Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Tarvitaanko AY-liikettä mihinkään?

  • SAK päättää puolestasi
    SAK päättää puolestasi

Sitä voi olla vaikea uskoa, mutta ammattiyhdistys-, eli AY-liike on ehkä suurin yksittäinen työttömyyden aiheuttaja modernissa yhteiskunnassa. Lakkoaseella painostamalla ja vasemmistopoliitikot taskussaan AY-liike on menestyksekkäästi ajanut jäsentensä asiaa heikentäen samalla niiden asemaa, jotka eivät juuri silloin ole olleet töissä, tai jotka ovat tarjonneet työtä ihmisille.

Ymmärtääkseen AY-liikkeen toimintaa täytyy ymmärtää sen historiaa. Ammattiyhdistysliike juontaa juurensa 1800-luvulle teollisen vallankumouksen jälkimaininkeihin. 

Aikana, jolloin ihmishenki ei ollut sentinkään arvoinen, ihmisiä muutti maalta kaupunkeihin nopeammin kuin uusia työpaikkoja ehti syntyä eikä useimpiin työtehtäviin vaadittu edes lukutaitoa, tehdastyöläisen oli asema vaikea. Syntyi selkeä tarve toimijalle, joka tuki, neuvoi ja sivisti työntekijöitä. 

Alussa ammattiyhdistysliikkeen toimintaa ei juuri sallittu, mutta maailman liberalisoituessa 1700-luvulta lähtien myös työläisillä oli vähitellen mahdollisuus järjestäytyä ajamaan omia etujaan. Alkuaikoina jopa jotkut työntekijöidensä oloista huolestuneet tehtailijat perustivat ammattiyhdistyksiä. Näin teki esimerkiksi suomalainen huonekalutehtailija Viktor Julius von Wright. 

Ensimmäisessä vaiheessa ammattiyhdistysliike hoiti vapaaehtoispohjalta hyvin pitkälle sitä roolia, joka nykyisessä sosiaalivaltiossa on sysätty yhteiskunnan kontolle. AY-liike tarjosi vakuutuksia työttömyyttä ja sairauksia vastaan ja neuvoi jäseniään työehtoihin liittyvissä kysymyksissä.

Liikkeen keskeisinä tavoitteina oli hallitsijoiden mielivallan ja aatelin etuoikeuksien purkaminen, joka loisi myös tavalliselle ihmiselle mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun.

Ammattiyhdistysliike ei lähtenyt luokkataistelusta, kuten usein luullaan, vaan se suhtautui hyvin kunnioittavasti taloudelliseen vapauteen ja ymmärsi, että sen olemassaolo on riippuvainen myös työnantajien menestyksestä. 

Hallintotieteen professori Risto Harisalon mukaan AY-liikkeellä ja yrityksillä onkin sama päämäärä, joka on ”ihmisten aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen”. Suurimmat ristiriidat työnantajien kanssa tulivat luonnollisesti palkoista ja työajoista. 

Ihmiskunnan pahimman vitsauksen eli sosialistisen liikehdinnän myötä työväenliikkeeseen pesiytyi sairas ajatus siitä, että tuotteet, palvelut ja viime kädessä hyvinvointi voidaan tuottaa ilman yrityksiä. Viime vuosisadan alusta AY-liike onkin suhtautunut kielteisesti tai vähintään kriittisesti markkinatalouteen. Sosialististen maiden ”saavutuksista” on nähtävissä tällaisen ajattelun lopputulos.

Hoitamalla ”omat poliitikkonsa” päättäviin asemiin AY-liike on menestyksekkäästi ajanut yritysvihamielistä lainsäädäntöä, joka vuosikymmenien aikana on monella tapaa hidastanut yhteiskunnan taloudellista kehitystä. Mielestäni se ei lisää hyvinvointia, että sadat tuhannet ovat työttöminä, kun työssäkäyvien joukko pyrkii jatkuvasti hankaloittamaan työllistämistä.

Kilpailun rajoittaminen sekä sääntely ovat vähentäneet tarjontaa ja nostanet hintoja, mistä esimerkkinä apteekki- ja taksialat. Lähes rajoittamaton lakko-oikeus on syönyt kilpailukykyä ja ajanut esimerkiksi metsäalan yrityksiä ulkomaille tai lähes kaatanut suuren kotimaisen lentoyhtiön. Kun AY-liike nostaa keskitetysti työntekijöiden palkkoja, se vähentää suoraan työllistettyjen määrää. 

Työmarkkinoiden sääntely taas on luonut epäterveitä ilmiöitä, kuten kuntien pätkätöitä. Virkaehtojen vuoksi kunnat eivät uskalla esimerkiksi palkata uusia opettajia tai sairaanhoitajia vakituiseksi vaan ketjuttavat heidän työsuhteitaan niin pitkään kuin mahdollista. Sääntely on myös vaikuttanut yritysten halukkuuteen palkata uutta työvoimaa, mikä näkyy työttömien suurena määränä.

Mikäli Suomeen halutaan aidosti luoda työtä sekä hyvinvointia, tulee kaikki alat vapauttaa kilpailulle, yleissitovista työehdoista luopua ja työntekijän irtisanomista helpottaa. Myös julkisen sektorin tulee uudistua ja virkaehdot asettaa samalle viivalle yksityisen sektorin työehtojen kanssa. 

Ammattiyhdistysliikkeen tulisi ymmärtää, että asiakas on kuningas, jonka ehdoilla kaikki yrityksetkin toimivat. Yrittäjä ei maksa työntekijän palkkaa, sen tekee asiakas. Mikäli työntekijä toimillaan hankaloittaa asiakkaan palvelua, hän vaikeuttaa myös omaa palkanmaksuaan. Yritys voi työllistää vain niin kauan kuin sillä on maksavia asiakkaita.

Mitä vapaammin markkinat toimivat sitä enemmän työpaikkoja on tarjolla. Vastaavasti markkinoiden rajoittaminen ja sääntely vähentävät työpaikkoja. Vasemmisto puhuu työn jakamisesta mutta kuitenkin vastustaa esimerkiksi taksialan vapauttamista, joka nimenomaan jakaisi sitä työtä useammalle.

Toisin kuin tekstistä voisi kuvitella, minä en vastusta ammattiliittoja. Ajat ovat muuttumassa, ja myös AY-liikkeen sisällä on henkilöitä, jotka ymmärtävät markkinatalouden työnteon sekä hyvinvoinnin mahdollistajana. Mielestäni myös vapaassa markkinataloudessa AY-liikkeellä on tärkeä tehtävä ja asema työntekijän hyvinvoinnin puolustajana.

Uuden vuosituhannen työväenliikkeen tulisikin palata takaisin juurilleen. Kun irtisanomisen riski kasvaa, korostuu ammattiyhdistysliikkeen merkitys työttömyysvakuutuksien tarjoajana. Näkisin työntekijää lähellä olevan AY-liikkeen paljon parempana työvoiman kouluttajana ja uusille aloille ohjaajana kuin valtiollinen työvoimatoimi, joka asiaa nykyisellään hoitaa. 

Työvoiman kysynnän kasvaessa myös työntekijöiden mahdollisuudet kilpailuttaa osaamisensa kasvavat. Julkisuudessa AY-liikkeen tulisi vastustaa yritysjohdon ylilyöntejä, tiedottaa jäseniään siitä, mitä muualla vastaavasta työstä maksetaan palkkaa ja millaisiin työehtoihin ei kannata suostua. 

Työntekijöitään julkisuudessa riistävä yritys kärsii kehnosta laadusta ja asiakaskadosta, eikä tällainen jää enää nykyaikana salaisuudeksi. Kun ostajat kaikkoavat, yrittäjällä on runsaasti aikaa miettiä, mikä meni vikaan.

Sekä yrittäjän tulo että työntekijän palkat riippuvat täysin yrityksen laadusta ja tuottavuudesta. Yrittäjällä ja työntekijällä onkin yhteinen intressi sitoa asiakas itseensä myös tulevaisuuden palkanmaksun varmistamiseksi, sillä paras laatu ja palvelu syntyvät keskinäisen arvostuksen ja kunnioituksen hengessä.

AY-liikkeellä on ehdottomasti tulevaisuus myös vapaassa markkinataloudessa, mikäli se itse niin haluaa. On täysin ammattiyhdistysliikkeen päätettävissä, pitääkö se jääräpäisesti kiinni vanhoista toimintamalleista vai hyväksyykö se muutoksen. Vastakkainasettelun aika voi todellakin olla ohi.

 

****

Mikäli pidit kirjoituksestani ja haluat auttaa vaalityössäni voit tukea eduskuntavaalikampanjaani lahjoittamalla rahaa tukiyhdistykseni tilille.

Tukiryhmän tili on POP 478300-147202. Viestiin voit laittaa omat terveisesi. 

Vaihtoehtoisesti voit lähettää tekstiviestin "KOKOOMUS HENRI" (ilman lainausmerkkejä) numeroon16130 ja tuet vaalikampanjaani. Viestin hinta vain vitosen. Voit kuvitella tarjoavasi kaljatuopin kaverille :) 

Jos sinua kiinnostaa mitä puuhailen tämän blogin ulkopuolella liity Facebook -ryhmääni: http://www.facebook.com/heikkinen.henri

Kotisivuni löydät osoitteesta http://www.heikkinen.hk

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän jani73 kuva
Jani Koivula

Kokoomushan kehtaa väittää että esimerkiksi teknologiateollisuus on vienyt työpaikat Kiinaan ja Intiaan, koska AY-liike on niin järkkymätön kokoomuksen ajaman paikallisen sopimisen edessä. Kerrohan minulle arvon Heikkinen paljon Nokian tai NSN:n insinöörin pitäisi palkastaan leikata, jotta työpaikat olisi säilyneet Suomessa. Sinä tiedät sen, koska olette EK:n käskyläisiä olleet viimeiset neljä vuotta.

Minä voin kertoa sinulle totuuden, koska populistisella potaskallasi et ole edes vaivautunut selvittämään asioita. Ollessani esimiehenä 2006 NSN:llä sain vaihtoehdon eteeni. Voin palkata yhden Suomalaisen insinöörin suoraan koulun penkiltä tai samalla summalla voin palkata 7 Intialaista vastaavan koulutuksen saanutta insinööriä alihankkijalta. Osaatko arvata kumpaan vaihtoehtoon päädyin. Suomalaisen insinöörin keskipalkan voit sinun taidoillasi googlettaa varmasti aika nopeasti.

Palaa sen jälkeen alkuperäiseen kysymykseeni ja kerro minulle kuukausipalkka, johon Suomalaisen insinöörin tulisi tyytyä pitääkseen työpaikkansa Suomessa. Lisäksi unohdetaan myöskin Pekkarisen puolustama EU:n sisäinen tuki esimerkiksi NSN:lle, jota se on saanut perustaessaan T&K yksiköitä Puolaan ja Portugaliin. Takaisinmaksu vaateita NSN on kiertänyt irtisanomalla juustohöylämäisesti joka puolelta väkeä ja perustamalla uusia osastoja. Tuen ehtonahan on, ettei kokonaisia osastoja saa sulkea toisessa maassa ja perustaa sama toisessa.

Edit. Kirjoita toki toinen blogi aiheesta mihin EK:ta tarvitaan?
Edit2. Ja lisäksi voisit kirjoittaa kolmannen blogin kuinka EK ja työnantajat painostavat luottamusmiehiä NSN:llä ja Nokialla. Paskallakäynnit eivät kuulu työaikaan, kopiokoneella käynnit eivät kuulu työaikaan, kahvin hakemisesta puhumattakaan. Työtunnit raportoidaan 5 minuutin tarkkuudella.

Ilkka Järvelä

"Voin palkata yhden Suomalaisen insinöörin suoraan koulun penkiltä tai samalla summalla voin palkata 7 Intialaista vastaavan koulutuksen saanutta insinööriä alihankkijalta."

Jos tuo on totta, nuo intialaiset eivät ole työskennelleet Suomessa. Edelleen oma työntekijä on (tuntipalkkana ajatellen mutta myös muuten) halvempi kuin alihankkija. Tokihan alihankkijasta pääsee tarvittaessa helpommin eroon.

Käyttäjän jani73 kuva
Jani Koivula

Tietenkin Intiasta, mutta olisin saanut 3 Intialaista samaan hintaan työskentelemään Suomessa kuin yhden Suomalaisen. Ymmärrän ja hyväksyn juurikin projektimielessä alihankkjoiden käytön, mutta kokoomuksen paskanjauhaminen menee kyllä yli ja pistää vihaiseksi!

Kysyin EK:n Vihriälältä eräässä EK:n järjestämässä seminaarissa, jossa keskusteltiin työurien pidentämisestä NSN:n ja Nokian politiikkaa, kun sielä potkitaan 50-kymppisiä työntekijöitä pois. Itse sain käsiini erään YT-paperin, jossa iso NSN:n pomo sanoi suoraan, että yli 40-vuotias ei jaksa koodata 8h päiväss - ja yllätys yllätys - seuraavalla YT:llä 90% potkun - anteeksi tukipaketin saaneista - oli yli 40-vuotiaita.

Vihriälä mutisi hetken itsekseen ja väitti ettei EK voi kommentoida yksittäisen yrityksen politiikkaa, mutta väitti että työvoimapulan iskiessä hekin joutuvat tarkistamaan politiikkaansa. Nokia tai NSN eivät tee mitään ilman EK:n hyväksyntään.

Käyttäjän jani73 kuva
Jani Koivula

Heikkinen voisi myös tutkia tilastoja kuinka moni NSN:n ja Nokian kymmenistä tuhansista insinööreistä ja kyseisten yritysten alihankkijoista on edes kuulunut mihinkään AY-liittoon. Voisi Heikkiselle tulla jännäkakka pöksyyn kun luku selviäisi hänelle. Vasta viimeisinä vuosina - kiitos suurten irtisanomisten jälkeen - työntekijät ovat alkaneet liittyä työttömyyskassoihin - ei edelleenkään AY-liittoihin.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Jani,

Voin aivan aluksi vastata, että ei EK:takaan mihinkään tarvita. Kyseessähän on lähinnä vastareaktio työntekijäliittojen lobbausvoimalle. Lopputuloksena on se, että vuosikymmenien ajan ovat isot liitot pitäneet poliitikkoja pelinappuloinaan omia etujaan ja mieleiestään lainsäädäntöä ajaessa. Kyseessä ei ole pitkällä tähtäimellä kenenkään etu.

Mitä Nokiaan tulee on kyseessä globaali toimija joka tekee työn sieltä missä se saa omasta mielestään parhaiten rahalleen vastinetta. Tässä tilanteessa Nokia on katsonut saavansa paremmin rahalleen vastinetta muualta kuin Suomesta.

Siinä missä tavallinen lenkkarinompelija ei voi kilpailla ainakaan hinnalla kiinalaisen kanssa täytyy myös täkäläisen insinöörin voittaa intialainen kilpailijansa laadulla ja innovaatioilla. Korkeamman jalostusasteen tuotteilla. Jos työ on "mekaanista" koodausta, niin hinta usein ratkaisee, eikä se silloin lenkkarinompelusta eroa.

Ei yritys etsi ensisijaisesti halpaa työvoimaa. Jos ne tekisivät niin, olisi kaikki tuotanto ja suunnittelu jo jossain vinkuintiassa. Yritykset etsivät parasta mahdollista tuottoa sijoitetulle pääomalle. Ei Nokia ole siinä mikään poikkeus.

Parhaan mahdollisen tuoton voi saada muutenkin kuin halvalla työvoimalla.

Ei esimerkilläsi ulkoistetuista insinööreistä itse asiassa ole AY-liikkeen tai blogin aiheen kanssa mitään tekemistä. Myös täysin vapailla markkinoilla olisi ollut edessä sama ilmiö - sillä erotuksella, että irtisanotuilla olisi enemmän työpaikkoja mistä valita muissa yrityksissä.

Kyseessä on globalisaation ilmiö, eikä se ole edes millään tavoin haitallinen. Täytyy ymmärtää, ettemme tee kauppaa täällä keskenämme vaan koko maailman kanssa. Luonnollisesti myös Nokia menee sinne missä markkinat ovat.

Mikä estää Nokialta irtisanottuja tekemään jotain muuta? Ei mikään.

Nokian irtisanomisista puhuminen onkin kuin ilmastokeskustelussa puhuisi säästä.

Se mihin tämäkin blogi ensisijaisesti liittyy ovat alat, joissa tuotantoa ei niin vain voi siirtää. Niiden kilpailukyky ja työllistämiskyky riippuvat ensisijaisesti olosuhteista täällä.

Lisäksi tulevat ne korkean jalostusasteen yritykset jotka ovat muuten kilpailukykyisiä ja kilpailijoita paremmilla tuotteilla pystyvät pitämään tuotantoaan täällä sekä kilpailemaan globaalisti - mikäli toimintaympäristöstä ei tehdä mahdotonta liialla sääntelyllä.

Esimerkiksi yritys joka tekee luovaa suunnittelua, kuten arkkitehtifirma, pelifirma tai ihan insinööritoimistokin voi pärjätä ulkomaisia kilpailijoita vastaan, koska muilla ei yksinkertaisesti ole tarjota parempaa tuotetta alhaisempaan hintaan.

Mikäli kotimainen sääntely, verot ja maksut vievät yrityksen katteen, estävät sitä työllistämästä (tai irtisanomasta) ja muuten hankaloittavat toimintaa ei sillä ole mitään mahdollisuuksia kilpailla maailmalla. Tämä kannattaa ymmärtää.

Johnny B. Goode

"I'm not afraid of You
I'm sticking to the Union!"

Näin ovat monet blues-toverini laulaneet ja huomanneet katkerasti, että ei unioni olekaan ollut puolella.

Monesta ay-pomosta on tullut pelkkiä positionsa rikastamia swindlereitä ja parasiitteja.

Seppo Kylmänen

Aivan asiaa, mutta miten työn tekijät suhtautuvat siihen tosiasiaan, että joku on kuitenkin paljon nopeampi (=tuottavampi) kuin toinen. Pitäsisikö molemmille maksaa palkkaa kulutetusta ajasta? Eikö nopeammin tehdystä työstä saavutettu hyöty saisi hyödyttää työn tekijää itseään?

Kalevi Wahrman

olihan historian ja asioiden tietämättömyyden huippu, vai oliko blogi pelkkä vitsi.

Käyttäjän esaolkoniemi kuva
Esa Olkoniemi

Kyllä tätä voidaan pitää vitsinkertomisena, sopii hyvin pepsodent osaston mielikuvaan.

Käyttäjän juhoanttila kuva
Juho Anttila

Hienosti perusteltu, Kalevi.

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Juuri nyt jos koskaan tarvitaan toimivaa ammattiyhdistysliikettä, sillä nykyinen alati villiintyvä markkinatalous on johtanut, ja etenevästi johtaa demokraattisen hyvinvointivaltion romuttamiseen, ja hyvinvointi on jo nyt muuttunut vain varakkaiden etuoikeudeksi.
Ainoa este tasa-arvoisen hyvinvointivaltion puolustamisessa on ammattiyhdistysliikkeen rappeutuneisuus. Mikään muu taho tässä maassa ei sitä puolustusta tee.

http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2010/08/1...

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/107851-600-000-suo...

http://www.youtube.com/watch?v=jg27NRcl5dI

Käyttäjän mikaisomaa kuva
Mika Isomaa

Toimiva AY-liike olisi sellainen, joka ei pidä aktiivista työllistämispolitiikkaa ratkaisuna, vaan maaperää työllistämisen ja työllistymisen riskien ajas alamiseksi. Uhkia ei kuulu rakentaa työnantajalle korkeiden erorahojen muodossa, eikä työntekijälle pätkätöiden hyväksymisestä seuraavien ongelmien muodossa. Rakenneratkaisut merkkaa, ei mitkään purkkaviritykset. Anarkosyndikalismi voi olla ihan jees juttu, cosa nostrat ja kaikkea, mutta ay-liike on ruvennut vääntämään liian isoa vipua.

Käyttäjän jaakkoportti kuva
Jaakko Portti

"Sitä voi olla vaikea uskoa, mutta ammattiyhdistys-, eli AY-liike on ehkä suurin yksittäinen työttömyyden aiheuttaja modernissa yhteiskunnassa."

Aika paksua. Mitä muita yksittäisiä työttömyyden aiheuttajia "modernissa yhteiskunnassa olisi"???

Työntekijä on ammattiiton jäsen (saa kaikki edut), tai Loimaan työttömyyskassan jäsen (saa kassaedut).

Laskeppa Henri, monessako eduvalvontapuulaakissa työnantaja voi olla mukana. Eikö niistäkin voisi tehdä listaa "ehkä suurin yksittäinen työttömyyden aiheuttaja modernissa yhteiskunnassa."

Seuraan, mitä löydät?

Käyttäjän juhoanttila kuva
Juho Anttila

Tuota, Jaakko. Et millään tavalla perustellut, miten Henrin esittämät näkemykset olisivat muka olleet virheellisiä. Olisi ihan oikeasti mukava kuulla loogiset perustelut sen sijaan, että toteat vain "aika paksua" ja siirryt sitten latelemaan joutavuuksia aiheen vierestä.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Työttömyys on yksinkertaisimmilaan sitä, että työn hinta on korkeampi kuin se hinta, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

- Ihmisten palkkataso riippuu yritysten tuottavuudesta ja sijoitetusta pääomasta
- Suomalaisen palkka ei riipu siitä mitä Kiinassa tai Intiassa maksetaan
- Jos palkkatasoa nostetaan yli luonnollisen tason, eli palkkavaade on suurempi kuin työntekijän tuottavuus aiheuttaa se työttömyyttä
- Vapailla työmarkkinoilla on taipumus pyrkiä kohti täystyöllisyyttä

Muita työttömyyden syitä ovat mm. työttömyystuki, irtisanomissuoja, sosiaaliturvan tuloloukut ja korkea verotus,

Juhani Putkinen

Suomessa on yhdistymisvapaus ja kokoontumisvapaus, joten jos joku haluaa olla ay-liikkeessä niin olkoon.

Mutta esimerkiksi laittomista lakoista pitää säätää erittäin ankarat rangaistukset JA täydet vahingonkorvaukset.

Kaikenkarvaiset "tukilakot" on käsiteltävä laittomina lakkoina rangaistuksineen ja vahingonkorvauksineen.

Käyttäjän petrisalo kuva
Petri Salo

Ihan hyvin soljuvaa pohdintaa tärkeästä aiheesta. Itse olen vakuuttunut siitä, että ay-liikettä tarvitaan edelleen jatkossakin.

Missä muodossa ja miten toimivana?

Tuohon kysymykseen en osaa antaa vastausta, mutta kylläkin siihen minkälaisesta ay- ja työnantajaliikkeen kierouksista tulee päästä kokonaan irti.

Voit Henri kysyä tästä aihekokonaisuudesta lisätietoa esimerkiksi Rajalan Lylyltä. Myös Paula Risikon valtiosihteeri Vesa Rantahalvari (EK) tietää aihepiirin läpikotoisin:

"Paperiliiton puheenjohtajan Jouko Ahosen saamat nopeat potkut liittyvät osaltaan tämän kokonaisuuden peittelyyn. Uskon valtaosalle Paperiliitonkin jäsenistä näiden seuraavien asioiden tulevan yllätyksenä.

Suomi on erinomainen maa, jos omalle kohdalle ei osu pitkäaikainen työttömyys, pysyvä vammautuminen tai sairastuminen. Esimerkiksi työssä tai liikenteessä."

Lisää tietoa Finngate-skandaalin yhdestä mätäpesäkkeestä osoitteessa:
http://suomi2017.wordpress.com/apparatsikkien-ahne...

ja/tai avoimen internetin hakukoneilta hakusanoilla:

nelikantainen lainsäädäntömalli
kahden lääkärin loukku
vakuutusoikeudellinen erityistuomioistuinjärjestelmä

Ja toivotan Sinulle Henri vaalitaisteluihin onnea ja menestystä!

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Tuota vakuutusyhtiöitä vastaan taistelua olen valitettavasti saanut seurata myös omassa lähipiirissäni.

Käyttäjän veehoo kuva
Viljo Heinonen

Onkohan sattunut Heikkisen mieleen lainkaan juolahtamaan sellainen pikkuseikka, että kaikkein voimakkimmin viime vuosikymmeninä on kasvanut virtuaalitalous. Reaalitalouteen sillä on sellainen yhteys, että kaikille mielikuvituslainoillekin pitää maksaa korkoa. Tuohon koron maksuun uppoaa jo koko maailan talouskasvu, tai ei ihan, mutta ne maat joiden talouskasvu alittaa korkomenot ovat pulassa.

Euroopassa näitä maita ovat Kreikka, Portugali, Irlanti, Espanja, Islanti ja vaaravyöhykkeessä mm. Belgia. Pelastusrenkaaksi suunnitellaan euromaiden yhteisvastuuta. Se maksaa miljardena ja on pois kaikesta muusta. Olisikohan jo aika kohdentaa arvostelu ja toimenpiteetkin johonkin muuhun kuin ammattiyhdistysliikkeiseen ja siihen vanhan ajan kunnon kapitalistiin, joka sentään yrittää ansaita voittonsa tuotanto- ja palvelutoiminnasta eikä johdannaispelimarkkinoilta.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Suurin ongelma tuossa "virtuaalitaloudessa" on se, ettei toimita vapaan markkinatalouden pelisäännöillä. Valtio on säännellyt korkoja, pelastaa pankkeja jne.

Se mitä johdannaisiin tulee, ei kyseessä ole mikään peli. Yritys voi johdannaisilla ostaa ennustettavuutta toimintaansa.

Jouni Jokela

Ei tarvita.

Samat asiat voidaan päättää sitovissa kansanäänestyksessä ilman elintasoa ja kilpailukykyä nakertavia lakkoja. Ja samantien yleissitovasti niin että ne samat edut koskettavat saman tien kaikkia eikä vain jotain avainalalla velttoilevia "paskamahoja", kuten ahtaajat ja paperimiehet.

Milloin Sveitsissä on viimeksi ollut yli päivän kestänyt lakko?
Sveitsin minimipalkka on n. 16 Eur /h ja työttömyys tietyillä alueilla jopa vain 1,3%.

Ps. Tuossa mainoksessa istuu AY-pomo ja/tai kansanedustaja.
Ja teksti voisi olla "äänestitpä mitä vaan, niin silti minä päätän puolestasi ihan niinkuin itse haluan."

Anna-Leena Nieminen

"Ps. Tuossa mainoksessa istuu AY-pomo ja/tai kansanedustaja.
Ja teksti voisi olla "äänestitpä mitä vaan, niin silti minä päätän puolestasi ihan niinkuin itse haluan."

Naulan kantaan sanottu! Näin se menee...

Käyttäjän petrilagus kuva
Petri Lagus

AY liikettä ohjaa samat korruption voimat kuin eduskuntaamme ja virkamiehiämme.

Reijo Koskinen

Juttusi alkumetreilläkin olisit voinut pysyä faktoissa, vai halusitko provosoida? Muutaman rivin luettuani ajattelin että tässä on taas yksi Andy Birds pelillä maailmaa ratkova sormensa pikaruuassa polttanut ja äidin lihapullien luokse kiirehtivä ”filosofi”. Lopussa puhuit kuitenkin asiaa, ammattiyhdistys liikettä tarvitaan enemmän kuin ehkä koskaan kun pikkuporvarit lisääntyvät ja Inkeroinen leegioineen haluaa riistää lapsiltamme sen viimeisenkin leivän kannikan.

Jos haluat kosiskella tavallista palkansaajaa kokoomukseen, susi lammasten vaatteissa pätee varmaan sinuunkin.

Käyttäjän juhoanttila kuva
Juho Anttila

Reijokin varmasti osaa perustella väitteensä. Asia ei muutu paikkansapitämättömäksi vain sillä, että toteaa sen olevan väärin ja siirtyy sen jälkeen henkilöön kohdistuviin "sukkeluuksiin".

Reijo Koskinen

Hän, Henri Heikkinen luetteli sellaista tuubaa kirjoituksensa alussa, että ei siihen juuri voi muuten suhtautua kuin sukkeluuksilla. Jokainen elämää vuosikymmenien takaa katseleva tietää itsestään selvänä asiana työväestön ja heidän panoksensa tämän yhteiskunnan rakentajana, vaikka oikeisto nyt toista yrittääkin markkinoida.

Pirjo Jokisen kommentissa tiivistyy loput.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Enhän minä työväestön osuutta kritisoi vaan sosialismin.

Käyttäjän juhoanttila kuva
Juho Anttila

Reijo, tuo lähentelee jo vakavaa naurettavuutta. Kritisoin sinua siitä, että et pysty perustelemaan kritiikkiäsi vaan toteat vain Heikkisen olevan mielestäsi väärässä ja hyppäät henkilökohtaisuuksiin.

Vastaat kritiikkiin väittämällä, että Heikkisen teksti olisi niin suurta tuubaa, ettei kritiikkiäsi edes tarvitse perustella. Järjellä ja logiikalla ajatellen on itsestään selvää, että jos Heikkisen teksti oikeasti olisi niin virheellistä, olisi sen osoittaminen "tuubaksi" yksinkertaista ja helppoa. Itse et kuitenkaan siihen näytä pystyvän, mistä on pakko vetää se johtopäätös, että oma näkemyksesi on perustelematon.

Lisäksi mainintasi työväestöön suhtautumisesta osoittaa, että et ole edes lukenut Heikksien tekstiä tai jos olet, et ole ymmärtänyt siitä sanaakaan.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen
Käyttäjän juhoanttila kuva
Juho Anttila

Jos se sattuu, se on todennäköisesti fakta. :)

Reijo Koskinen

Seuraamme taisteluasi tuulimyllyjä vastaan :), tuulimyllyjä suomenmaassahan piisaa, hatuista puhumattakaan.

Reijo Koskinen

"Mikäli Suomeen halutaan aidosti luoda työtä sekä hyvinvointia, tulee kaikki alat vapauttaa kilpailulle, yleissitovista työehdoista luopua ja työntekijän irtisanomista helpottaa."

Tätähän EK:kin haluaa. Pidetään nyt vaalit ensin.

Tapio Niemi

Kun virtualisointi ja pilvipalvelut ottavat tuulta allen niin Suomesta ja Euroopasta häviää tuhansia työpaikkoja intiaan ja muualle. Siinä vähän globaalisaatio visiota.

Reijo Koskinen

Vaikea on intialaisten kanssa kilpailla kun tekevät töitä satasen (100€)kuukausipalkoilla.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Siinä missä tavallinen lenkkarinompelija ei voi kilpailla ainakaan hinnalla kiinalaisen kanssa täytyy myös täkäläisen insinöörin voittaa intialainen kilpailijansa laadulla ja innovaatioilla. Korkeamman jalostusasteen tuotteilla. Jos työ on "mekaanista" koodausta, niin hinta usein ratkaisee, eikä se silloin lenkkarinompelusta eroa.

Ei yritys etsi ensisijaisesti halpaa työvoimaa. Jos ne tekisivät niin, olisi kaikki tuotanto ja suunnittelu jo jossain vinkuintiassa. Yritykset etsivät parasta mahdollista tuottoa sijoitetulle pääomalle.

Parhaan mahdollisen tuoton voi saada muutenkin kuin halvalla työvoimalla.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

7.2.2011 14:39 Henri Heikkinen:

Työehtosopimuslaki ei tunne laitonta lakkoa, vaan se määrittelee seuraamukset työehtosopimuksen rikkomisesta.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1946/19460436

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Työehtosopimuslaki määrittää sen, milloin työtaistelu on lainmukainen ja juridisesti perusteltu. Kun lakia rikotaan lakko on laiton.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Oheisesta Työtuomioistuimen ratkaisusta voidaan havaita, että säännöt tulevat työehtosopimuksista ja vain seuraamus työehtosopimuslain avulla.

http://www.oikeus.fi/tyotuomioistuin/53542.htm

Juuri tästä syystä työmarkkinajärjestöt ovat keskenään yrittäneet neuvotella muutoksista.

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/10...

Yleensäkin sopimusoikeudessa puhutaan sopimusrikkomuksista eikä laittomuudesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sopimusoikeus

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Jouni Jokela

Mihin sitä lakkoa tarvitaan jos niistä työehdoista voi päättää kansanäänestyksellä?

Onko Pelkona ettei joku 1000 henkeä työllistävä "avain-ala" kykene sen jälkeen enää kiristämään itselleen Törkeästi muita parempia työehtoja?

Esim. Sveitsissä Satamatyöntekijä tienaa 4200 CHF, rekkakuski 4530 CHF ja trukkikuski 3730 CHF /kk.

http://www.blick.ch/news/schweiz/gewerkschaften-wo...

Ja tässä google-maps linkki niille jotka kohta kiljuisivat "Sveitsissä ei ole konttisatamia", ettei tarvii itseään nolata.

http://maps.google.ch/maps?f=q&source=s_q&hl=de&ge...

Käyttäjän jani73 kuva
Jani Koivula

"Ei yritys etsi ensisijaisesti halpaa työvoimaa. Jos ne tekisivät niin, olisi kaikki tuotanto ja suunnittelu jo jossain vinkuintiassa. Yritykset etsivät parasta mahdollista tuottoa sijoitetulle pääomalle."

Heikkinen elää jossain kokoomuksen Matrix maailmassa. Et voi olla noin tyhmä tai sokea! Kaikki tuotanto ja suunnittelu on siirtymässä Intiaan ja Kiinaan. Millä vuosikymmenellä oikein elät? Nokiaa ja NSN:ää ei Suomessa pidä enään muuta kuin EK:n ja Kokoomuksen viimeiset valttikortit seuraaviin vaaleihin. Millä selität että NSN:n yhdistetty pääkonttori rekisteröitiin Luxenburiin eikä Suomeen.

Ymmärrän että Heikkinen on kaulaansa myöten kokoomuksen paskassa, mutta älä vittu tule opettamaan isääsi naimaan, koska muuten sinuakaan ei olisi syntynyt (ehkä se olisi ollut yhteiskunnalla toisaalta hyvä asia)! En tiedä miten olet seurannut yhteiskunnan kehitystä, mutta kyllä suurin osa yhteiskunnan tuotannosta tullaan siirtämään Viroon, Romaniaan, Intiaan ja Kiinaan.

Miksi? Siksi, että sielä sinun riistopolitiikkasi toimii ja ja ihmiset tekevät töitä minimipalkalla, mutta siinä on se ero, että asuminen ja ruoka maksavat 10xvähemmän kuin Suomessa. Helppohan se on rikkaan pohatan ärhennellä jostain vitun Nokia-Oulusta, että tehkää vähemmällä liksalla duuni!

Edelleen odotan vastaustasi Heikkinen siitä, että millä EURO määräällä Suomalaisen insinöörin pitäisi perseensä myydä kansalliselle yritykselle. Katainen ja Jutsku-homoviiksi-Ben tänään vetosi tilastoihin. Te kokoomuslaiset osaatte niitä tulkita omien tahtotilojenne mukaan. JOS aiot poliitikoksi, niin kerrot euromäärän, millä Suomalaisen insinöörin tulisi tehdä töitä Nokialle tai NSN:lle. Mutta veikkaan että olet populistinen huora, joka väistelee kysymyksen ja höpisee Kataisen paskaa ... :)

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

No onko se niin vaikea käsittää, että suomalainen insinööri kilpailee hinnalla vain silloin jos hän tekee tismalleen samaa mekaanista työtä kuin intialainen kollegansa. Tällaisessa tilanteessa on täysin selvää, että monikansallisen yhtiön kannattaa ostaa työnsä muualta. Kyseessä on aivan sama kuin jalkapallojen ompelussa.

Tämän vuoksi kysymyksesi "millä EURO määräällä Suomalainen insinöörin pitäisi perseensä myydä kansalliselle yritykselle" on aivan turha. Vastaan, että ei millään, jos hän tekisi tismalleen samaa mekaanista työtä.

Kuitenkin kun tehdään jotain sellaista, joka ei ole pelkkää mekaanista vääntämistä voidaan työ ostaa myös suomesta, eikä hinnalla ole silloin väliä, kunhan se on suhteessa henkilön tuottavuuteen ja työn potentiaaliseen tuottoon.

Ei se, että jokin työ mitä me teemme nyt täällä tuotetaan halvemmalla muualla tai vähemmällä työmäärällä tarkoita sitä, että työ maailmasta lopppuu. Koita ymmärtää tämä tosiasia. Aina löytyy jotain uutta mitä voidaan tehdä ja nimeomaan korkean tuottavuuden länsimaissa näin käy ensin.

Ei siitä ole kauaa kun 90% suomalaisista työskenteli maatalouden parissa. Nykyään puhutaan alle 5% laskentatavasta riippuen. Eivät ne 85% ole jääneet työttömäksi sen vuoksi, ettei maanviljelys enää työllistä kaikkia. Jatkuvasti syntyy uusia yrityksiä, uusia toimialoja ja uusia mahdollisuuksia. Ei pidä takertua johonkin laskevan auringon Nokiaan.

Jos tuo sinun ajatusmallisi olisi toimiva, niin esimerkiksi Yhdysvalloista olisi työ kadonnut jo aikapäiviä sitten. Tosiasiassa sinne on syntynyt miljoonia työpaikkoja enemmän kuin niitä on kadonnut, talouskriisin aiheuttama notkahdus lukuunottamatta. On helppo mussuttaa vaikka sanomalehdessä kirjoitetusta 300 työntekijästä, jotka menettivät työpaikkansa tuotannon siirryttyä Kiinaan. Ei ole yhtä helppoa huomata kaikkia niitä satoja työpaikkoja, jotka syntyivät vastaavalla aikavälillä muualla.

Ei se palkan euromäärä ole olennainen, eikä se tämän kirjoituksen pointtikaan ollut. Olennaista on se, että palkka on suhteessa tuottavuuteen ja perustuu aitoon tasapainoon kysynnän ja tarjonnan välillä.

Jos se mitä puhut työpaikkojen katoamisesta pitäisi millään tasolla paikkaansa olisivat esimerkiksi Yhdysvalloista kaikki työpaikat kadonneet Meksikoon vapaakauppasopimuksen myötä 1995. Toisin on kuitenkin käynyt.

Ei kyse ole mistään taantumuksesta tai romahtuksesta vaan muutoksesta. On ymmärrettävää, että ihminen pelkää muutosta, mutta se on aivan turhaa.

Toimituksen poiminnat