Haluatko miljonääriksi? Lue miten!
Moni meistä haluaisi miljonääriksi, mutta valitattavan harva tietää, miten se voisi onnistua. Rikastuminen tuntuu olevan vain harvojen ja valittujen eutoikeus. Sitä se nykyään onkin, mutta sen ei tarvitsisi olla. Väitän, että yhdessä sukupolvessa voisi huomattavan moni suomalainen olla miljonääri.
Rikastuminen itsessään on naurettavan helppoa. Ihmisen tarvitsee vain säästää rahaa johonkin sellaiseen sijoituskohteeseen, joka pitkällä aikavälillä tarjoaa varman ja kohtalaisen hyvän tuoton, joka sijoitetaan edelleen. Tällainen säästötapa voi olla esimerkiksi pitkäaikainen osakesäästäminen.
Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen, että "Korkoa korolle on universumin mahtavin voima”. Miten oikeassa hän olikaan. Mikäli keskituloinen (bruttopalkka 3000 euroa kuukaudessa) säästäisi kolmekymmentä vuotta 843 euroa kuussa, olisi hänellä 30 vuoden jälkeen kasassa 1 034 434,75 euroa, eli ”reipas miljoona”.
Edellä mainittu tuotto on laskettu 7% vuosituotolla. Pörssi voi välillä käydä alhaalla, mutta se elpyy aina hyvin nopeasti. Esimerkiksi yhdysvaltalainen tutkija Jeremy Siegel on havainnut, että vuodesta 1871 ovat yhdysvaltalaiset osakkeet tuottaneet keskimäärin yhdeksän prosenttia vuodessa. Riittävän hajautettu salkku riittävän pitkällä ajalla takaisi käytännössä varmasti kyseisen tuoton.
Säästämästään miljoonasta tämä keskituloinen voisi nostaa 4% vuodessa eläkettä, eikä pääoma pienentyisi lainkaan keskimääräisen inflaation huidellessa kahden prosentin tietämillä. Neljälläkin prosentilla eläkkeeksi tulisi mukavat 3448 euroa kuukaudessa.
Tulevaisuuden turvaamisen ohella olisi omilla eläkesäästöillä luultavasti positiivinen vaikutus lastesi mielenkiintoon pitää hyvät välit kanssasi. Keskituloisten vanhempien 1,8 lasta saisivat nimittäin perinnöksi yli miljoonan euron ”pesämunan”, jonka päälle he voisivat jatkaa säästämistä. Puhumattakaan asunnoista, veneistä ja muusta perinnöstä.
Nyt keskituloinen siellä toisessa päässä miettii, että ”ei minulla ole laittaa 843 euroa kuussa säästöön”. Ei olekaan, koska valtio tekee sen puolestasi. Työnantaja maksaa palkastasi pakolliset vakuutusmaksut, jotka keskituloisella nousevat noinkin korkealle.
Tällä hetkellä rahat menevät työeläkejärjestelmänä tunnettuun pyramidihuijaukseen. Kolme neljäsosaa ”säästöistäsi” menee nykyisten eläkkeiden maksuun, yksi neljäsosa säästyy itsellesi. Lapsesi eivät siitä näe mitään, mikäli kuolet ennenaikaisesti.
Sen sijaan, että voisit turvata tulevaisuutesi ja jättää lapsillesi miljoonaomaisuuden, saa Eteran toimitusjohtaja (ja muut eläkeyhtiöiden johtajat) Hannu Tarkkonen pakollisista eläkemaksuistasi yli 200 000 euron vuosipalkan. Hänen keskeinen antinsa on, että ”Ikääntyvässä Suomessa työuria pitää saada pidemmiksi, jotta eläkkeiden rahoitus pystytään turvaamaan ja työvoimatarve tyydyttämään pitkällä aikavälillä”.
Toisaalla poliitikot kuten Timo Soini suunnittelevat, mihin kaikkeen kivaan eläkeyhtiöiden suunnattomia varoja voitaisiin käyttää.
Kiitos tästäkin vähästä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Niinpä.
Näinhän se menee. Jokainen voi arvioida että jos vaikka kolme sukupolvea elää noin niin alkaa olla aika paljon perintörahaa..
"Minä vs. Me" - tässä on fundamentaalinen poliittinen haaste meille vääntöä varten, kun jälleen tuopin ääreen päädymme, Henri. :)
Luuletko tuon yhtälön olevan mahdollinen jokaiselle?
Kun puhutaan pörssin kokonaistuotosta, niin eikö kyseessä ole ensisijaisesti absoluuttinen tuotto, jokin tietty määrä rahaa, eikä prosentteja, jonka pörssi on tuottanut?
Ymmärtääkseni pörssi voi tuottaa 7 tai 14% voittoa sijoitetulle pääomalle vain siksi, että pörssiin sijoitetun pääoman määrä on riittävän pieni murto-osa kokonaistalouden arvosta. Toinen syy on voittojen kotiutus -- ja tähän osasyynä lienee juurikin tuo vaatimus 30 vuoden säästämisestä, ennen kuin pörssiin sijoittaminen alkaa lyödä leiville...
Voiko koko kansakunta säästää yhtä aikaa? Säästämisen paradoksi väittää että ei voi. Jos säästämisellä tarkoitetaan tuotantoa yli oman tarpeen, niin sitten itse väitän, että voi. Mutta sellainen prosessi on enintään lineaarinen, eikä eksponentiaalinen -- varastoon tuotetut hyödykkeet lähinnä mädäntyvät ajan saatossa, mitä kuvaisi negatiivinen eksponentiaalifunktion aikavakio. (Tai 1-exp(-tau*t))
Eivätkös eläkeyhtiöt yritä tehdä juuri tuota, mutta tehottomammin? Eihän sillä sinun esittämäsi skenaarion suhteen ole mitään merkitystä, sijoittaako saman summan yksi tai muutama taho vai lukematon määrä piensijoittajia. Markkinoille tuottamaan työnnetyn rahan määrä on sama, mutta nykyjärjestelmässä se sijoitetaan keskusjohtoisen tehottomasti puhumattakaan siitä, että pääoman oikeiden omistajien valinnanvapaus ryöstetään.
Henrin esittämän skenaarion suhteen kommenttisi ei siis muuta tilannetta mihinkään. Vai olisiko nyt käynyt niin, että takerruit otsikkoon ja missasit jutun pointin?
En ole ekonomisti, mutta sanoisin näin: Yksittäistapauksissa HH on varmaan ihan oikeassa, ja tämä on ihan validi taktiikka yksittäiselle henkilölle. Kuitenkin, teoriat menevät reisille siinä vaiheessa kun tätä teoriaa ruvetaan soveltamaan makrotasolle. Ongelmakohta on siinä etteivät -kaikki- voi samaan aikaan säästää ja tienata rahaa sijoittamalla pörssiin, koska suurin osa osinkotuloista ja sijoitusarvon noususta on kuitenkin jollain tavalla sidottu taloudellisiin realiteetteihin. Ei pörssi ole mikään helvetin taikasampo jonka tuotto on tasainen riippumatta yleisestä kulutuskäyttäytymisestä. Nykyinen pörssihistoria on tulosta tilanteesta jossa suurempi osa ihmisistä kuluttaa pörssisäästämisen sijaan.
Mikäli suomalaiset ottaisivat HH:n ohjeesta onkeen, veikkaan että tässä maassa olisi yht'äkkiä huomattavasti enemmän työttömiä kuin miljonäärejä. Kulutus loppupeleissä määrittää aika paljon yrtysten lyhen tähtäimen tulosta kuten myös yritysten uskoa tulevaisuuteen (investoinnit, työllisyys) ja täten myös investointirahan kysyntään, b2b puoleen jne. Tämä + työllisyys, usko tulevaisuuteen, taikausko ja arvailu taas vaikuttavat pörssin kehitykseen ja tuottoihin.
Tilanne jossa aktiivisesti propagoidaan kulutuksen vähentämistä (reaaliefekti) ja pörssisijoittamisen lisäämistä...
Cool story bro.
Juu juu, mutta tällä hetkellähän eläkevakuutusyhtiöt sijoittavat/säästävät sen aivan saman rahan, ainoastaan keskitetysti (ja tehottomammin). Vaikutus markkinoihin on sama.
Eläkeyhtiöt ovat niin suuria sijoittajia, että ne lähes yksinomaisesti määräävät, mitä pörssissä tapahtuu. Vähintään niiden hajautusten tuloksena niiden tulosten pitäisi olla äärimmäisen lähellä pörssin indeksirahastoja (kts. keskeinen raja-arvolause). Siltikään niiden inflaatiokorjattu omaisuus ei riitä missään päin maailmaa maksamaan niiden eläkevastuita, vaikka ne ovat olleet toiminnassa jopa 80 vuotta.
J.P: Aivan oikein. Huomauttaisin ihan sivukaneettina, että "makrotaloutta" hallitsevat aivan samat lainalaisuudet, kuin mikrotalouttakin. Erona on vain se, että makrotaloudessa taloudelliset kytkennät muodostavat kompleksisen verkon ja tuovat esille *jonkin verran* uusia ilmiöitä. Nämä uudet ilmiöt eivät kuitenkaan ole päinvastaisia mikrotalouden lainalaisuuksien kanssa, kuten monet ekonomistit väittävät: että se mikä on hyvää yksityiselle, on huonoa julkiselle ja päinvastoin; että talous saadaan kasvamaan boostaamalla kulutusta laman aikana, vaikka jokainen kotitalous tietää paremmin...
Näistä eksponentiaalifunktioista ja talouden kytkennöistä huomauttaisin vielä erään oleellisen piirteen. Kuinka monta esivanhempaa meillä on? 2 vanhempaa, 4 isovanhempaa, 8 iso-isovanhempaa, jne. Ei tarvitse mennä kuin 30 sukupolvea, eli 500 vuotta taaksepäin, niin meillä on teoreettisesti enemmän esivanhempia (noin miljardi), kuin oli maapallolla asukkaita. Sukupuumme on todellisuudessa verkosto, jonka konvoloitunut rakenne mahdollistaa näennäisen paradoksin: lineaarisessa tilassa eksponentiaalinen sisältö. Taloudelliset kytkennät ovat monta magnitudia nopeampia, joten niitä on huomattavasti enemmän. Väittäisin hypoteesina, että taloudellinen kasvu on todellisuudessa lineaarista.
Tämän koko palvelun mahdollistaa miljonääri. Hän on tuskainen mies. Sisäisten tunteiden ja miljoonien ihmisten asettaman järjettömän odotuksen raastama. Hieno, kyyninen ja hieman eksyksissä oleva. Kuten kaikki muutkin. Mutta miljoonineen. Mielikuva ja ahneus miljoonista sai rikollisen tekemään hirvittävän teon täysin syyttömälle nuorelle naiselle. Miljoonilla tai kuvitelmilla niistä on kirous jonka en soisi kenellekkään.
Olen varma että moni täällä kirjoittavista ihmisistä, mikäli oikein laittaisivat itsensä peliin, saisivat haluamansa miljoonat. Mutta koska olen vähän enemmän nähnyt kuin on suotavaa, on pakko sanoa että harvempi ihminen oikeasti kestää sitä rahamäärää ja ihmiselämän muutosta onnellisena. Raha, hienoa kuin se onkin, on rajallinen arvo elämässä. Itse olen rikkaampi ja onnekkaampi kuin kukaan muu ymmärtää. Mutta rikkauttani ja onneani ei voi mitata rahassa.
Minä olin täysin vakuuttunut sinun, Heikkisen, merkityksestä kirjoittaessasi matkakuvauksen Fukushimasta. Rahalla on rajansa, sinulla, jos oikeasti teet sen mikä on oikein, ei ole. Millä rahalla sinä ostat ihmsen sulkemaan ydinvoimalan kuolettavasti säteilevän venttiilin? Miten sinä kohtaat ihmisenkappaleet kun elämä on niistä lähtenyt? Banaalisti rahan voimalla? Sinä olet hyvä jätkä, kunhan kaivat sen hyvän ahneuden alta esiin.
Toinen pointti on se että pörssisijoittamisessa keskiarvoisella tuotolla ei yksittäisen sijoittajan tapauksessa ole merkitystä mikäli sijoitussäästämisen ajoituskohta on päin persettä. Se on helppo sanoa että keskimäärin tuotto on XYZ, mutta jos sijoittaminen on aloitettu joitain vuosia ennen epävakaita markkinoita, on luonnollisesti sijoituksen tuottolaskelmatkin vedettävä aika armottomasti uusiksi.
Jos sijoittaminen hajautetaan myös ajallisesti ja sijoitusaika on tarpeeksi pitkä, ei tuolla ole merkitystä, vaan sijoituksen tuotto lähestyy keskiarvoista tuottoa.
Hyvä kirjoitus. Tosin osinkotuloista menevät verot eivät tainneet olla mukana laskelmissa. Nyt meillä on hassu järjestelmä, missä pienosakkaita verotetaan pörssiyritysten osingoista, kun suuromistajille ne ovat verovapaat (kun omistaa yli 10% osakkeista).
Persut ja demarit ovat kiristämässä entisestään OECD maiden neljänneksi tiukinta osinkoverotustamme, joten laskelmat menevät uusiksi jos heidän tahtonsa toteutuu.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 13 kommenttia