Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Hei muijat, kotiin sieltä! ...Jos haluatte

Hesarin Virpi Salmen suusta saimme taas kuulla, mikä on sitä virallista tasa-arvoa maassamme. "Hei muijat, töihin sieltä" -artikkelissa Salmi asettaa lasten kotihoidon ja naisten tasa-arvon vastakkain. Lapsistaan huolehtivien äitien haukkuminen on mielestämme jo itsessään rumaa, mutta Salmi vielä väittää julkisen päivähoidon olevan myös yhteiskunnan taloudellinen etu. Tässä kohtaa mennään pahasti metsään.

Päivähoitopaikka maksaa kunnalle noin tuhat euroa kuukaudessa. Tästä perheen katettavaksi jää korkeintaan 250 euroa lasta kohden. Käytännössä päivähoitomaksuilla katetaan esimerkiksi Espoossa kuitenkin vain reilu kymmenys päivähoidon kokonaiskuluista, sillä päivähoitomaksua suoritetaan maksukyvyn mukaan.

Jokainen voi laskea kuinka paljon kotoa töihin palaava kahden lapsen vanhempi "joutuisi" tienaamaan jotta maksaisi yhteiskunnalle lastensa päivähoidosta aiheutuvan kustannuksen (noin 1700 euroa) veroina.

Lasten päivähoidon vaikutusta kansantalouteen on tutkittu mm. Jouko Kajanojan toimesta VATT:in piikkiin. Tutkimuksen johtopäätöksenä on päivähoidon ”todennäköinen ylijäämä” julkiselle taloudelle.

Kajanoja ei kuitenkaan ota johtopäätöksissään huomioon sitä, montako päivähoitopaikkaa syntyisi ilman julkista tukea. Mikäli noin puolet vanhemmista hoitaisivat päivähoidon ilman valtion tukea kääntyy näissäkin laskelmissa päivähoidon vaikutus julkistalouteen heti alijäämäiseksi.

Olettama päivähoidon kansantaloutta hyödyttävästä vaikutuksesta on monella tapaa ideologisen tarkoitushakuinen. Laskelmiin esimerkiksi sisältyy, että lapselleen päivähoitopaikan saanut vanhempi aina työllistyy, mikä ei subjektiivisen päivähoito-oikeuden maassa pidä tunnetusti paikkaansa.

Virpi Salmi puhuu kirjoituksessaan ”maailman korkeimmin koulutettujen naisten” työttömäksi jäämisestä, vaikka tosiasiallisesti julkinen päivähoito houkuttaa töihin ensisijaisesti matalapalkka-aloilla työskenteleviä. Korkeasti koulutetut vanhemmat käyvät töissä myös siellä, missä valtio ei yritä viedä lapsia.

Heidän maksamansa verot suhteessa päivähoidon kustannuksiin tuottavat yhteiskunnalle tappiota. Kun alempi palkkataso ja lyhyempi työaika otetaan huomioon tippuu teoreettinenkin kansantalouden tuotto merkittävästi, yli kolmevuotiaiden lasten vanhempien osalta jopa alijäämäiseksi.

Toisekseen pienituloisen ja kouluttamattoman lastenhoito kotona ei vähennä kansantalouden tuloja, koska hänet on niin helppo korvata kenellä tahansa. Työpaikka ei jää täyttämättä sen vuoksi, että kouluttamaton henkilö on kotona, mutta hänen töissäkäyntinsä taas vie verovaroja.

Tällainen henkilö vieläpä usein työllistyy (tai jää työllistymättä) alalle, jossa rakenteellinen työttömyys on tällä hetkellä suurinta. Parhaassa tapauksessa yhteiskunta maksaa 1000 e / kk päivähoitopaikasta ja vielä lisäksi n. 500e /kk tukea siitä, että henkilö saa olla työharjoittelussa vaikkapa kaupassa.

Yksin kansantaloudellisesta näkökulmasta olisikin perusteltua lakkauttaa julkinen päivähoitojärjestelmä kokonaan.

Ja sitten se ideologinen puoli. Tutkijat ovat erimielisiä siitä mikä on alle kouluikäisen (ja etenkin alle kolmivuotiaiden) sosiaalisten suhteiden tarve perheen ulkopuolella. Tässäkään asiassa lapsia ei voi panna samaan muottiin: mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle.

Vanhemmat ovat parhaat henkilöt itse päättämään mikä lapselleen on parasta. Lapsi voi viettää hyvinkin sosiaalista elämää myös perinteisen päiväkodin ulkopuolella esim. erilaisissa kerhoissa ja harrasteissa.

Mielestämme vanhemmille tulisi palauttaa valinnanvapaus liittyen lastensa hoitoon. Alhaisempi ansiotulojen tasaverotus tarkoittaisi sitä, että molempien vanhempien tarve työskennellä olisi pienempi. Jos vanhemmat kuitenkin päätyisivät työskentelemään, heillä olisi mahdollisuus ostaa kaipaamiaan lastenhoitopalveluita. Kilpailluilla markkinoilla olisi tilaa nykyistä yksilöllisemmille - ja todennäköisesti myös edullisemmille - hoitopalveluille.

Nykyinen yhteiskuntamalli ei koskaan pysty tarjoamaan kaikkea tarvittavaa hoitoa, yksinkertaisesti koska se olisi liian kallista. Perhe onkin sosialistisen valtion pahin vihollinen, sillä se pystyy tarjoamaan paljon parempaa apua, hoitoa ja tukea kuin valtio. Vieläpä huomattavasti edullisemmin. Siksi nykyisessä "hyvinvointivaltiossa" perheitä rangaistaan, kun he tarjoavat hoitoa omilleen - samalla luopuessaan julkisen hoidon "edusta".

Virpi Salmen harmiksi vieläkään ei ole onnistuttu täysin tuhoamaan perhettä itsenäisenä yksikkönä. Osa vanhemmista tekee yhteiskunnan painostuksesta huolimatta Salmelle vastenmielisen ja itselleen taloudellisesti epärationaalisen valinnan: "puolet alle kouluikäisistä lapsista on mutsiensa kanssa kotona".

 

**** 

Tämä kirjoitus ei ole täysin omani, vaan se on tehty yhdessä Elina Lepomäen kanssa ja kirjoitettu me-muodossa. Tämän vuoksi julkaisemme tänään saman kirjoituksen blogeissamme.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän simomakela kuva
Simo Mäkelä

Toivottavasti kommentoideaan kuitenkin enemmän sisältöä kuin tekinistä ratkaisua.

Ilkka Järvelä

Ihan hyvä kirjoitus, vastaan Henrin puolelle koska havaintojeni mukaan Lepomäki ei ikinä kommentoi blogejaan, Henri taas todella kiitettävästi.

"Päivähoitopaikka maksaa kunnalle noin tuhat euroa kuukaudessa."

Tämähän oli voimassa vissiin Espoossa ainakin, onko linkkiä maanlaajuisesta kustannuksesta taikka jonkinlainen keskiarvo.

"Mielestämme vanhemmille tulisi palauttaa valinnanvapaus liittyen lastensa hoitoon. Alhaisempi ansiotulojen tasaverotus tarkoittaisi sitä, että molempien vanhempien tarve työskennellä olisi pienempi. Jos vanhemmat kuitenkin päätyisivät työskentelemään, heillä olisi mahdollisuus ostaa kaipaamiaan lastenhoitopalveluita. Kilpailluilla markkinoilla olisi tilaa nykyistä yksilöllisemmille - ja todennäköisesti myös edullisemmille - hoitopalveluille."

Saattaa olla että avoimilla markkinoilla lastenhoidon hinta olisi halvempi. Ei kuitenkaan välttämättä. Nykyisin lastenhoitopalveluita tarjoaa kuntien lisäksi lähinnä kai MLL, jonka hinnasto on käsittääkseni todella kova. Voin olla väärässä, mulla ei ole tuoretta tietoa. Tietenkään MLL:n hinnastoa ei voi vain katsoa ja päätellä siitä suoraan, hinta voi olla kova siksi että kysyntää ei ole paljon.

Mulle ei nyt artikkelista selvinnyt se, mikä on kirjoittajien kanta kotihoidon tukeen, ehkäpä tarkoituksella jättivät sanomatta. Jos ajatellaan yhteiskunnan kustannuksia vrt nykytilanne niin eikö säästöjä saataisi silläkin että kotihoidon tuki ulotettaisiin koskemaan myös esim 3-vuotiaita lapsia.

Perheiden kannaltahan tilanne on se, että säästöä tulee kun lapsi menee kouluun. Tällöin ei tarvitse maksaa mitään, kouluhan on tavallaan ilmainen päivähoitopaikka. Ylipäätään en ole innoissaan niin kunnallisen hoidon kuin myöskään koulun piiriin kohdistuvista leikkauksista, mutta jos jostakin olisi pakko ottaa pois, miettisin tuota esikoulua, joka ei vissiin sekään maksa perheille mitään(?) Tämän lisäksi eskarilaiset saa monesti ilmaisen taxi-kyydityksen jopa muutaman sadan metrin päähän jos liikenne on ei-niin-turvallista. Koko eskari ei minusta ole kovin välttämätöntä, kyllä ne lapset kerkeää olemaan koulussa ihan tarpeeksi.

Käyttäjän elepomaki kuva
Elina Lepomäki

Hei Ilkka,

tässä materiaalissa on jonkin verran vertailua päivähoidon kustannuksista - aineisto on jo muutaman vuoden vanhaa mutta antanee suuntaa ja kertoo että vaihtelu on erittäin suurta kunnittain!
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t119.pdf

Päivähoidon kustannustietoja löytyy suht hyvin kunnittain mutta tuoretta ja selkeää kokoomadataa ei ole ainakaan itselle tullut vastaan.

Elina

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Nyt olikin lepomäki joka vastasi :D

Satu Heinonen

En missään nimessä ole Virpi Salmen kanssa samaa mieltä asioista ja varsinkin Helsingin Sanomissa ( http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/Hei+muijat+t%C3%... ) mielipiteensä asiasta ilmaistaessa Salmi kirjoitti seuraavaa "Paitsi että omien lasten hoitaminen ei ole työtä eikä siitä tarvitse maksaa kenellekään palkkaa.", vastaava lause tälleen kotiäidin ja oman lapsensa omaishoitajan silmissä tuntui kovin loukkaavalta.
Jos ei kolmen erityislapsen hoitamista terpaioineen (9 terpaiatuntia/viikko + kodinhoito, perheen paperihommat, sekä selvittelyt mitä tukea voi saada mistäkin, sekä niiden hakemiset) ei lasketa työksi, niin mikä sitä sitten on? Töitä on erilaisia, toiset tekee sitä kotona keskimäärin 19h 24:stä ja toiset taas työmaalla 8h/päivä tienaten keskimäärin 3-4 kertaa enemmän siitä 8 tunnista, kuin mitä toinen siitä 19h tunnista. Ja nyt en missään nimessä tarkota, että oman lapsen hoitamisesta kotona tarvisi saada sama palkka kuin 8h työpäivästä. Vaan yritän kuvastaa lähinnä sitä, että kyllä se lasten hoitaminen tietyissä määrissä toisille käy myös työstä, mistä saa vielä ihan mitään sanomattoman korvauksen (250€/kk omaishoidontuki omasta lapsesta) ajatellen, että on 4 henkinen perhe elätettävänä.

Mutta edelleen jotenkin tuntuu, että nyt katotaan hommia kovin suppeiden lasien läpi...

"Mielestämme vanhemmille tulisi palauttaa valinnanvapaus liittyen lastensa hoitoon. Alhaisempi ansiotulojen tasaverotus tarkoittaisi sitä, että molempien vanhempien tarve työskennellä olisi pienempi. Jos vanhemmat kuitenkin päätyisivät työskentelemään, heillä olisi mahdollisuus ostaa kaipaamiaan lastenhoitopalveluita. Kilpailluilla markkinoilla olisi tilaa nykyistä yksilöllisemmille - ja todennäköisesti myös edullisemmille - hoitopalveluille."

Nyt haluaisin kolmen lapsen äitinä, yksinhuoltajana ja yhden oman lapseni omaishoitajana, sekä sen myötä pakotettuna olemaan kotona, koska lapsen tämän hetkinen elinvaihe niin vaatii tietää mihin mielipiteellänne tähtäätte tuolta osin? Koska jos subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettaisiin ja siirryttäisiin ostopalvelun puolelle päivähoidossa, niin miten käy meidän?
Itse olen siis omaishoitajana tällä hetkellä 8v. lapseni vuoksi, mutta perheeseeni kuuluu myös päiväkotilainen 4v. lapsi. Eikö hänellä sitten olisi oikeutta käydä päivähoidossa? Koska itse olen kuitenkin ns. töissä vanhemman poikani vuoksi, mutta ei omaishoidontuella, joka on siis sen 250 euroa kuussa kyllä toiselle pojalle ostopalveluna enään päivähoitopaikkaa osteta. Kuka siis maksaisi päivähoidon tuolloin, koska se on oman jaksamiseni kannalta kuitenkin välttämätön kolmen erityistä tukea tarvitsevan lapsen äitinä? ps. tuloni kuitenkin kaikenkaikkiaan ylittää tällä hetkellä 30 eurolla toimeentulotuen rajan, joten sosiaalitoimen puolelta tähän hommaan ei ratkaisua löydy ainakaan ilman lakimuutoksia.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Tilanteesi ei ihan ole verrannollinen tavallisiin työssäkäyviin, kuten olet itsekin sen ymmärtänyt. Ei mikään estä tukemasta omaishoitajan "vapaata", vaikka julkista, subjektiivista päivähoito-oikeutta ei olisikaan.

Satu Heinonen

Noh, mikä asiaan tulee, niin mielestäni asian ydin ei ole huono ajatus. Ainoo mikä tässä maailmassa pitäisi sitten muuttua vielä on työnantajien käsitys siitä mitä kotiäiteys on. Kotiäiti ei todellakaan istu kotona ns. perse homeessa sohvalla kaikkia päiviään, vaan tekee oikeasti töitä omien lastensa hyvinvoinnin eteen. Edelleenkin, vaikka kotiäiteys on lisääntymään päin kuulee työnantajien suusta sanoja, "Sä et oo tehny 3 vuoteen mitään muuta kun ollu kotona?" (Tähän voisi huomauttaa, että omaishoitajia kunnioitetaan vielä vähemmän, meikät kun saattaa olla kotona "vaan makaamassa" 5-15 vuotta ihan keposesti, jotkut enempikin.)
Samoin kuntien pyrokratiaa tulisi selkeyttää ja selkeesti osoitta mikä tulee sitten olemaan taho joka vastaa mm. omaishoitoperheissä ja vastaavissa se taho, joka maksaa tuon päivähoidon, jotta päästään takaamaan väsymystä koskeva ennaltaehkäisevyys. Tällä hetkellä kun noita papereita pyöritellään ulkoisista sosiaalihuollon toimista, lastensuojeluun, perheneuvolaan, vammaispalveluihin ja sieltä taas takaisin ja joka taholta tuumataan vaan, että "Ei kuulu meille "sillä" ja "sillä" perusteella".

Nimimerkillä: Pyrokratian pyörteissä viidettä vuotta

Kalle Kettunen

Minua kiinnostaisi enemmänkin lastenhoidon rajakustannus. Voi olla että tuo 1000 e/lapsi on keskimääräinen kustannus mutta mikä on kustannus siitä lisälapsesta hoidossa. Ja mikä sitten on yli/alijäämä sen sille rajakustannukselle äidin työssäkäynnille. Mielestäni jokainen saa vapaasti hoitaa lasta kotonaan jos haluaa mutta siihen ei tarvitse valtion tukea maksaa. En kyllä myöskään kannata sitäkään,että kotona olevat vanhemmat saavat laittaa lapsensa vapaasti hoitoon. Tarkoitan tässä siis terveitten lasten vanhempia, omaishoito on asia erikseen.

Toimituksen poiminnat