Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Taloustrilogia, osa I: Kuntatalous

Tässä kolmiosaisessa artikkelisarjassa käsittelen Suomen taloutta ja kerron näkemyksiäni siitä. Talous yleensä jaetaan yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Julkinen sektori Suomessa koostuu valtiosta, kunnista ja sosiaaliturvarahastoista. Ensimmäinen kirjoitukseni koskee kuntataloutta, toinen valtion taloutta ja kolmas yksityistä sektoria, jonka kustannuksella julkinen talous pyörii. En käsittele nyt erikseen rahastoja enkä Suomen ja EU:n välisiä rahavirtoja.

Kunnallispolitiikkaa seuranneet tietävät, ettei kuntien elo Suomessa ole helppoa. Kuntien on pakko huolehtia lakisääteisistä tehtävistään kuten terveydenhuollosta, perusopetuksesta, päivähoidosta ja sosiaalihuollosta alueellaan, itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa.

Vuosien saatossa valtio on jatkuvasti lisännyt kuntien tehtäviä mutta osallistunut niiden kustannuksiin keskimäärin vain kolmasosalla. Uudet velvoitteet ovat siis tuoneet merkittäviä lisäkustannuksia kunnille, huolimatta valtionosuuksien näennäisestä kasvusta.

Tarkkaa tietoa uusien tehtävien aiheuttamista kustannuksista ei ole, mutta esimerkiksi Kuntaliiton mukaan on pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon uusista tehtävistä vuosien 1993 ja 2004 välillä aiheutunut 1,5 miljardin euron suuruinen menojen kasvu.

Lisätehtävien ohella on valtio muilla toimenpiteillään pitänyt kuntien talouden parhaansa mukaan kireänä, ensin keventämällä verotusta kuntien kustannuksella ja toisekseen vähentämällä omaa osuuttaan palvelujen rahoituksesta maksamalla indeksitarkastukset vajaina.

Nykyinen hallitus on jonkin verran korjannut tilannetta ja vahvistanut kuntien tulopohjaa korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta, korottamalla kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja sekä poistamalla työnantajien Kela-maksun. Kela-maksun poisto hyödyttää nettomääräisesti noin 250 miljoonalla eurolla kuntasektoria, joka kokonaisuutena on erittäin merkittävä työnantajataho. Käytännössä kyse on elvytyksestä sen sijaan, että kuntien talous olisi näiden toimenpiteiden myötä aidosti kohentunut.

Vuosituhannen alun hyvästä taloustilanteesta huolimatta ovat kunnat joutuneet ottamaan vuosittain lisää velkaa investointeja ja jopa käyttötaloutta varten eikä kunnille ole kertynyt varoja puskuriin äkillistä talouskriisiä varten. Vuoden 2009 lopussa kuntien lainakanta on noin 11,1 miljardia euroa. Tällä hetkellä ei ole varmuutta siitä, kauanko talouskriisi kestää tai miten syvälle talous sukeltaa.

Tilastokeskuksen mukaan kunnat arvioivat taloustilanteensa heikkenevän entisestään vuonna 2010. Menojen nopea kasvu ja verotulojen heikko kehitys johtivat viime vuonna vuosikatteiden tuntuvaan alenemiseen ja lainakannan voimakkaaseen kasvuun. Kuntien ja niiden liikelaitosten vuosikatteen arvioidaan pienenevän kolmanneksella ja velan määrän lisääntyvän lähes 2 miljardilla eurolla.

Näiden lisäksi etenkin väestön ikärakenne, muuttoliike sekä alue- ja palvelurakenteen muuttuminen vaikuttavat kuntien talouteen. Väestöään menettävissä kunnissa veropohja kapenee entisestään, kun taas ikääntyminen samalla kasvattaa palvelujen kysyntää entisestään. Kasvavissa kunnissa taas jatkuvasti tarvittava palvelujen lisäkapasiteetin rakentaminen tuo merkittäviä kustannuksia.

Toisin kuin yritykset, kunnat ovat tasapainotalouksia, jossa käytettävissä olevilla resursseilla pyritään tarjoamaan kuntalaisille vaaditut palvelut. Tasapainotaloudessa on se ongelma, että menot nousevat helposti tulojen tasolle. Kun hyvinä vuosina kuntien tulot kasvavat, katsovat päättäjät, että tarjolla on jakovaraa ja lisäävät kulutusta. Investoinnit tehdään luonnollisesti velaksi, koska kunnat elävät kädestä suuhun eikä minkäänlaista investointipuskuria yleensä ole.

Kuntien toimintamenot ovat kasvaneet vuoden 1999 18,3 miljardista eurosta yli 30 miljardiin euroon 2008. Pelkästään vuosien 2007 ja 2010 (arvio) välillä ovat toimintamenot kasvaneet 5,15 miljardia euroa. Suuri osa menojen kasvusta selittyy valtion jatkuvasti antamilla uusilla tehtävillä ja yleisellä kustannustason nousulla, mutta tässäkään asiassa ei valtiota voi ihan kaikesta syyttää.

Poliittinen vasemmisto muistuttaa aina ikuisen kasvun mahdottomuudesta kun puhutaan yrityksistä, mutta julkisista palveluista puhuttaessa ajatus tuntuu unohtuvan. Kuntien palvelut ovat kuin Molokin pohjaton kita, johon voidaan kaataa loputtomasti rahaa eikä mikään tunnu riittävän. Jokainen voi osaltaan miettiä, onko hyvinvointi kunnissa lisääntynyt samassa suhteessa kuin menot ovat kasvaneet.

Mielestäni kuntien talouskriisi on kuitenkin ensisijaisesti mahdollisuus. Kunnat ovat joutuneet miettimään toimintojaan ja palvelujen järjestämistä uusiksi. Hallinto- ja kuntaministeri asetti kesäkuussa 2009 hankkeen ”kartoittamaan, uudistamaan ja tarvittaessa purkamaan kuntien tuottavuuden parantamista haittaavia normeja”. Talouden heikkeneminen pakottaa kunnat järkeistämään toimintojaan ja parantamaan tuottavuutta.

Ei ole rehellistä asettaa juustohöylää ja rakenteellisia leikkauksia vastakkain, sillä molempia tullaan varmasti tarvitsemaan.

Kuntien ensisijaisena politiikkana tulisikin nyt olla toimintamenojen leikkaus. Ylimääräiset rönsyt tulee leikata pois ja nykyisten palvelujen tuotantoa tehostaa.

Kuntien ei kuitenkaan pidä säästää itseään hengiltä. Lihava mies ei laihdu, vaikka paino putoaisikin sahaamalla toisen jalan pois. Pois on saatava nimenomaan läskiä, ja konstithan ovat monet. Pakollisten palvelujen lisäksi kunnat hallinnoivat hyvin paljon ylimääräistä, joka ei välttämättä kuulu ydintoimintoihin.

Esimerkiksi Oulussa Nallikarin leirintäalue on kaupungin tappiollinen liikelaitos. Voidaan kysyä, eikö paikallishallinnon kannattaisi jättää suosiolla esimerkiksi matkailubisnes yksityisten hoidettavaksi. Mielestäni kannattaisi.

Kuntaliiton mukaan kuntasektorin tuottavuuspotentiaali on kuntarakenteiden kehittämisessä sekä palvelujen järjestämisessä ja toimeenpanossa, erityisesti ICT-toiminnoissa. Kaikki sähköistettävissä olevat palvelut on sähköistettävä ja itsepalvelun määrää lisättävä. Kaikkien tietojärjestelmien yhteensopivuutta on kehitettävä voimakkaasti.

Myös kuntien osto-osaamista ja kilpailutusta tulee kehittää. Useat kilpailutukset erityisesti ICT-toiminnoissa ovat epäonnistuneet ja niistä on tullut kunnille ylimääräisten kustannusten lisäksi huonosti toimivia järjestelmiä.

Julkisten palvelujen tuottamisen pitää olla markkinavetoisempaa. Vain julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät on pakko hoitaa virkatyönä. Kaikki muu voitaisiin periaatteessa antaa yksityisten hoidettavaksi, mutta toisaalta yksityistämisessä ei ole järkeä, jos aitoa kilpailua ei synny.

Nykyisten yksityistämisten kanssa on usein huonoja kokemuksia, eikä ihme, sillä mikään ei ole niin huono kuin yksityinen valtion tukema monopoli. Kun kunta kilpailuttaa halvimman mahdollisen palveluntarjoajan ja antaa sille monopolin jonkin palvelun tarjoajana, tarjoaa yritys mahdollisimman vähän annettuun rahaan nähden saadakseen mahdollisimman paljon voittoa.

Mikäli kilpailutus tehdään oikein ja riittävän usein, voi tämä malli olla kuitenkin parempi kuin julkisen sektorin ylläpitämä palvelu.

Yksityistäminen tulisikin tehdä aina siitä näkökulmasta, että se lisää kansalaisten valinnan mahdollisuuksia ja parantaa markkinoiden toimintaa. Kun kunta rahoittaa kiinteän osuuden ja kansalaiset esimerkiksi palvelusetelein valitsevat itselleen mieleiset palvelut joutuvat yritykset tarjoamaan parasta vastinetta rahalle, sillä muuten ihmiset vievät setelinsä kilpailijalle.

Kaikki kuntien kehittämistoimet valuvat kuitenkin hiekkaan, mikäli valtio jatkaa kuntien velvoitteiden lisäämistä. On ensisijaisen tärkeää, että kuntien vastuuta ja toiminnan ohjausta arvioidaan uudelleen ja kevennetään. Kuntien autonomiaa tulisi lisätä ja eri palvelujen todellista tarvetta punnita aidosti, koska kyseessä on kuitenkin loppujen lopuksi nollasummapeli. Miljoona euroa johonkin on pois jostain muualta, ja kaikki on pois veronmaksajalta.

Silläkin uhalla, että saan kansalaisten vihat niskaani sanon, että meillä pitää olla rohkeutta arvioida ennakkoluulottomasti, mitkä palvelut ovat oikeasti tärkeitä, ja niistäkin miettiä, miten ne on järkevintä järjestää. Jo lähivuosina nousee uudelleen harkintaan koko joukko subjektiivisia oikeuksia. Yksi tällainen kysymys, jonka Raimo Sailas nosti joitain vuosia sitten esille, on kotona olevien vanhempien oikeus viedä lapset joka päivä maksuttomaan päivähoitoon.

Kaupungeissa nousee heti itku ja valitus, jos terveysasema, koulu tai kirjasto ei olekaan heti nurkan takana, mutta päivittäiset kauppareissut tehdään mukisematta kilometrien päähän kauppakeskukseen. Lähikauppa jää helposti paitsioon huonomman valikoimansa ja korkeampien hintojensa vuoksi. Samalla tavalla pienissä yksiköissä järjestettävien palvelujen valikoima on usein suppeampi ja kustannustaso korkeampi. Olisiko palvelurakenteen tehostamiselle enemmän ymmärrystä, jos lähipalvelujen puolustajat joutuisivat maksamaan enemmän veroja palveluistaan kuin halvempia palveluja käyttävät?

Talous varmasti kääntyy kasvu-uralle ennemmin tai myöhemmin, mutta rakennemuutos on väistämätön. Voimme joko varautua tuleviin eläke- ja terveydenhuoltomenojen radikaaliin lisääntymiseen ja huoltosuhteen heikkenemiseen toimimalla nyt ennakoivasti, ja leikata menoja, tai pitää pään pensaassa kunnes romahtaa. Äänestäjien valinnoista huolimatta muutokset ovat edessä. Mielestäni se, joka lupaa tällaisena aikana lisää kukkia ja kivaa kaikille, ei ole rehellinen. Me joudumme väistämättä tinkimään siitä mukavuuden tasosta, jonka kunnat ovat tähän mennessä tarjonneet. Pumpuli on nyt loppu, halusimme tai emme.

 

***

 

Etsin luotettavia ystäviä vaaralliselle matkalle. Ei palkkaa. Purevan kylmä. Viikkokausia täydellistä pimeyttä. Jatkuva vaara. Paluu epävarma. Jos matka onnistuu, luvassa mainetta ja kunniaa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täällä: http://www.facebook.com/heikkinen.henri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Visitor (nimimerkki)

Kunnista vielä hieman faktoja:

"Kunnat kuin sadun sammakko kuumenevassa padassa

* Indeksitarkistukset tehtiin vajaina
* Kustannustenjakoa ei tarkistettu ajallaan
* Ei mikään pakkolaina vaan selkeä valtionosuuksien leikkaus
* Valtionosuuksilla korvattu menetettyjä veroja
* Käsitteiden sisältö muuttunut
* Korvaaminen ei ole vahvistamista
* Puhutaan eri asiasta
* Kunnat velkaantuneet
* Hallitus auttaa eräin toimin
* Valtio voisi palauttaa osan kunnilta ottamansa

Valtio voisi palauttaa osan kunnilta ottamansa

Ennen lamaakin olen todennut toistuvasti, että kuntien kassoista puuttuu paljon valtion rahaa. Tässä yhteenvedossa on hahmoteltu sitä, miten paljon valtio on toimillaan heikentänyt kuntien tulopohjaa."

http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-04-14_...

VeliSynkkä (nimimerkki)

Veli Henri !
Kiitän erittäin hyvästä ja tyhjentävästä analyysista ja rohkenen kysyä seuraavaa:

1. KUNNISSSA työskentelee n. 450 000 ihmistä eli lähes 10 % suomalaisista on " kunnalla töissä " !
- Mitä ne kaikki tekee ?
- Mitä tapahtuisi jos niistä puolet leikattaisiin pois ?

2. Sanot; " Talous varmasti kääntyy kasvu-uralle ennemmin tai myöhemmin,"
- Mihin perustat sen ?
- Itse uskon että syöksy on vasta alkamassa !

VeliSynkkä
Olin tänään pyöräilemässä Kaupungin puistossa, jossa näin 7 ( SEITSEMÄN ) Kaupungin työntekijää yhden roskapöntön kimpussa ! ( niitä pieniä )

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Missähän kaupungissa se Veli Synkkä asuu, matkusti sitten fillarilla taikka kävellen, koska minä en ole koskaan nähnyt yhdenkään ihmisen tyhjentävän kaupungin roskakoria. Tosin olen nähnyt veli pontevan kävelevän puistosta roskapussi mukana, mutta silti häneltä puuttui sen 6 veljeä, joita sinä väität olevan mukana.

Visitor (nimimerkki)

"Julkisten palvelujen tuottamisen pitää olla markkinavetoisempaa."

Esimerkkejä tuosta:

"Pitkään rummutettu kunnallisten palvelujen ulkoistaminen on tuomassa Britannian kunnille odotettujen säästöjen sijasta jättilaskun.

Viimeisten viiden vuoden aikana kuntien ostopalveluiden hinta on lähes kaksinkertaistunut. Kokonaisuudessaan ne edustavat nyt viidennestä Britannian kuntien rahankäytöstä.

Vuodesta 1997 alkaen kunnallisvero on noussut 84 prosenttia."

http://www.taloussanomat.fi/palvelut/2007/01/02/ul...

"Kun kunta kilpailuttaa halvimman mahdollisen palveluntarjoajan"

Uudessa-Seelannissa tuota tilaaja-tuottaja mallia testattiin vuosikausia, osin korjailtiinkin ja erilaisia versioita kokeiltiin, kunnes se todettiin hyödyttömäksi ja ilmeisen vahingolliseksi, koska koko tilaaja-tuottaja malli siirrettiin siellä vähin äänin ö-mappiin jo kymmen vuotta sitten ja maassa siirryttiin takaisin älyllisempiin ja sivistyneempiin käytäntöihin.

Visitor (nimimerkki)

Tilaaja-tuottaja mallin yksi synkeistä ongelmista on sen joustamattomuus ja byrokraattisuus, sekä hitaus, esimerkkinä edellinen helle:

"Kaaos Acutassa: "En tiedä, kauan pystymme luovimaan eteenpäin

Ylilääkäri Tuuli Löfgren kertoo pelkäävänsä, että kaikkia asiakkaita ei enää voida ottaa vastaan.

- Sydän syrjällään olemme menneet vuorokaudesta seuraavaan. Lauantaina ilmoitin sairaanhoitopiirin johdolle, etten tiedä kuinka monta vuorokautta pystymme luovimaan eteenpäin. Jatkohoitopaikat on kaikki etsitty ja käytetty, Acutan perusterveydenhuollon vastuualuejohtaja, ylilääkäri Tuuli Löfgren kuvailee.

Hän kertoo, että tilanne alkoi kärjistyä keskiviikkona ja raporttien mukaan päivystyksessä on ollut jopa kaaottista loppuviikolla.

Tampereen tilaajapäällikön Erkki Lehtomäen mukaan terveyspalveluja ei voi mitoittaa satunnaisten ruuhkien mukaan."

http://www.aamulehti.fi/uutiset/pirkanmaa/kaaos-ac...

Visitor (nimimerkki)

"Me joudumme väistämättä tinkimään siitä mukavuuden tasosta, jonka kunnat ovat tähän mennessä tarjonneet. "

Tautologiaa ja analyysia:

”Yksityistämisinnon takana olevat toimijat ovat niitä, jotka yksityistämisestä hyötyvät.

Erilaisten julkisten palvelujen yksityistäminen tarjoaa YRITYSTEN voitontavoittelu-näkökulmasta huikeita etuja= monialayritys voi myydä oppikirjat, ruoan, vakuutukset ja terveydenhuollun kouluihin.

Monialayritysten katseet ovat nyt kohdistuneet Euroopan kehittyneen julkisen terveyden- ja sosiaalihuoltojärjestelmän vuoksi paljon vaikeammin valloitettaviin markkinoihin. Kyse on suurista rahasummista.

Jos kansallisvaltiot ja julkinen sektori vastaavat jatkossakin terveys- ja sosiaalialan palvelujen tuottamisesta Euroopassa, suuret amerikkalaisyritykset menettävät hyvin paljon rahaa.

Tästä syystä USA haluaa ulottaa monenkeskisen investointi-sopimuksen (MAI) sekä palvelujen kansainvälistä kauppaa säätelevän sopimuksen (GATS) koskemaan myös sosiaali- ja terveyssektoreita.

Jos Euroopassa toimivat kaupalliset terveys- ja sosiaalialan yritykset myisivät samoja palveluja kuin mitä julkinen sektori tarjoaa, amerikkalaisyritykset voisivat vapaan kilpailun ja kansallisen kohtelun periaatteiden pohjalta vaatia julkisen terveydenhuoltojärjestelmän saaman valtion tuen lopettamista, tai samojen tukiaisten tarjoamista myös julkisen sektorin kanssa kilpaileville yksityisille yrityksille.

Myös Euroopan Unionin omaa kilpailulainsäädäntöä tullaan jatkossa yhä useammin käyttämään yhteiskunnan eri sektorien yksityistämiseen. Pää avataan yleensä kilpailuttamalla joillakin valituilla paikkakunnilla erilaisia valtion tai kuntien laitoksia ja samojen palvelujen yksityisiä tuottajia keskenään. Valtion kassakriisi annetaan yksityistämisen perustelun. Yksityistäminen esitetään tapana säästää kustannuksia ja tuottaa samat palvelut tehokkaammin ja halvemmalla.

Julkisen sektorin tuottamien palvelujen yksityistäminen johtaa lähes aina siihen, että ihmiset joutuvat maksamaan samoista palveluista paljon enemmän, ja että kaikilla ei enää ole varaa tiettyihin palveluihin.

Miksi yritys jonka tehtävä on ensisijaisesti tuottaa voittoja osakkailleen tuottaisi pitkän päälle palveluja halvemmalla kuin julkisen sektorin laitos jonka tehtävänä on palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin eikä tuottaa voittoa?”

http://jpvaisanen.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/21/j...

intrigööri (nimimerkki)

Kuntatalouden tehostamisesta on jahkattu ainakin parikymmentä vuotta. Eiköhän ne löysät ole jo otettu pois suoritusportaasta, siitä sakista mikä toteuttaa kuntien päätehtävän eli palvelujen tekemisen asukkaille. (V. Synkkä taisi nähdä ryhmän kesäduunareita?)
Löysiä löytyy kyllä hallinnosta, pomoportaasta. Esimerkkinä tästä ovat kuntaliitokset, joiden seurauksena kaikille pampuille etsitään edelleen pamppujen töitä vaikka uusia turhia nimikkeitä perustamalla. Myös ihan täysin uusia pomovirkoja sikiää isoissa kunnissa.
Myönteisiä esimerkkejä yksityistämisestä kai löytyy, toivottavasti. Nyt en saa mieleeni yhtään tapausta, missä yksityistäminen olisi johtanut kuntalaisten kannalta parempaan, eikä ainakaan halvempaan tulokseen. Kuntatyöväkeä vähentämällä eivät asiat enää parane, päinvastoin. Järkeistämällä ja tehostamalla kuntien omia työtapoja, päästään paremaan tulemaan. OIkeita ihmisiä olisi saatava oikeisiin paikkoihin. Kuntia koskevassa lainsäädännössä ja hallinnossa on eniten korjattavaa. Ylimitoitettu eduskunta suoltaa uusia, osin kelvottomia lakeja niin, etteivät ministeriötkään pysy perässä. Pykäläpöheikköä istutetaan koko ajan lisää, vaikka entistäkin pitäisi rankasti karsia.
Kuntapamppujen bisneskielisiä paapatuksia kuunnellessa tuntuu siltä, ettei kunnista puutu enää kuin kvartaalitalous. No, sehän tulee, kun kaikki mahdollinen yhtiöitetään tai myydään pois verorahoja siivottomasti kuppaaville markkinapelleille. Kuntia hallitsevat virkamiehet, kuntatalouksista on tullut niin suuria ja monimutkaisia, etteivät luottamushenkilöt ymmärrä kokonaisuuksia, eivätkä pääosin ole koskaan niitä ymmärtäneet? No, sehän on vain jonkinlaista de-mentia-mokratiaa.

VeliSynkkä (nimimerkki)

4.5.6.7. Jne... ## Missähän kaupungissa se Veli Synkkä asuu, ##

Pakko jatkaa koska kohtaminen oli niin hämmästyttävä; Se roskapönttö oli yöllä ilmeisesti kohdannut jonkun pillunkipeen Jullin ja saanut siltä yömonotusta ja oli siitä kenallaan.
Lava auto siinä oli ja kolme jätkää punnersi sitä pönttöä vaateriin ja neljä tyyppiä piti autoo pystyssä ja konsultoi niitä punnertajia.

Tää tapahtu Helsingissä. Vähän samantyyppistä muuallakin, kun nimittäin meitin perheessä on viis kotii Suomessa, Vaimon sisustusasuntoja ja hommiinkin liittyviä juttuja eri puolilla eteläsuomessa.

Nimittäin käydään päiväkävelyillä meidän FiFi neidin kanssa kattomassa oravia ja oikeitakin koiria ja siellä niitä on risteyksissä aina ryhmissä pohtimassa että WTF jne.
http://4.bp.blogspot.com/_LbccUVbSRd8/RqU5fiT-rPI/...

MUTTA siis kuitenkin olen sitämieltä että TAKAHUONEIDEN VEROSYÖTTILÄÄT on se syöpä joka tän maan talouden on jo tuhonnut !

VeliSynkkä
Ja joo siis, jos satutte näkeen semmoosen ISOOHINTIN näköösehen rohjakken , joka kulkee semmosen pinkin pallokasan perässä, joka haisee koirabordellille niin me ollaan ne ja rohkeesti vaan moikkaan, ihan suomeekin puhutaan!
FiFi kin ymmärttää seitsemällä sivistyskielellä sanan MARZIPAN ! :-) heheeee

Mika Liuska (nimimerkki)

Kuntataloudesta puhuessa ja säästöjä tehdessä nousee usein esille kysymys, miksi kaikki säästöt kohdistetaan aina lapsiin, vanhuksiin ja muihin heikko-osaisiin. Eli käytännössä puhutaan sosiaali- ja terveystoimesta sekä opetustoimesta. En tiedä kuinka monelle mittaluokat ovat selkeitä. Kuntien kokonaistaloudesta SoTe kun käsittää noin 60% ja opetustoimi noin 20%. Eli jos säästää halutaan, niin näihin on aivan pakko puuttua. Varsinkin, kun SoTella on taipumus ylittää budjettinsa aina.

Hyvä vertailukohta on Oulun kaupungissa. Vuonna 2009 SoTen tekemä ylitys oli suurempi kuin koko nuorisotoimen käytössä ollut budjetti. Eli vaikka nuorisotoimi olisi potkaissut kaikki työntekijänsä pellolle ja ei olisi tehnyt yhtään mitään, niin säästöt olisivat pienemmät kuin sillä että SoTe edes koittaisi pysyä raameissaan.

VeliSynkkä kysyi:
"1. KUNNISSSA työskentelee n. 450 000 ihmistä eli lähes 10 % suomalaisista on ” kunnalla töissä ” !
- Mitä ne kaikki tekee ?
- Mitä tapahtuisi jos niistä puolet leikattaisiin pois ?"

Eiköhän noista suurin osa ole opettajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, lastentarhanopettajia ja muita vastaavia ammattiryhmiä edustavia. Reilusti yli puolet, kun näin hatusta vetäisen arvion.

kaik (nimimerkki)

6. "Miksi yritys jonka tehtävä on ensisijaisesti tuottaa voittoja osakkailleen tuottaisi pitkän päälle palveluja halvemmalla kuin julkisen sektorin laitos jonka tehtävänä on palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin eikä tuottaa voittoa?"

Tämän vuoksi palvelujen tarjontaa ei pitäisikään "lahjoittaa" vain yhdelle yksityiselle yritykselle. Henrin sanoin mikään ei ole niin huono kuin yksityinen valtion tukema monopoli. Sen sijaan palvelusetelimallilla terveydenhuollon kustannukset kunnille pysyisivät samana kun kuntalaiset voisivat itse päättää minkä yrityksen palveluita käyttävät. Tällöin joku yritys voi kilpailla halvalla hinnalla kun taas naapuriyritys voi kilpailla vaikkapa laadukkaammalla vastaanottotilalla hieman korkeampaan hintaan.

Valitettavasti en itse näe julkisen sektorin varsinaiseksi tehtäväksi palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin. Tai siis että sitä toteutettaisiin, varsinainen tehtävä näyttää olevan tuottaa palveluita mahdollisimman halvalla ja se näkyy monessa paikkaa, kun ihmisiä ei palvella hyvin.

VeliSynkkä (nimimerkki)

9. ## Eiköhän noista suurin osa ole opettajia, sairaanhoitajia, lähihoitajia, lastentarhanopettajia ja muita vastaavia ammattiryhmiä edustavia. Reilusti yli puolet, kun näin hatusta vetäisen arvion. ##

Osaisitko antaa LUKUJA nuoremmaksesi ? Pls

VeliSynkkä

Käyttäjän riikkasoyring kuva
Riikka Söyring

Aloita siitä kuinka rahaa synnytetään:

Money as Debt ykkösosa on nyt vihdoin suomennettu. Kiitos suomennoksesta Olli Kingelinille. Money as Debt on opettavainen animaatio, jossa kerrotaan kuinka raha syntyy. Aiemmin ainoastaan Money as Debt II - Promises Unleashed oli suomennettu. Suomennetun Money as Debt (Raha on velkaa) voi katsoa YouTubesta:

osa 1
http://www.youtube.com/watch?v=Hax_UwfExks
osa 2
http://www.youtube.com/watch?v=TyzSmZ60oYU
osa 3
http://www.youtube.com/watch?v=UqwgtNbESmg
osa 4
http://www.youtube.com/watch?v=gE95JrlD-xA
osa 5
http://www.youtube.com/watch?v=VG7NzUZ1XwY

Lisäksi Tomi Astikainen piti toukokuussa Tampereella hienon esityksen rahajärjestelmän historiasta ja sen toiminnasta nimellä "Miten uutta rahaa luodaan järjestelmäämme?" Myös tämä on katsottavissa YouTubessa:

osa 1
http://www.youtube.com/watch?v=Hs8fDlKYdic
osa 2
http://www.youtube.com/watch?v=ZKuK_o_BFq0
osa 3
http://www.youtube.com/watch?v=nzo1bt3ZJOs
osa 4
http://www.youtube.com/watch?v=kBack-voTxE
osa 5
http://www.youtube.com/watch?v=JlLbynkQ3k8

Visitor (nimimerkki)

#10. "Valitettavasti en itse näe julkisen sektorin varsinaiseksi tehtäväksi palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin. Tai siis että sitä toteutettaisiin, varsinainen tehtävä näyttää olevan tuottaa palveluita mahdollisimman halvalla ja se näkyy monessa paikkaa, kun ihmisiä ei palvella hyvin. "

Se vaikutelma johtuu pitkälti kommentissa #1. mainituista syistä, hyvinvointivaltiota alettiin ajaa alas jo parikymmentä vuotta sitten ja alettiin käyttää sitä kuuluisaa juustohöylää moniin asioihin. Samalla muutettiin johtamiskäytäntöjä jne. Fordismi syrjäytettiin yhtenä tavoitteena ja Taylorismi tuotiin valtion-ja kunnallishallintoonkin New Public Management nimisenä...

" Sitä pannaan täytäntöön ylikansallisena hallinnollisena muotina nimeltä New Public Management.

NPM. Kolme kirjainta, jotka muuttivat maailman?
Niin se vain on, väittää aihetta Suomessa perusteellisimmin analysoinut sosiaalityön professori Leena Eräsaari viime syksynä ilmestyneessä Vääryyskirjassa. New Public Management, NPM, on hänen mukaansa julkisen sektorin vääryyksien isä, ei viime vuosikymmenen lama.
NPM on väärempää kuin tavallinen epäeettinen toiminta. NPM tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät saa oikeutta. NPM:n myötä on siirrytty valtioterrorismiin, Eräsaari kirjoittaa. Vääryyksien isä New Public Management on siksi, että se ujuttaa uusliberalistiset käytännöt julkiseen hallintoon, hän painottaa.

Uusi hallinto
niittää uhreja

NPM ei missään nimessä ole pelkkää teoriaa, vaan hallinto levittää käytäntöjä ja käytäntö niittää uhreja suomalaisten palkansaajien keskuudessa.
NPM:n uhreja ovat ne pirkanmaalaisen pesulan työntekijät, jotka menettävät työnsä, koska Tampereen kaupungin liikennelaitos kilpailuttamisen jälkeen pesettää henkilökuntansa pyykit Virossa...

http://hirvasnoro.blogspot.com/2007/06/new-public-...

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#2

1. Valtiolla työskentelee vielä tuon lisäksi sen noin 145 000 ihmistä. Kuntien n. 450 000 hyvinvointipalveluissa työskentelee n. 390 000, joista noin 60% sote:n puolella.

2. Taloudessa on suhdannevaihteluita, eli perustan arvioni historiaan, joka usein toistaa itseään. Suhdannevaihteluiden syistä on eri "koulukunnan" edustajilla erilaisia mielipiteitä, mutta ainakin toistaiseksi niitä on, eikä ole mitään syytä ajatella, etteikö tämä olisi ns. lasku- tai matalashudannetta.

#4

Lukisit koko kappaleen, etkä yhtä lausetta. Sanoin "...mutta toisaalta yksityistämisessä ei ole järkeä, jos aitoa kilpailua ei synny. Nykyisten yksityistämisten kanssa on usein huonoja kokemuksia, eikä ihme, sillä mikään ei ole niin huono kuin yksityinen valtion tukema monopoli. Kun kunta kilpailuttaa halvimman mahdollisen palveluntarjoajan ja antaa sille monopolin jonkin palvelun tarjoajana, tarjoaa yritys mahdollisimman vähän annettuun rahaan nähden saadakseen mahdollisimman paljon voittoa. "

Esimerkkilinkissäsi on juuri näistä mainitsemistani ongelmista, kuten "Britanniassa ostopäätöksiä tekevät monet suhteellisen pienet kunnat, joilla ei ole riittävää neuvottelutaitoa liike-elämän kysymyksissä." ja "Kun kunta päättää ulkoistaa jätehuollon, se kilpailuttaa yritykset, saa edullisen tarjouksen ja kilpailun voittanut yritys ostaa kunnan jäteautot."

Kunnat eivät osaa kilpailuttaa, eikä sellainen yksityistäminen ole järkevää, jossa annetaan yhdelle yritykselle monopoli. Laittamasi linkki Talousanomiin on erinomainen esimerkki siitä. Siksi yksityistäminen pitääkin tehdä kahdesta näkökulmasta: Määritellään mitä palveluja kunnan oikeasti pitää järjestää, ja toisekseen yksityistämisen pitäisi tuoda aitoa kilpailua, ei monopolia.

Samoin kuin Britanniassa, ei kunnissa välttämättä ole joko neuvottelutaitoa hyvään kilpailuttamiseen tai tahtoa esimerkiksi korruption vuoksi kilpailuttaa aidosti. Usein kilpailutus järjestetään niin, että voittava taho on jo tarjouspyyntöjä tehdessä virkamiehen tiedossa...

#6

"Miksi yritys jonka tehtävä on ensisijaisesti tuottaa voittoja osakkailleen tuottaisi pitkän päälle palveluja halvemmalla kuin julkisen sektorin laitos jonka tehtävänä on palvella ihmisiä mahdollisimman hyvin eikä tuottaa voittoa?"

Ei monopoliyritys niin tekisikään, eli pelkkä yksityistäminen ilman markkinoita ei kannata. Kun yritys, tai yhteisö joutuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa sen on väistämättä tehostettava toimintaansa ja parannettava palveluaan, jotta se saisi mahdollisimman paljon asiakkaita. Yksityinen yritys on riippuvainen kuluttajan tulovirrasta, jonka vuoksi sen täytyy tarjota parempaa kuin kilpailijansa.

Julkisen sektorin laitoksen tehtävänä on ainoastaan teoreettisesti palvella mahdollisimman hyvin, käytännössä se, monopoliasemassa ollessaan palvelee ainoastaan minimikriteerit täyttäen, rahalla jonka se saa ja jotta budjettia ei ainakaan pienennettäisi seuraavalle vuodelle, käytetään kaikki mitä annetaan. Esimerkiksi työvoimatoimisto tai Kela. Asiakas ei voi lähteä sieltä Kelalta muualle, vaikka virkailija olisi kuinka vittumainen ja käsittely kuinka hidasta. Valtion yksiköillä ei ole mitään kannustimia palvella kuluttajia hyvin.

Lisäksi yksityisiä ei rasita KVTES, eikä ylimääräinen byrokratia, joten ne voivat hyvinkin nopeasti sopeuttaa toimintaansa, toisin kuin julkisen sektorin laitokset.

#7

Joo, itse näkisin että ongelmia tulee juurikin tuosta, ettei kunnissa voida tehokkaasti muuttaa organisaatiota tarpeen mukaan, syntyy ns. suojatyöpaikkoja.

Olen tästä aivan täysin samaa mieltä kanssasi: "Kuntia hallitsevat virkamiehet, kuntatalouksista on tullut niin suuria ja monimutkaisia, etteivät luottamushenkilöt ymmärrä kokonaisuuksia, eivätkä pääosin ole koskaan niitä ymmärtäneet? "

#12

Tuolla ei ole tämän asian suhteen mitään merkitystä, mutta kiitos linkeistä. Olen tutustunut näihin joskus aiemminkin.

#13

Puheet hyvinvointivaltion alasajosta ovat täyttä p*skaa. Rahaa käytetään palveluihin enemmän kuin koskaan, henkilöstöä julkisella sektorilla on enemmän kuin koskaan. Palveluita on enemmän kuin koskaan. Ennemminkin kyse on siitä, että vaaditaan enemmän kuin pystytään järkevästi tarjoamaan, ja se tarjottava tarjotaan päin persettä. Sanotaan, että palvelujen taso ja saatavuus on heikentynyt, mutta todellisuudessa kysyntä on kasvanut suuremmaksi kuin voidaan tarjota.

Siinä missä ennen oltiin tyytyväisiä, että oli ylipäätään koulu, nykyään vaaditaan kouluavustajat, tulkit, vähemmistökielen- ja uskonnon opettajat, pienet ryhmät, mielenterveyspalvelut, lisää valinnaisia, yksilöllistä tukea jne. Luonnollisesti tuntuu, että palvelu on huonoa, kun kasvaneisiin vaatimuksiin ei mitenkään kyetä vastaamaan.

Valitetaan, että joitain palveluja tai oikeuksia kansalaiset eivät saa lainkaan. No 20 vuotta sitten suurinta osaa näistä palveluista tai oikeuksista ei ollut edes olemassa, eikä niitä osattu vaatiakaan!

Tuo Eräsaari ei taida aktiivikommunistina täysin objektiivinen tutkija olla, mutta hänen teksteissään oli pari pointtia.

Kunnat yksityistävät, mutta a) antavat yksityiselle monopolin b) eivät osaa ostaa palveluja.

Eräsaaren esimerkki: "Espoossa sosiaalivirasto otti vuonna 2005 käyttöön uuden tietokonejärjestelmän, jolla ryhdyttiin hoitamaan koko kaupungin toimeentulotukiavustukset. Kyseinen järjestelmä ei kuitenkaan ollut valmis, vaan sitä kehitettiin samaan aikaan kuin sen avulla piti hoitaa toimeentulotuet taloudellisessa ahdingossa oleville espoolaisille. Toimimaton järjestelmä aiheutti monien kuukausien jonoja ja käsittelyaikoja. "

Tuohan on malliesimerkki siitä, ettei julkisella sektorilla osata tehdä varsinkaan ICT-hankintoja. Olisiko ratkaisu siirtää tällaisten järjestelmien hankinta ja ylläpito keskusjohtoiseksi?

Muutenhan tuossa tekstissä lähinnä pelotellaan uusliberalismilla, joka tuntuu vasemmistoretoriikassa korvanneen fasistin viimeisen 10 vuoden aikana. Eräsaaren kirjoituksissa termin käyttö menee jo naurettavuuksiin, jos joku on huonontunut, siitä on tullut "radikaalisti uusliberalistisempi".

Todellinen ongelma, joka on nähtävissä myös Eräsaaren teksteissä on byrokratian suunnaton lisääntyminen. Tähän pitäisi kyetä puuttumaan, mutta miten?

jhe (nimimerkki)

Ylläoleva kommentisi numerolle #13 on tämän jutun parasta antia.

Visitor (nimimerkki)

#14. "#4 Lukisit koko kappaleen, etkä yhtä lausetta."

=> Luin toki, kuten varmaan huomasit, laitoin kommenttiin #4. Vielä kuvauksen kilpailutuksesta Uudessa-Seelannissa.

"Usein kilpailutus järjestetään niin, että voittava taho on jo tarjouspyyntöjä tehdessä virkamiehen tiedossa…"

=> Tuo ilmeisesti on ikävä kyllä totta.

"Kun yritys, tai yhteisö joutuu kilpailemaan muiden yritysten kanssa sen on väistämättä tehostettava toimintaansa "

=> Tarkoittaa lisääntyvää työttömyyttä ja pieniä palkkoja = lisääntyvää köyhyyttä, working poor työpaikkoja.

"ulkoistettavina ovat kaitsenta, köksäys ja kuuraus. Pienipalkkaisten naisten työt muutetaan ulkoistamisen myötä vielä huonommin palkatuiksi ja muutenkin työehdoiltaan huonommiksi.
Pesulatyöntekijöiltä ja päivähoitajilta työpaikat vie pakko kilpailuttaa julkiset hankinnat ja ostaa palvelu siltä, joka halvimmalla tarjoaa.

"Lisäksi yksityisiä ei rasita KVTES, eikä ylimääräinen byrokratia, joten ne voivat hyvinkin nopeasti sopeuttaa toimintaansa, toisin kuin julkisen sektorin laitokset."

=> Tuosta olikin kommentissa #5. havainto.

"Puheet hyvinvointivaltion alasajosta ovat täyttä p*skaa. Rahaa käytetään palveluihin enemmän kuin koskaan, henkilöstöä julkisella sektorilla on enemmän kuin koskaan."

=> Kommentti #1. ja siellä linkissä kuvataan melko hyvin suoritettuja leikkauksia. Olettaisin kaikkien myös tietävän valtion ja kuntien tuottavuusohjelmien aiheuttamat vähennykset julkisen sektorin työväessä, väki on vähentynyt jo vuosia, tarvittaessa löytyy linkki tähänkin.

"Tuohan on malliesimerkki siitä, ettei julkisella sektorilla osata tehdä varsinkaan ICT-hankintoja. "

=> Mielestäni tuo oli erinomainen esimerkki lobbauksesta.

"Todellinen ongelma, joka on nähtävissä myös Eräsaaren teksteissä on byrokratian suunnaton lisääntyminen. Tähän pitäisi kyetä puuttumaan, mutta miten? "

Yhdysvalloissa on käytössä yksityinen malli terveydenhuollossa (sitä pahaa uusliberalismia), vertailu sen naapurimaahan(ja Suomeen), jossa homma on järjestetty valtiovetoisesti:

"USA:ssa terveydenhuollon hallintokulut noin kolminkertaiset Kanadaan verrattuna.
USA:ssa terveydenhuollon kustantavat yksityiset vakuutusyhtiöt. Kanadassa sama tapahtuu verotuksen kautta.

Kommentti: USA:ssa kuluu terveydenhuollon hallintoon asukasta kohden noin puolet siitä rahamäärästä, millä pyöritetään Suomessa kaikki tervydenhuollon menot."

http://pekkajnykanen.blogspot.com/2006/01/hallinto...

A-L (nimimerkki)

14.

"2. Taloudessa on suhdannevaihteluita, eli perustan arvioni historiaan, joka usein toistaa itseään. Suhdannevaihteluiden syistä on eri ”koulukunnan” edustajilla erilaisia mielipiteitä, mutta ainakin toistaiseksi niitä on, eikä ole mitään syytä ajatella, etteikö tämä olisi ns. lasku- tai matalashudannetta."

Suosittelen lukemaan Pasi J. Matilaisen blogiartikkeleita, esimerkiksi tämän:

http://pasi.blogit.uusisuomi.fi/2010/06/07/pahempa...

Mika Liuska (nimimerkki)

VeliSynkkä:

Seuraavanlaisia lukuja sain revittyä kasaan. Suoraan niistä ei selviä kuka tekee mitä, mutta aika hyvin tuosta pystyy päättelemään.

Henkilöstö hallintoaloittain:
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=81722D...

Henkilöstön koulutus:
http://www.kuntatyonantajat.fi/index.asp?id=81722D...

Eli pelkästään terveys- ja sosiaalialan koulutuksen on saanut 40% henkilöstöstä. Kun lasketaan yhteen SoTen ja sivistystoimen henkilökunnan, niin kasassa on 73 % kuntien henkilökunnasta. Jo pelkästään näiden lukujen perusteella voin väittää, että mistään taikaseinästä ei saa nykäistyä valtavia säästöjä aikaiseksi, kyllä rakenteisiin on puututtava oikeasti ja mietittävä mikä asia on yhteiskunnan tarjottavaa ja mikä ei.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#16

"=> Tarkoittaa lisääntyvää työttömyyttä ja pieniä palkkoja = lisääntyvää köyhyyttä, working poor työpaikkoja."

Ei työttömyyden ratkaisu ole se, että valtio työllistää kaikki. Kilpailu on kuitenkin ensisijaisesti asiakkaista, ja huonosti motivoituneet ammattitaidottomat työntekijät karkoittavat asiakkaat. Kannattaa muistaa, että yritykset joutuvat myös kilpailemaan pätevistä työntekijöistä, jonka vuoksi yksityisellä sektorilla ammattilainen voi saada parempaa palkkaa. Tyhjästä ei kannata maksaa ja samalla rahalla saadaan enemmän palveluja.

"=> Kommentti #1. ja siellä linkissä kuvataan melko hyvin suoritettuja leikkauksia. Olettaisin kaikkien myös tietävän valtion ja kuntien tuottavuusohjelmien aiheuttamat vähennykset julkisen sektorin työväessä, väki on vähentynyt jo vuosia, tarvittaessa löytyy linkki tähänkin."

Leikkauksia tehdään, jotta valtio voi kustantaa omia hankkeitaan. Kannattaa katsoa kokonaiskuvaa:

Kuntasektorin työllisten määrä on kasvanut noin 100 000 työntekijästä 450 000 työntekijään vuosien 1960–2008 aikana (kuvio 23). 1990-luvun alkuvuosina kuntien työllisten määrä laski reilut 5 prosenttia, mutta on sen jälkeen jatkanut kasvuaan. (Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Kuntatalouden kehitysraportti Heikki Loikkanen)

Eli kaikki tuottavuusohjelmien aiheuttamat vähennykset ovat mielestäni enemmän kuin tervetulleita.

"=> Mielestäni tuo oli erinomainen esimerkki lobbauksesta."

Tuo edelleen on esimerkki siitä, ettei kunta osaa kilpailuttaa hankintojaan, eikä edes toteuttaa vaativia IT-hankkeita. Sopimukset on tehty niin huonosti (tai hyvin), ettei epäonnistuneesta hankkeesta jää kenellekään vastuuta.

**********

"Yhdysvalloissa on käytössä yksityinen malli terveydenhuollossa (sitä pahaa uusliberalismia), vertailu sen naapurimaahan(ja Suomeen), jossa homma on järjestetty valtiovetoisesti:"

”USA:ssa terveydenhuollon hallintokulut noin kolminkertaiset Kanadaan verrattuna.
USA:ssa terveydenhuollon kustantavat yksityiset vakuutusyhtiöt. Kanadassa sama tapahtuu verotuksen kautta.

Kommentti: USA:ssa kuluu terveydenhuollon hallintoon asukasta kohden noin puolet siitä rahamäärästä, millä pyöritetään Suomessa kaikki tervydenhuollon menot.”

Ensinnäkin, miten voi olla jotain "uusliberalismia" järjestelmä joka on syntynyt vuosikymmenien aikana? Toisekseen Yhdysvaltain terveydenhuolto puhuttaessa yksityistämisestä alkaa olla jo varsinainen Hitler-kortti.

Ongelmana ei ole yksityistäminen, sillä myös julkinen terveydenhuolto on USA:ssa poikkeuksellisen kallista. USA:n valtion ja osavaltioiden harjoittama terveydenhoidon sääntely nostaa sekä yksityisen että julkisen terveydenhoidon kustannuksia erittäin paljon.

Hollannti on parempi esimerkki onnistuneemmasta, yksityistetystä terveydenhuollosta:

http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3936&sa=10...

Jos lähdetään tähän ääripäiden hakuun, voidaan ottaa vertailukohteeksi maa, jossa ei varmasti ole harrastettu yksityistämistä:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen...

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#14

Pasi on kyllä tuttu ja olen lukenut hänen kirjoituksiaan. Olisin tietenkin voinut perustella väittämäni vähän paremminkin. Taloudella tarkoitin tuossa yksityistä puolta, uskon, että se aina tavalla tai toisella elpyy, kuin torakka. Julkisen sektorin romahdus ja hyperinflaatio voi olla edessä, mutta .... menee jo vähän yli tämän hetken aiheesta.

Pertti Heinonen (nimimerkki)

14
Nyt kyllä puhuit paskaa. Muistan vielä hyvin 10 vuotta taaksepäin kun halusin lääkäriin niin usein pääsin samana päivänä vastaanotolle. Nykyjään kun tilaan ajan niin ensin puhelimeen vastaaja kyselee oireita ja yrittää kaukoparannusta, jos sittenkin vielä haluan ajan lääkärille, voin varautua sellaiseen 3-6 viikon odotukseen. Onko mielestäsi palvelut pelkästään parantuneet viimevuosina?
Olet niin nuori mies ettet edes tiedä minkälaisia palveluita Suomessa oli ennen EU:hun liitymistä ja nykyisiä Suomensyöjä hallituksia.

Suomi oli vielä 20 vuotta sitten tiennäyttäjä solidaarisuudessa ja tasa-asvoisuudessa. Nyt tämä kaikki on vedetty vw:n pöntöstä alas. Kokkarit keskustan, sdpn, vihreiden ja rkp kanssa ovat saaneet sen aikaiseksi. fiksuna kaverina luultavasti teet johtopäätökset ja hyppäät uppoavasta laivasta...

VeliSynkkä (nimimerkki)

LUVUISSA pysyäksemme:
1. CIA Fact Book arvioi Suomen julkisen sektorin kooksi hieman yli 900 000 ihmistä
2. VeliSynkän eli minun ja Alter egoni eli Igor von Brutalishwilin näkemykset ovat yli 700 000 seuraavasti:
- Valtio 145 000 kpl.
- Kunnat 450 000 kpl.
- Korporaatiot n. 100 000 = Yhteiskunnan verorahoitteiset yhteisöt

YHT. siis + 700 000 kpl !

Lisäksi hirmuinen joukko ehkä siis jopa 200 000 kpl. yrityksiä, yhteisöjä ja sun semmoisia jota ovat vain NÄENNÄISESTI Yrityksiä, mutta kuitenkin täysin eli 100 % riippuvaisia yhteiskunnan tuesta ja tilauksista !

Näinollen CIA Fact book voi olla kuin ollakin OIKEASSA luvullaan + 900 000 Julkisektorin työllistä !
( Joita siis pitää pystyssä radikaalin nopeasti kutistuva, alle 500 000 nettoveronmaksan populaatio ) !

Tätä tukee myöskin ERITTÄIN VAHVASTI se, että jopa tilastokeskuksenkin mukaan yhteiskuntasektorin osuus Suomen BKT stä on lähes 50 % !

Muitten lähteittein mukaan 56% - lähes 70 % !

Kysymyksiä !

Miksi Vapaasoturi Valtio Sveitsin Virkamiesten määrä on 160 x pienempi kuin Suomen ?
Englanninkin 20 x vähäisempi !

VeliSynkkä
www.paholaisencasino.com

Olemme esitetyillä luvuilla sekä Euroopan viimeisin Kansandemokratia, myöskin yli 70 % KOKONAISVERO RASITUKSELLAMME !
Hyvässä seurassa P - Korean, Kuuban ja sensemmoisten roistovaltioiden kanssa jotka ovat erityisesti erikoistuneet äärisadistiseen Kansalaistensa kiusaamiseen !

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#21

En puhu paskaa, ymmärsit hieman väärin. En sanonut että palvelut olisivat parempia kuin koskaan, mutta niihin käytetään enemmän rahaa ja henkilötyövoimaa kuin koskaan. Kun käytetty rahamäärä on kasvanut ja henkilökunnan määrä kasvanut, mutta käytännön palvelu on paskempaa kuin 10 vuotta sitten, jossain on hyvin vakavia ongelmia.

Puheet hyvinvointivaltion alasajosta ovat siis siinä mielessä siis paskaa, ettei henkilöstön tai käytetyn rahan määrä ole vähentynyt, vaan lisääntynyt. Itse siis epäilin koetun palvelun huonontumisen syyksi sitä, että palvelujen kysyntä on kasvanut suuremmaksi kuin voidaan tarjota. Tai siis, käännettynä toisinpäin, julkinen sektori yrittää tarjota enemmän palveluita kuin sillä on rahkeita ja peruspalvelut, kuten ns. tavallinen lääkärikäynti kärsivät.

Frank Furter (nimimerkki)

Yksi julkisen sektorin kasvua kuvaava tunnusluku on veroaste, josta hyvä graafi löytyy esimerkiksi tuolta:

http://www.ek.fi/businessforums/EKjulkaisu_Nain_on...

Minulla ei olisi kertakaikkiaan mitään sitä vastaan, että veroaste palautettaisiin edellistä lamaa edeltäneelle tasolle. Sopiva tarkastuspiste voisi olla vaikkapa iki-ihanan 1980-luvun ensimmäinen puolisko, jolloin lukema oli välillä 35-39 %. Toisin sanoen 5-8 % vähemmän kuin nykyään (tällä hetkellä veroaste noin 43 %).

Maija Ijäs (nimimerkki)

Olen samaa mieltä siitä, että matkailubisnes (ja kaikki muukin bisnes) on yksityisten heiniä. Ei kunnan eikä valtion.

Think tank (nimimerkki)

Sellaista ajatusmallia ei kannata sivuuttaa aivan huuhaana, että tahallaan halutaan ajaa yhteiskuntaa alas. Prosessi on käynnissä lukuisissa yhteiskunnan avaintoiminnoissa.

Mielestäni tarkoitus on tasoittaa maata jollekin uudelle ja tulevalle eurooppalaiselle "kokonaisratkaisulle". On hyvä pitää mielessä, että eurooppa haluaa integraatiota suurimmassa mahdollisessa mittakaavassa. Eikä integraatio ole mahdollista keskenään yhteensopimattomien järjestelmien kanssa. Perinteisesti tämä on hoidettu konkreettisesti pommittamalla vieraat järjestelmät maan tasalla, mutta nyt halutaan hoitaa asia hieman sofistikoituneemmin. Niin tai näin, prosessi tarvitsee hajoittamista ja alasajamista.

Nyt selkeästi havaittavia alasajon kohteita suomessa on nähdäkseni:

- juridinen järjestelmä
- terveydenhoito (alasajamisessa mukana mm. hätäpäivystys, eli "uudistus" on tietoinen järjestelmän rampauttaminen.)
- koulutus
- yleinen ihmisten ostovoima
- yleisesti kansallinen identiteetti

Jossain vaiheessa epäilemättä tulemme näkemään suuria linjauksia euroopan taholta vastaukseksi kaikkiin näihin huolella valmistettuihin ongelmiin missä hallinto ja eri byrokratiat keskitetään eurooppaan ja asiat olisi siten "ratkaistu jäämereltä välimerelle".

Sami Haapavaara (nimimerkki)

#26 Tuota olen pohtinut itsekkin.
-Ay polvilleen halpatyövoimalla, palkat alas ja työehdot kiinalaisiksi.

Käyttäjän pahis kuva
Samuli Pahalahti

Minusta kuntien itsehallintoa pitäisi lisätä hyvin, hyvin paljon. Niin paljon, että ne voisivat itse kokeilla erilaisia tapoja toteuttaa hyvää yhteiskuntarakennetta. Tällä hetkellähän valtio hyvin pitkälti sanelee, mitä kuntien täytyy tehdä.

Jos kunnilla olisi aidosti mahdollisuus kokeilla jopa aivan uusia hallinnollisia innovaatioita, niin nähdäkseni sitä kautta muodostuisi myös kannustin kehittää jotain oikeasti toimivaa. Toisin kuin valtioiden välisessä muuttoliikkeessä, suomalaisten kuntien välillä muuttaminen ei ole kovin iso juttu (ei tarvitse esimerkiksi opetella uutta kieltä ja kulttuuria). Tällöin kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää jaloillaan ja suosia niitä kuntia, jotka tekevät hyviä ratkaisuja, ja sitä kautta koko valtiotasolla vähitellen nähtäisiin, mitkä ratkaisut toimivat oikeasti ja mitkä eivät. Nythän malli on lähinnä se, että kokeillaan yhtä juttuja kerrallaan koko maassa, jolloin kustannukset sen epäonnistumisesta päätyvät kaikille. Sen sijaan jos vain yksi kunta kokeilee huonoa ratkaisua, niin ainoastaan se kärsii mutta muut eivät.

Toimituksen poiminnat