Vammaisille saa nauraa!

Iltalehti uutisoi Putous-ohjelman herättäneen ”runsaasti keskustelua”. Moni katsoja oli suorastaan tyrmistynyt, kun näyttelijät joutuivat lisäämään sketsiinsä pakkoliikkeitä. Osalle katsojista tämä meni yli, eikä ”vammaisten pilkkaaminen” naurattanut.

Minä en tiedä miten vammaisia näyttelijöitä kyseisessä ohjelmassa oli, kun en televisiota käytännössä katso, se nimittäin mädättää aivoja. Sillä ei kuitenkaan ole tämän aiheen kannalta väliä.

Virallisena pidetty YK:n ihmisoikeusjulistuksen 19. Artiklan mukaan ”jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.”

Tekstin pitäisi olla yksiselitteinen, mutta käytännössä sananvapauden tulkitsijoita on yksi jokaista korvaparia kohti. Kaikkien tulkinta yleensä alkaa ”Jokaisella on oikeus”, jonka jälkeen tulee ”mutta”. Yleensä raja menee jonkun loukkaantuvan ryhmän loukkaamisessa.

Minun tulkintani mukaan sananvapauden rajoja kolkutellaan siinä vaiheessa, kun tiettyyn, nimettyyn henkilöön kohdistetaan valheellisia väittämiä. Käytännössä kaikki muu on sananvapauden piirissä.

Huumoriin suhtautuminen on täällä Suomessa välillä hyvinkin erikoista. Johanna Tukiaiselle naureskelu on suorastaan kansanhuvia, vaikka kyseessä on yksilöity, tunnettu, hengittävä ja tunteva ihminen, mutta neekereistä, homoista tai mustalaisista ei enää ole soveliasta vitsailla, vaikka vitsiä ei yksilöidä keneenkään.

Jo se, että kirjoitin sanan neekeri herättänee kylmiä väreitä jossain päin parodiahorisonttia.

Kaikelle pitää voida nauraa, myös niille joilla menee vähän huonommin. Huumorilta eivät ole turvassa vammaiset, vähemmistöt, eivät eläimiin sekaantuvat pohjalaiset, eivätkä insestiä harrastavat lestadiolaiset.

Mainiossa kirjassaan Veitikka edesmennyt Veikko Huovinen muistutti, että Hitler elää edelleen muun muassa "...henkilökohtaisen vapauden rajoittamisessa, sensuurissa, kirjailijoiden ja taiteilijoiden vainossa..."

Aina kun huumorista loukkaantujille annetaan periksi, mennään jatkuvasti kauemmas ihmisyyttä. Julkisen Sanan Neuvoston ohella pitäisi olla Valittajaneuvosto, joka ottaisi kantaa ns. tyhjästä loukkaantujien valituksiin. Kun Iltalehti uutisoi ihmisten tyrmistyneen huumorista, voisi valittajaneuvosto antaa lausunnon: ”Haistaka vittu t: Kikki Hiiri”