositttelen lukemaan.
Antropologit näkevät, että isänmaa on korvannut suvuv turvallisuuden lähteenä, suvun korvike. Siksi maahanmuutto voidaan kokea uhkana, kun turvaa ja apua ei koeta suvun jäsenen, eli isänmaan kansalaisen oikeutena. Kaveria ei jätetä. Vai jätetäänkö?
"Todellisuudessa yhteiskunta on sitä perhekeskeisempi mitä vapaampi se on."
Tähän löytyy varmasti rutkasti näyttöä?
Toki tottahan tuo varmasti on,koska muuten kuolet. Siihenkö haluaisit palata? Onnitteluni..sitä saat aivan pian mitä tilaat,mutta kannattaa olla tarkkana ketä varjoissa vaanii silloin. Tämäkin siis vain samanlaisena oletuksena.
Mutta voisitko ehkä kertoa miksi Suomessa on haluttu tälläistä sosiaalista auttamista toiselle kansalaiselle? Ei se tyhjästä tänne ole ilmaantunut eikä se täällä myöskään kauaa ole ollut. 1800-luvun lopulla vielä oli noin,että perheet koitti pitää pystyssä,mutta ei riitä rahkeet niin ei riitä. Etkö ehkä vain ymmärrä tätä? Onko jokin ideologia jotenkin haitallista aivoille vai mistä homma jumittaa?
Ja tuo viimeinen juttu blogissasi kertoo varmaankin kaikille sen millaisessa pumpulissa olet kasvatettu..ei se perhe aina ole niin herkkua ja apua täynnä,vaikka miten asiat olisi..oltaisiin sitten kapitalistisessa,vapaassa markkinataloudellisessa,kommunistisessa yhteiskunnassa..
"Ensin sosialisoitiin vanhustenhoito, jolloin lasten arvo “vakuutuksena” vanhuuden varalle loppui. Vanhemmille jäi yhä lastenkasvatuksen taakka ja kustannukset, muttei enää mitään taloudellista hyötyä. Nykynuoret joutuvatkin miettimään, tahtovatko köyhyyteen lasten kanssa, vai korkeampaan elintasoon ilman lapsia."
Heh 1930-luvulle saakka vain n 10 % vanhuksista sai kunnon hoitoa kotona.
Se edelytti suurehkoa tilaa jolla oli paljon piikoja ja renkejä vanhuksia hoitamaan
Lapset hajaantuivat piioksi ja rengeiksi tai tehtaisiin ympäri Suomea eikä huoltajaa ollut.
Se ainoa perillinenkin oli niin kiinni tilan töissä ja taksvärkeissä ettei jaksanut enää hoitaa vanhuksia
Niinpä vanhukset myytiin huutolaisiksi taloihin eli kuka teki halvimman
tarjouksen. Sen jälkeen vanhus oli uuden isännän orja ja teki työtä kuolemaansa saakka
Näin se historia unohtuu....
"Yksinasuvien nuorten ja vanhusten määrä kasvaa, mikä johtaa lisääntyvään syrjäytymiseen. Vielä vuonna 1960, kun sosiaaliturva ei ollut niin pitkällä, oli sinkkutalouksien osuus vain 17%."
Silloin perhekoko olikin 6-7 ja elettiin agraariyhteiskunnassa eli työpaikka oli koti.Mutta silloinkin lapset joutuivat lähtemään ja yksi saattoi jäädä jatkmaan tilaa ja hän hoiti vanhempia niin kuin hoiti jos tilan töiltä ehti
Kokoomushan on valmis pistämään 200 miljoonaa Guggenheimeimiin ja kaikki velkarahaa.
Ilmeiseti Kokoomus on sitä mieltä, että G on tärkeämpi kuin vanhusten hoito
tai mistä löytyisi 150 miljoonaa uuteen Lasten sairaalaan kun kolmea miljoonaa ei löytynyt reumasairaalalle. Kyllä teidät Suomen velkavankeuteen köyhdyttäneet perkeleet vielä kirotaan alimpaan helvettiin.
Jos tuo riippuvaisuus valtiosta (mikä minun nähdäkseni on samalla riippuvaisuutta yhteiskunnasta) niin pirusti häiritsee, muuta vaikka metsään, siellä saat olla juuri niin vapaa kuin haluat. Voi tosin Suomessa tulla talvella aika kylmä. Itse olen kyllä ihan mielellään osa yhteiskuntaa, toisaalta maksan veroni ja toisaalta käytän osaa sen tarjoamista palveluista, ja vaikka joudunkin varmasti maksamaan osittain sellaisesta mitä en itse käytä, aika sama, vaikken suurituloinen olekaan, ei tuo ylimääräinen osuus ole minun hyvinvoinnista pois. Voi luoja teitä uusliberaaleja, kunpa joskus saisitte kokeilla elämäänne siinä vastuuttomuushelvetissä jota te yritätte tänne meidän riesaksi luoda.
Eli pannaan valtion ja kuntien turvaverkot matalaksi ja aletaan toivoa parasta, että perheet alkaisivat huolehtia toisistaan - aivan kuten Afrikassa.
Tätä minä tarkoitin, kun puhuin tuossa aiemmin jotakin siitä, mitä Sauli Niinistö ja hänen puolueensa Kokoomus on.
Hyvinvointivaltio aiheutti perhesurmat, vai? Kokoomuksen puoluetoimiston tilaama analyysi? Sinä oletkin sitten katsonut asiaa oikeen asiantuntevasti ja tehnyt asiassa "oikean" tyhjentävän johtopäätöksen.
Lakkautetaan sosiaaliturva ja muut roskat ja jo alkaa valo kirkastumaan tunnelin päässä...
Anteeksi nyt kun naurattaa niin, että on perna revetä.
Keskinäisen kilpailun suotavuuden ja tärkeyden korostaminen merkitsee kaksiteräistä miekkaa.Myönteisenä puolena on se valtava ihmisenergioiden liikekannalle pano,joka sen kautta on saatu aikaan.Tuo energia on ollut johtavana tekijänä siinä kehityksessä,joka on ennennäkemättömällä tavalla kohottanut elintasoamme.
Toisaalta tuo miekka leikkaa syvälle elämämme henkisiin elinhermoihin.Se tekee meidät tyytymättömäksi se nykyisyyteen että menneisyyteen.Se synnyttää pakottavan levottomuuden,joka panee meidät yrittämään aina eteenpäin.Eilispäivä on muinaishistoriaa ja tämäkin päivä vaihtuu nopeasti vanhanaikaiseksi.Me kaikki tahdomme kaikkea enemmän ja enemmän.Tarpeillamme ei ole mitään rajoja.Tuskin on olemassa muita sellaisia pyrkimyksiä,jotka voisivat vieroittaa meidät tästä himoamisestamme.
Valitettavasti on kuitenkin niin,että kaikkien on mahdoton saada aina enemmän ja enemmän.Ja valitettavasti on siten,että pelkkä pyrkimys saada aina enemmän asettaa ihmiset toista ihmistä vastaan,loputtomaan taisteluun keskenään.Tämä tapahtuu riippumatta siitä,pyritäänkö päämäärään kieroin tai reiluin keinoin.Ne,jotka eivät onnistu jatkuvasti saavuttamaan jotain enemmän,tuo taistelu muodostuu erityisen katkeraksi.Mutta myös ilmeisesti menestyvien kohdalla on arkipäivän maailman täynnä kilpailijoita - nuorempia,ovelampia,onnekkaampia - jotka kaikki kahmivat itselleen samoja lihoja samasta kattilasta.
Juuri tämä on yhteiselämämme perusasetelma ja se kiteyttää meihin epäluuloisuuden ja kireän halveksunnan asenteen.Paradoksaalista kyllä,menestys ja onnistuminen riippuu tavattoman paljon siitä,että pystymme naamioimaan ja salaamaan tuon taistelun vaatiman todellisen suhtautumisemme ja kätkemään sen huumorin,myöntyväisyyden,kaksinaamaisuuden, ja välinpitämättömyyden asepuvun taaksen.Mutta sisällä kiehuva viha jää olemaan ja etsii purkautumistietä psykosomaattisten vaivojen,mielisairauksien,avioerojen ja rikosten kautta.
Ongelman ydin on meidän yhteiselämämme kudelmassa ja sen sisältämässä hirvittävässä kilpailun hengessä,sen asettamissa elämän perustarkoituksissa...sekä siinä,että yhteiskuntamme ei suinkaan palkitse niitä,jotka tosissaan pyrkivät näkemään elämän perusarvot toisin."
Lähes kaikki psykologit toistavat nykyäänkin samaa asiaa kuin Irving Sarnoff vuosikymmenet sitten.
Erich Fromm on tullut tarkistaneeksi tavanomaisia käsityksiä huonosti sopeutuvista lapsista ja nuorista aikoinaan myös.
"Rikolliset nuoret,väärille teille suistuneet ihmiset eivät suinkaan aina ole huonosti sopeutuneita ihmisiä,vaan päinvastoin.He ovatkin usein sopeutuneet ainoalla mahdollisella tavalla siihen ympäristöön,sellaisten yllykkeiden piiriin,johon ovat syntyneet sellaisin edellytyksin varustettuina kuin ovat.Jos kerta jonkin kulttuuripiirin arkimoraalin,todella hallitsevan moraalin korkeimpina arvoina ovat menestys,raha ja valta kaikkine niiden takaamineen nautintoineen sekä häikäilemätön tarmokkuus niiden tavoittelussa,niin tottakai kukin ajautuu kamppailuun omien edellytystensä mukaisella tavalla!"
Yhteiskunta ylenkatsoo niitä ketkä uskoo vaatimattomuuten ja kiltteyteen,niille jotka eivät "osaa" järjestää kyvyilleen,ominaisuuksilleen ja aikaansaannoksilleen markkina-arvoa.
Arkisin kuitenkin esitämme niin usein sitä eettistä uskomustamme missä arvostamme jopa sellasiakin kuin totuus,kauneus,hyvyys,mutta silti koko yhteiskuntamme struktuuri rakentuu myynti- ja markkina-arvoille.
Koita edes sisäistää osa tästä ja vertaa omaan ideologiaasi..olisiko ehkä sieltä kumpuavia juttuja olemassa syynä johonkin?
Kollketivismin korostaminen merkitsee yksilöiden orjuuttaminen "yhteisen" yleensä jonkun diktaattorin päämäärien eteen. Ihmisenergia väännetään väkisin liikkeelle, eikä vapaa mieli pääse luomaan sitä kehitystä, joka on ollut johtavana tekijänä siinä kehityksessä,joka on ennennäkemättömällä tavalla kohottanut elintasoamme.
Ihmiset ovat erilaisia. Riippumatta yhteisöstä tai tilanteesta on merkittävä osa ihmisistä aina tyytymättömia sekä nykyisyyteen että menneisyyteen.Se synnyttää pakottavan levottomuuden,joka panee meidät yrittämään aina eteenpäin, minkä vuoksi emme enää asu luolissa. Samanlainen eteenpäinvievä voima on missä tahansa ympäristössä. Tarpeillamme ei ole mitään rajoja, mutta onneksi ei ole ihmiskunnan kyvyllä kehittyäkään. Ihmisille pitää antaa vapaus käyttää sitä eteenpäin vievää voimaa.
"Valitettavasti on kuitenkin niin,että kaikkien on mahdoton saada aina enemmän ja enemmän.Ja valitettavasti on siten,että pelkkä pyrkimys saada aina enemmän asettaa ihmiset toista ihmistä vastaan" - Ei ole, jo elintason nousu viimeisten vuosikymmenien aikana sen osoittaa KAIKKI ovat saaneet enemmän. Köyhimmällä nyt Suomessa on parempi elintaso kuin varakkaalla 50 vuotta sitten.
"Jotka kaikki kahmivat itselleen samoja lihoja samasta kattilasta." - Tuo lienee se keskeinen harhakäsitys, minkä ympärille ajatuksesi jäsentyy.
"Ongelman ydin on meidän yhteiselämämme kudelmassa ja sen sisältämässä hirvittävässä kilpailun hengessä,sen asettamissa elämän perustarkoituksissa...sekä siinä,että yhteiskuntamme ei suinkaan palkitse niitä,jotka tosissaan pyrkivät näkemään elämän perusarvot toisin."
AIVAN, jos yhteiskunta on sellainen, että ihmiset ovat vapaita toteuttamaan pyrkimyksiään ja elämään haluamallaan tavalla siitä kilpailuhengestä päästäisiin. Jos haluaisin elää yksinkertaista elämää viljellen maata ja keitellen pontikkaa ei se nyky-yhteiskunnassa onnistu, koska erilaiset lait ja määräykset rajoittavat vapauttani. Samoin jos haluaisin muuttaa mökilleni tulisi tarkastaja ja asettaisi mökkini asumiskieltoon, koska siellä ei ole vaadittavia varusteita.
Vapaata yhteiskuntaa ei leimaa samanlainen kilpailu kuin nykyistä markkinatalouden irvikuvaa, jossa ihmiset on alistettu ainoastaan lypsylehmiksi valtion pohjattomaan kaivoon.
Erich Fromm on oikeassa. Kun ihmisen kunnianhimo ja tarmokkuus eivät pääse viemään ihmistä eteenpäin, joutuu hän tarttumaan rikollisiin keinoihin. Kun yhteiskunta mahdollistaa menestyksen ja rahan hankinnan mahdollisimman vapaasti (toisten oikeuksia kunnioittaen), on rikollisuudelle mahdollisimman vähän pohjaa.
"Yhteiskunta ylenkatsoo niitä ketkä uskoo vaatimattomuuten ja kiltteyteen,niille jotka eivät "osaa" järjestää kyvyilleen,ominaisuuksilleen ja aikaansaannoksilleen markkina-arvoa." - Niin, koska ihmiset ovat vain valtion lypsylehmiä. Vapaassa yhteiskunnassa voi halutessaan elää vaikka sosialistisessa kommuunissa, jos niin haluaa.
Koita edes sisäistää osa tästä ja vertaa omaan ideologiaasi..olisiko ehkä sieltä kumpuavia juttuja olemassa syynä johonkin?
"Vapaata yhteiskuntaa ei leimaa samanlainen kilpailu kuin nykyistä markkinatalouden irvikuvaa, jossa ihmiset on alistettu ainoastaan lypsylehmiksi valtion pohjattomaan kaivoon"
Väärin..ihmiset on alistettu yritysten ja muutamien yritysjohtajien loputtoman ahneuden lypsylehmiksi.
Ei suinkaan valtion,vaikka valtio on siinä välikätenä niin nyt kysynkin,miksi kokoomus tukee tätä toimintaa? Muutostahan se ei ole tehnyt nytkään pankkiirien osalta.
Mutta tuo kilpailu..Riippuu täysin mistä se vapaa yhteiskunta laitetaan kilpailemaan,mikä on rahajärjestelmä ja miten se toimii. Jostain syystä aina on laitettu ihmiset kilpailemaan viimeistään siitä rahasta ja sen tuomasta vallasta. Mikä edelleen säilyisi vapaassakin yhteiskunnassa. Vai miksi olet talousdemokratiaa ja sen suosimia paikallisvaluuttoja vastaan?
Kumpi nyt onkaan se lypsäjä?
- Yritys, joka vapailla markkinoilla maksaa sinulle vapaaehtoisesta työpanoksestasi ja myy sen kautta syntynyttä tuotetta / palvelua eteenpäin vapaaehtoisille asiakkaille tuottaen lisäarvoa kaikille siihen osallistuneille tahoille
VAI
- Valtio, joka väkivalloin uhkaamalla varastaa osan työpanoksestasi, samoin kuin yrityksen vapaaehtoisilla markkinoilla saamasta voitosta jakaakseen sen mielivaltaisesti ympärilleen?
Valtio ei pysty takaamaan hyödyllistä eikä kannattavaa työtä, eikä tarjoamaan sitä, eikä aikaansaamaan sitä, vaan se on suuri kuvitteellinen kokonaisuus, jonka avulla jokainen pyrkii elämään kaikkien muiden kustannuksella
Lew Rockwell sanoi asian aika hyvin:
“Mikä tahansa muu kuin vapaa yrittäjyys tarkoittaa aina pakottamisen ja alemman elintason yhteiskuntaa, ja aidosti toteutettu sosialismi missä tahansa muodossa tarkoittaa diktatuuria ja totalitaarista valtiota. Se, että tästä näkökohdasta edelleen kiistellään laajalti, havainnollistaa ainoastaan astetta, jossa häijyt fantasiat pystyvät vangitseman älykköjen mielikuvituksen.”
Tuo masennusjuttu meni metsään monellakin tavalla.
Masennus ei ole lisäntynyt vaan masennuksessta seuraava työkyvyttömyys on lisäntynyt.
Väkivalt on Suomessa vähentynyt vaikka on edelleenkin länsimaaksi korkeaa tasoa. Kuitenkin 1930-luvulla nuori mies oli 3 x suuuremmassa riskissä joutua väkivallan kohteeksi kun nykyään.
Harhaa luovat mediat. Ei tuollaisia perhesurmia juuri sen kummemmin noteerattu ennen keltaista lehdistöä.
No - miehellä on poliittinen missio, mutta mikä?
Onko todistettu fakta että perhesurmien määrä korreloi hyvinvointivaltion tukiverkkojen kansssa? Missä mielessä riippuvaisuus suvusta ja sen autoritäärisitä normeista lisää libertaristisis yksilönvapauksiaenemmän kuin ihmisoikeuksiin sitoutunut valtio? Oletko sinä perehtynyt väkivaltatilastojen historiaan ennen ja jälkeen hyvinvointivaltion rakentamisen? Entä milloin esim. Suomen tai USAn masennustilastot räjähtivät käsistä ja kuinka suuri osa selittyy medikalisaatiolla? Onko esim eriarvoisuuden, työttömyyden ja informaatioyhteiskunnan vaatimuksilla mitään tekemistä asian kanssa? Mukana näissä ilmiöissä on aina monta muuttujaa, mutta en että valtion egalitaristinen toiminta on niistä kaikkein selittävin. Esimerkiksi Ranska on hyvinvointivaltio verrattuna USAan, mutta masennus ei ole siellä yleisempää.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 84 kommenttia