Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Siirtolaisuus ja ulkomaalaispolitiikka, osa I

Suomalaisille maahanmuutto on verrattain tuore ilmiö. Ennen 1970-luvun alle kahtasataa chileläistä, ei maahamme ollut naapurimaita lukuun ottamatta kohdistunut juurikaan siirtolaisuutta. Pääosin pysyvää maahanmuuttoa tapahtui avioliittojen kautta, joka oli myös brasilialaisen äitini maahantulon syy kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kun maahanmuuttajien määrä on nopeasti noussut lähes 30 000 siirtolaiseen vuodessa ja maassa asuu noin 200 000 ulkomailla syntynyttä, on kysymys noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi.

Maahanmuutto itsessään on aika selkeästi käsitettävissä ja sen syyt ryhmiteltävissä veto- ja työntötekijöihin. Kohdemaassa voi olla jokin vetovoimatekijä, jota lähtömaassa ei ole, jolloin henkilö pyrkii hakeutumaan paikkaan, joka vastaa paremmin hänen tarpeitaan. Tällaisia vetovoimatekijöitä voivat olla esimerkiksi aviopuoliso, paremmat työmahdollisuudet, suurempi yhteiskunnallinen vapaus tai runsas sosiaaliturva. Toinen motivaatiotekijöiden ryhmä koostuu lähtömaassa olevista työntötekijöistä, jotka saavat maasta lähdön näyttäytymään houkuttelevana vaihtoehtona. Työntötekijöissä korostuvat etenkin turvallisuussyyt. Esimerkiksi oikea pakolaisuus johtuu kokonaan työntötekijöistä, ja sellaiseen siirtolaisuuteen voi tutustua esimerkiksi sotaa käyvien valtioiden naapurimaissa sijaitsevilla pakolaisleireillä.

Tässä kirjoituksessa keskityn vetovoimatekijöihin.

Erityyppiset vetovoimatekijät houkuttavat erilaisia maahanmuuttajia. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vetovoimatekijä on perinteisesti ollut mahdollisuus menestyä omilla ponnisteluilla eli niin kutsuttu amerikkalainen unelma. Ahkerat ihmiset myös Suomesta ovat muuttaneet sinne paremman, rikkaamman ja onnellisemman elämän perässä. Sotaa tai totalitaristista hallintoa pakeneville riittää, että kohdemaa tarjoaa turvalliseen, vapaan ympäristön. Esimerkkinä tästä ovat itäblokin maista länteen loikanneet ihmiset.

Suomessa taas ei ole juuri koskaan ollut mitään vetovoimatekijöitä, pikemminkin päinvastoin. Yli miljoona suomalaista on muuttanut ulkomaille paremman elintason perässä, pääosin Yhdysvaltoihin sekä Ruotsiin. Yhdysvalloissa on edelleen merkittäviä suomalaistaustaisten asutuskeskittymiä viime vuosisadan alkupuolen suuren ryntäyksen jäljiltä. Jo huomattavasti aikaisemmin suomalaisia oli muuttanut uudisraivaajiksi Amerikkaan, ja esimerkiksi Delawaren ja sen ympäristön hirsirakentamistekniikasta on tunnistettu yhtymäkohtia suomalaiseen rakennusperinteeseen. Ruotsiin muutettiin laajamittaisimmin 1960- ja 1970-luvuilla teollisuustöiden perässä. Suomalaisten muutto ulkomaille on enimmäkseen ollut muuttoa työmahdollisuuksien perässä.

Viime vuosikymmenien aikana Suomeen on rakennettu niin kutsuttu hyvinvointivaltio (’welfare state’, joka täsmällisesti kääntäen tarkoittaa ”sosiaalivaltiota”). Hyvinvointivaltioon liittyvän tulonsiirtojärjestelmän ja sosiaalipalveluiden tarjoaman turvan vuoksi ei köyhimpien ole enää tarvinnut muuttaa massoittain ulkomaille toimeentulon vuoksi. Maastamuutto koskeekin nykyisin koulutetumpaa väestöä, joka tavoittelee parempaa toimeentuloa matalamman verotuksen maista.

Nykyajan ilmiö on myös suomalaisten eläkeläisten muutto lämpimän ilmanalan maihin kuten Espanjaan tai Thaimaahan nauttimaan suomalaisesta eläkkeestään ja työuran aikana kertyneestä omaisuudestaan matalamman kustannustason oloissa.

Suomalainen sosiaaliturva on luonut tänne viime vuosikymmeninä vetovoimatekijän, joka houkuttaa runsaita sosiaalietuuksia haluavia ihmisiä. Niin sanottu sosiaalipakolaisuus ei ole mielestäni mitenkään väärin, vaan on aivan luonnollista, että etsitään parempaa elintasoa muualta. On aivan selvää, että tarjottuja etuuksia käytetään hyväksi jos se vain on mahdollista, jolloin meidän tulisikin miettiä, onko Suomen järkevää tai edes mahdollista tarjota kaikille hyvinvointivaltion etuja.

Jos omilla päätöksillämme olemme synnyttäneet järjestelmän, joka houkuttaa ihmisiä tänne nostamaan vastikkeetonta toimeentuloa, vika ei ole näissä ihmisissä vaan meidän luomassamme järjestelmässä.

Sata vuotta sitten Yhdysvaltain kaltaisessa maassa on ollut perusteltua pitää avoimia rajoja, koska maahantulija joutui oman onnensa nojaan ja vain ahkeruudella saattoi selvitä. Tarjolla oli rajattomasti yksinkertaista työtä toimeliaille ihmisille. Ei ollut mitään ”järjestelmää”, joka olisi voinut kaatua liiallisen kuorman rasittamana.

Suomalainen sosiaalivaltion malli taas vaatii, että suurin osa asukkaista osallistuu hyvinvoinnin rakentamiseen. Mikäli huoltosuhde menee liian huonoksi, hyvinvointivaltio romahtaa. Tämän vuoksi Suomen on tärkeää huolehtia, ettei sosiaaliturvan varassa elävien määrä kasva liian suureksi työtätekevien määrään nähden.

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, sillä kaikkia maahanmuuttajia ei voi niputtaa samaan ja laittaa vain rajoja kiinni. Motiivit saapua maahan ovat hyvin erilaisia, eikä ole mitään keinoa varmistua maahantulijan tarkoitusperistä etukäteen. Tarvittavat toimenpiteet pitää miettiä niin, ettei järjestelmää kyettäisi käyttämään hyväksi, mutta samalla ei turhaan torjuttaisi sellaisia maahanmuuttajia, jotka aidosti haluavat olla rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa.

Tämän kirjoituksen toisessa osassa tulen pohtimaan maahanmuuton eri tyyppejä ja mahdollisia keinoja järjestää Suomen politiikkaa itselleni mieleisellä tavalla.

***

Etsin luotettavia ystäviä vaaralliselle matkalle. Ei palkkaa. Purevan kylmä. Viikkokausia täydellistä pimeyttä. Jatkuva vaara. Paluu epävarma. Jos matka onnistuu, luvassa mainetta ja kunniaa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täällä: http://www.facebook.com/heikkinen.henri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

big black mama from Alabama (nimimerkki)

Jos pääset eduskuntaan, olisitko sitten "maahanmuuttajataustainen kansanedustaja" kun äitisi on ulkomailta? Sellaista on jo pitkään haluttu, mutta Elisabeth Nauclér ja Ben Zyskowicz eivät jostain syystä kelpaa. Ajatuksena taitaa olla että musta sen olla pitää...

M-T Heikka

Kyllä se tietysti aiempina vuosisatoina on ollut niin, että täältä on lähdetty. Venäjälle ensin, 1800-luvun alkupuolilla ja sitten Amerikkaan loppupuolella. Ainakin täältä Tornionlaaksosta, ainakin minun suku...kirkonkirjojen mukaan.

Stalin tappoi varmaan monta "meikäläistä"...niitä 1800-luvun alkupulella sinne eksyneitä. He menivät kait Pietariin töitä etsimään.

Minullakin on vahvasti muuttajataustainen tausta, mutta isoisäni muutti Amerikoista tänne takaisin ja toi vaimonsa mukanaan. Näinollen miekin olen maahanmuuttotaustainen ihminen. Tosin tätä on vaikea oikein itsekään todeksi mieltää, koska ameriikanmummo kuoli jo ennen sotia keuhkotautiin tehtyään 12 lasta Suomen maahan...isäni ollessaan 49-vuotias. Että oli ytyä loppuun asti.

Minua loukkaa syvästi nämä Abuhahien jutut hänen verratessaan nykyisiä maahanmuuttajia näihin entisajan muuttajiin. Ei heitä tarvinnut valtion elättää, eikä sukulaisiaan kuskata suomalaisten varoilla maahan.

akat.nainen (nimimerkki)

Eikö tule sellainen seikka mieleen kuinka kauan suomalaiset suostuvat maksamaan näitä sos.etuuksia? Esim. minä en ole ollut päättämässä nykyisenlaisesta järjestelmästä. Kai maksajilta pitäisi joskus kysellä jotain.
Mun tuttavapiirissä ihmiset ovat pikkasen kyllästyneet maksamaan .

M-T Heikka

Ei se minua haittaisi, jos jokunen pakolainen pelastettaisiin vainon alta. Mutta jokin kohtuus...se on kaikessa.

Kyllä näin suvaitsevankin ihmisen asenteet muuttuvat, jos joka toinen vastaantuleva on jokin ihmeen pakolainen kuten täällä Kemissä on nykyään laita.

Suomi on menettänyt järkensä. Ehkä näin tyhmä maa, jossa asustaa niin tyhmää kansaa, että vapaaehtoisesti toimii näin, on kypsä häipyään maailmankartalta.

Hantta (nimimerkki)

Suurin osa ongelmista loppuu heti Suomessa jos Suomi ottaa samanlaisen maahanmuuttopolitiikan kuin keskimäärin muissakin eu- maissa tai edes muissa pohjoismaissa, tällä hetkellä Suomi maksaa "turvapaikanhakijoille" maailman eniten rahaa, toiseksi eniten maksaa Ruotsi joka maksaa yli puolet vähemmän kuin Suomi ja edut eivät saa olla parempia kuin valtaväestöllä, mitä nykyään on tapahtuu.

Yki (nimimerkki)

Jokainen (pl. helsinkiläiset viherämmät) tajuaa nämä itsestäänselvyydet. Suhteellisen korkea sosiaaliturva, joka annetaan vastikkeettomasti motiiveiltaan täysin tuntemattomille ihmisille, jotka ovat luku-kirjoitus-kieli- ja ammattitaidottomia, suomen erittäin jäykät työmarkkinat sekä jo nyt korkea työttömyys yhdistettynä 10-13 mrd:n vuotuiseen lainanottoon, joka ei riitä edes lakisääteisten velvotteiden täyttämiseen - täysin mahdoton ja kestämätön yhtälö. Jopa joku laturikin todellisuudessa tajuaa tämän - braxista en ole ihan varma. Koetapa muuten saada tämä tosiasia kokoomuksen johtomiesten kaaliin: Katainen teeskentelee tietämätöntä ja Stubbi katselee maailmaa tyynesti segelförbundetin rapujuhlien näkökulmasta.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Kiitos kommenteista. Tämä oli oikeastaan vasta pohjustus laajaan aiheeseen, huomenna jatkan tulenaralle puolelle, eli siihen, mitä mielestäni pitäisi tehdä.

Pertti Heinonen (nimimerkki)

Samaa mieltä edellisten kanssa. Tänne ei tarvita enää yhtään elätettävää entisten lisäksi. Nämä vähät hommat mitä täällä vielä on, koska teollisuus on jo siirtänyt kamansa Kiinaan ja Intiaan, ehditään ja pystytään kyllä tekemään hyvin omin alkuperäisin Suomalaisten voimin. Sellainen työperäinen maahanmuutto voisi käydä jos ammattitaitoa ei löydy Suomesta ja tulijalla on varaa elättää itsensä ja perheensä omillaan. Sekä paluulippu hankittuna. Tämä nykyisen kaltainen päätön mamu-politiikka jossa maahan lasketaan köytännössä kuka vain joka osaa hokea "asyylia" ja taikaseinä alkaa rupluttaa ehtymätöntä eurovirtaa tukijalle. (Sekä 10-30 sukulaiselle) Tähän valtion rahojen tuhlaukseen on tultava pikaisesti muutos. Suurin osa Suomen kansaa on tätä mieltä. On politikkojen tyhmyyttä ja ylimielisyyttä jos he eivät kuuntele palkkansa maksajia, siis kansaa.

rahaton (nimimerkki)

Asiallinen plogikirjoitus. Jatka samalla tavalla!

Anu Palosaari

Henri, maahanmuutto ei ole mikään uusi asia Suomessa: maahanmuuttoviraston tutkija, tohtori Antero Leitzinger kertoo väitöskirjassaan "Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972" että ennen Suomen itsenäistymistä Suomessa on ollut ulkomaalasia vähintään yli 22 000 henkeä. Ulkomaalaiset eivät ole myöskään jääneet meillä marginaaliin - heidän vaikutuksensa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin on kiistaton (vrt. kuuluista maahanmuuttajasuvut kuten Fazer, Paulig, Sinerbrychoff...)

"Tällä hetkellä maahanmuuttajien ja suomalaisen kulttuurin suhteesta puhutaan usein pohdintoina, saako Suvivirttä laulaa kouluissa ja neekerinpusuja myydä kaupoissa. Kun perehtyy menneisyyteen, saa toisen näkökulman. Ulkomaalaisista on nimittäin ollut hyötyä muutosten hallinnassa ja vanhojen perinteiden säilyttäjänä..."

Suosittelen tutustumaan Antero Leitzingiin.

M-T Heikka

Vaan eihän nuo Venäjältä vallankumousta pakoon paenneet ihmisetkään saaneet mitään tukijaisia, hekin olivat siis siirtolaisia, vaikka pakolaisia olivatkin.

Siksi he varmaankin sopeutuivat Suomen oloihin niin hyvin, koska heidän oli pakko yrittää.

Jos meillä olisi olleet nämä Palosaari-höösärit jo siihen aikaan muodissa, olisi varmaan eräskin panimo ja firma jäänyt pystyttämättä.

Palosaari on muuten mainio sosiaalipoliitiikan asiantuntija, varsinkin holhoustoimen.

Jukka-Pekka Vasara

Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen, sillä kaikkia maahanmuuttajia ei voi niputtaa samaan ja laittaa vain rajoja kiinni.

Asian on erittäin yksinkertainen, Suomen tuhoava sosiaaliturismi loppuu kun sosiaaliavustukset evätään ulkomaalaisilta joksikin aikaa. Sosiaalietuisuuksien piiriin pääsemiseksi vaadittaisiin esim. aikaisempaa verojen maksua kuten myöskin niiden vaimojen ja aviomiesten oleskelulupien saamiseen jne.

Nykyinen tilanne jossa loisia houkutellaan maahan on tekemällä tehty ja syyllisiä ovat lähes kaikki eduskuntapuolueet, etenkin ne nyt hallituksessa olevat. Pilkun jälkeinen virke blogilainauksessani on etenkin kokoomuslaisten aina pelaama ns. pohjoiskorea kortti jonka käyttämisellä kaikissa maahanmuuttokeskusteluissa pääsee ilmeisesti kokoomuksessa terävimpää stubbilaiseen älymystöön. Vasemmisto pelailee sitten mm. hitler-kortilla sillä täytyyhän jotain eroa näillä "vaihtoehdoilla" olla.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#10

Kuten sanoin, "ei maahamme ollut naapurimaita lukuun ottamatta kohdistunut juurikaan siirtolaisuutta". Ennen Suomen itsenäistymistä on muuttoliike tullut lähinnä naapurimaista. Tulen kyllä huomioimaan seuraavissa teksteissäni myös nämä "kuuluisat maahanmuuttajasuvut".

#12

Aivan, palataan tähän vielä myöhemmin...

Hantta (nimimerkki)

Fatzerit ja Pauligit ym. eivät tulleet tänne sosiaaliturvan perässä, vaan työllistämään Suomalaisisa, mikä on tietysti aivan ok. Kuin Suomalaiset lähtivät esim. Austraaliaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan TEKEMÄÄN TÖITÄ niin ei siellä ollut sosiaaliturvaa, kielikursseja, kotouttamista ym ym. Fakta, Suomelle ei tule olemaan koskaan hyötyä työvoimapulaan esim. Somaleista, se on jo nähty muista maista joissa Somaleita on ollut jo pitkään, meillä on ollut täällä jo 500 vuotta oma vähemmistömme mustalaiset joista on pitänyt huolehtia ja jotka eivät ole myöskään paljoa auttaneet työvoimapulassamme (ja lisää näyttää tulevan heitä koko ajan ulkomailta), eikö se jo riitä ja eikö me olla mitään opittu? Naivi hurskastelu on erittäin paha asia puhuttaessa maahanmuutosta, tänne on aina ollut vaikeaa päästä tekemään töitä mutta helppoa tulla elämään veronmaksajien rahoilla ja asian pitäisi olla juuri toisin päin.

Käyttäjän wonterghem kuva
Freddy Van Wonterghem

Oikeastaan varsinainen, humanitaarinen alkoi 1990, Neuvostoliiton romahtamisen myöten.
Ennen sitä kaikki Neuvosto suunasta tulleet pakolaiset palautettiin, silloin pakolaiset olivat loikkarit.

Käyttäjän malva kuva
Eeva Vasenius

Taannoiseen rimanalitukseen hiukan ohjeiden kertausta:
*******************************************************************
"Hieman selvemmin, Huusko
12:52 Pekka Siikala

Hieman selvemmin olisi voinut tuoda esiin sen, että jokainen blogisti on oman bloginsa moderaattori, ja velvollinen pitämään huolta siitä että poistaa sopimattomat kommentit.

Nythän vallalla on tyyli, jossa blogistit kehuvat etteivät he poista ainoatkaan kommenttia. Moderoimattomuudesta siis ollaan rakentamassa hyve.

Jos ei kykene bloginsa moderoinnista huolehtimaan, esimerkiksi muiden kiireiden vuoksi, tulisi blogistilla olla rohkeutta estää kommentointi kokonaan.

Näinhän toimii mm. Timo Soini. Hämmästyttävää kyllä kukaan ei ole valittanut hänen menettelytavastaan.

Samaa ei kyllä suoda muille.

Blogistin vastuuta tulisi entisestään korostaa. Uuden Suomen ylläpitoon vetoaminen on vastuun välttämistä, sillä materiaalin määrä on niin suuri etteivät sen kotrolloimiseen Uuden Suomen voimavarat riitä.

Henkilökohtaisesti olen yhä ja edelleen sitä mieltä, että parhaiten toimivia keskustelupohjia ovat sellaiset, joissa jokaisen on rekisteröidyttävä omalla nimellään, ja jokainen keskustelija voi tarkistaa kuka minkäkin nimimerkin takana on.

Käytäntö on aika yleinen.

* vastaa
* ilmoita asiaton viesti

*************************************************************

"uusi
Moderoinnista
13:04 markkuhuusko / US toimitus

Hyvä Pekka, että selvensit tuota sanomaani B-) Lähtökohta on, että blogin pitämiseen kuuluu perinteisesti kommenttien seuranta, keskusteluun osallistuminen ja myös moderointi (ei itse kommenttien muuntelu, vaan poistaminen tarvittaessa). Tästä linjasta muodostuu blogikokonaisuus, jonka kirjoittaja on itse päättänyt ja hän saavuttaa sillä suosiota tai sitten ei.

Usarin toimitus on sitten siellä taustalla jeesaamassa.

* vastaa
* ilmoita asiaton viesti"

terv. Eeva

Veli Pesonen (nimimerkki)

Hyvä, tähän mennessä kaikki oikein. Varsinkin "..., vika ei ole näissä ihmisissä vaan meidän luomassamme järjestelmässä."

Anu Palosaari

#11. #13.
kiva että olen tullut tunnetuksi sosiaalipolitiikan asiantuntijana, vaikka en itse pidä sitä varsinaisena alanani. :)

Henri: Leitzingerin mainitsemat maahanmuuttajat olivat pitkällisesti myös mm. Saksasta ja Baltian maista, ei siis vain rajapinnasta. Meillähän oli 1900-luvun alussa vähän aikaa myös sisäministerinä sveitsiläissyntyinen Lennart Oesch, sekä toisen mamailmansodan aikana meidän armeijassamme taisteli mm. 156 muslimimiestä, joista upseereita oli kahdeksan. :)

Mutta ymmärrän toki mitä Henri blogillaan ajaa: nykypäivänä maailman globalisoitumisen myötä maahanmuutto kiihtyy, ja rajat aukeavat suunnassa ja toisessa.
Ongelma ei kuitenkaan ole maahanmuutto sinänsä, eikä edes sen tiimoilla epäkelposti hoidettu sosiaalipolitiikka yms., vaan huonosti hoidettu (sosiaali)politiikka tässä maassa yleensä. Perustuksista pitäisi lähteä asian rakentaminen, ennen kuin voidaan olettaa sen toimivan yleisesti kuin myös erikoistuneilla sektoreilla.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#18

Moi Anu,

Hyvä että ymmärsit mitä ajan takaa. Olisin voinut ehkä vielä tarkentaa sitä, että aiempi maahanmuutto, ennen näitä chileläisiä pakolaisia on ollut samankaltaisen kulttuuripiirin sisältä, jolloin erityisiä kotoutumistoimia ei ole tarvittu, eikä sellaisia ole tarjottukaan. Oesch oli muuten ihan suomalaissyntyinen, sveitsiläisen tehtaanomistajan poika.

Suomessa oleskelevat ulkomaalaiset tulivat maahan opiskelun, työn tai avioliiton vuoksi. Nykyinen globaali turvapaikanhaku on aika tuore ilmiö. Ennen toista maailmansotaa pakolaisia tuli maahan lähialueilta, esimerkiksi Venäjältä, johtuen luonnollisesti myös aikansa logistisista haasteista.

Muslimitaustaiset tataarit ovat hyvä esimerkki onnistuneesta kotouttamisesta. Vaikka he ovat yhtä muslimeita, ovat he täysin kotoutuneet suomalaiseen kulttuuriin, kun heille ei ole annettu mitään erivapauksia. Esimerkkinä tataaritaustainen entinen jalkapalloilija Atik Ismail (tosin en ole varma hänen uskonnostaan).

Anu Palosaari

#19. Leitzinger antaa väitöskirjassaan tiedoksi, että Oesch olisi sveitsiläissyntyinen :)

Mutta asiaan - aivan, "globaali maahanmuutto" vaatii erilaisia toimia kuin entinen eri aikakausina tapahtunut maahanmuutto.
Painottaisin kokonaan erilaista sosiaalipoliittista suuntausta kuin tähän mennessä on käytetty.

Bloggaan asiasta tuonnempana.

Käyttäjän denkku kuva
Deniz Söderström

#19 Minäkään en ole Atikin uskonnollisesta vakaumuksesta tietoinen ja voin vain kertoa omasta näkemyksestäni, mutta tiedän, että hyvin monet tataarit ovat "tapamuslimeja", samalla tavalla kuin valtaväestö on "tapakristittyjä". Rukoilemassa käydään muutaman kerran vuodessa, ravintolassa pyydetään jättämään pekoni pois annoksesta (viiniä voidaan silti tilata ruokajuomaksi) ja jotkut lähtevät jossain vaiheessa pyhiinvaellusmatkalle (seikkailu sekin).

Mieleeni tulikin tästä aiheesta hauska juttu opiskeluajoiltani 1990-luvun loppupuolelta. Opistollamme oli asuntola jossa oli soluasuntoja. Saimme aluksi asua väljästi (vähäisen kämppäkysynnän vuoksi; kaksi opiskelijaa kolmen hengen soluissa), mutta kun nuorempi vuosikurssi oli aloittamassa jouduimme tiivistämään asumistamme ja meitä vanhemman kurssin oppilaita yhdisteltiin samoihin soluasuntoihin. Omalla kohdallani kävi niin, että minä jouduin vaihtamaan solua ja muuttamaan sellaiseen jossa oli kaksi vanhaa asukasta. Uuden kämpän oululainen kämppikseni vastasi äidilleen, tämän tiedustellessa, että minkälaisen kämppiksen tämä oli saanut "Oikein mukava, se on tollanen suomenruotsalainen, turkulainen muslimi.". Toisessa päässä oli ollut hetken hiljaisuus. :D

Olen äitini puolelta tataarisukuinen, joten olen pienestä pitäen saanut seurata läheltä kyseisen yhteisön menoa. Äitini puolen jo edesmenneille isovanhemmilleni olen kiitollinen, että opettivat minulle tataarinkielen. Kielitaitoni on välttävää tasoa, koska käytän sitä enää erittäin harvoin. Taannoisella matkallan "Volganmutkalle" oli kuitenkin ilahduttavaa huomata, että tulen tällä välttävällä kielitaidollani edelleen toimeen ja jopa juttuun paikallisäestön kanssa. Aksenttini paljastaa heille minun joka tapauksessa olevan muualta.

Se, etten syö sianlihaa on ainoa asia joka yleensä paljastaa kultturitaustani. Pidänkin sitä tapaa pikemminkin tataaritapana, kuin islamilaisena. No, tämä on tietysti vain henkilökohtainen näkemykseni.

#19 ja #20 Leitzinger on muuten kirjoittanut myös tataareista Suomessa.

- Suomen tataarit : vuosina 1868–1944 muodostuneen muslimiyhteisön menestystarina. East-West Books, 2006 ISBN 952-99592-2-2

- Mishäärit : Suomen vanha islamilainen yhteisö, toim. Antero Leitzinger. Kirja-Leitzinger, 1996.

Muistelisin, että Leitzinger on itse tataarin kanssa naimisissa, joten hänelläkin on oletettavasti hyvät suhteet "sisäpiiriin".

Johannes (nimimerkki)

Heikkinen: "Sata vuotta sitten Yhdysvaltain kaltaisessa maassa on ollut perusteltua pitää avoimia rajoja, koska maahantulija joutui oman onnensa nojaan ja vain ahkeruudella saattoi selvitä."

Minua on jo pitkään häirinnyt Amerikan Yhdysvaltoihin vetoaminen nimenomaan liberaalin maahanmuuttopolitiikan hyödyistä keskusteltaessa. Kyseessä on kuitenkin maa, joka rajoitti kansallisuuskiintiöillä epätoivottaviin etnisiin ryhmiin (muut kuin pohjois- ja keskieurooppalaiset) kuuluvien ulkomaalaisten maahanmuuttoa vuosina 1921-1965, kiinalaisten ja muiden aasialaisten osalta jo ennen sitä. Tekstin laadukkuuden perusteella oletan kirjoittajan tuntevan tällaiset historian perusasiat, vaikkei tämä ilmiselvää olekaan.

Sata vuotta sitten (1917) Yhdysvaltain kongressi kielsi kategorisesti maahanmuuton Etelä-Aasiasta. Siinä tosiaan olisi avointen rajojen politiikkaa sovellettavaksi Suomeen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Immigration_Act_of_1917
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_United_States...

Heikkinen: "Ei ollut mitään 'järjestelmää', joka olisi voinut kaatua liiallisen kuorman rasittamana."

Amerikassa oli protestanttinen kulttuuris-oikeudellis-taloudellinen järjestelmä, joka koki kolhuja ja jonka suojeleminen sai äärimmäiset muotonsa haamuhuppuina ja palavina risteinä. Oikeusjärjestelmä joutui ahtaalle liiallisen kuorman alla, mitä muistellaan nostalgisesti Kummisetä-elokuvissa.

Saa nähdä, millaisia filmejä "aikamme sankareista" (kuten pääkirjoittaja Kaija Virta asian muotoili romanttisesti Helsingin Sanomissa) kuvataan viidenkymmenen vuoden päästä.

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Id%C3%A4ss...

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#22

Olet oikeassa, tässä tuli pieni lapsus. Tiedän kyllä 1900 -luvun toiminnan, mutta jotenkin käytin silti vanhasta tottumuksesta tätä "100 vuotta sitten" -termiä. Tarkoitin aikaisempaa käytäntöä, olisi pitänyt sanoa 200 vuotta sitten, tai jopa 300 vuotta sitten. Ajatuksissani ei ollut vielä 1900 -luvun "moderni" ja vakiintunut yhteiskunta, vaan aikasempi.

Käyttäjän villehoikkala kuva
Ville Hoikkala

Suomessa oli vuosina 2000-2008 voimakas työperäisen maahanmuuton vetovoimatekijä. Nousukauden aikana täällä oli valtavasti töitä myös kouluttamattomille, esimerkiksi siivoojina, kokkeina, eri ajoneuvojen kuljettajina. Teknologiateollisuus toi Suomeen "kultakuumeen". Turvapaikanhakijoistakin monet tekivät kahtakin työtä ainakin pääkaupunkiseudulla, aamulla siivosivat ravintoloita, päivällä ruotsinlaivoja ja illalla kauppoja. Työperäisen maahanmuuton byrokraattisuus ja kankeus heijastui siten, että ihmiset jätti tekaistuja turvapaikkahakemuksia vain päästäkseen tekemään Suomessa töitä.

Maahanmuuttopolitiikan ongelma onkin siinä, että nykyinen järjestelmä ei kykene vastaamaan suhdannevaihteluihin. Nousukaudesta ei saada kaikkea irti kun työvoimaa ei saada maahan riittävästi. Vastaavasti laskukaudella maahanmuuttajia pitäisi kannustaa lähtemään täältä pois, esimerkiksi palauttamalla heille joku osuus heidän maksamistaan tuloveroista ja eläkemaksuista.

Korkean verotuksen maassa tuntuu epäoikeudenmukaiselta, jos ihminen tekee raskasta työtä monta vuotta ja maksaa 30-40% veroja, mutta ei voi hyötyä veroistaan millään tavalla sitten kun työtä ei enää ole.

Frank Furter (nimimerkki)

#22, Oikeuslaitos eri muodoissaan on ihmiskunnan vanhimpia yhteiskunnallisia instituutioita, joten tokihan sellainen on ollut myös Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa. Olettaisin kuitenkin kirjoittajan, ainakin asiayhteydestä päätellen, viitanneen "järjestelmällä" oikeuslaitoksen sijasta julkisen vallan hallinnoimaan palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmään.

Ennen maailmansotia julkisen sektorin osuus taloudesta oli Yhdysvalloissa sangen vähäinen. Köyhäinapu ja muu sosiaalihuolto oli suurimmalta osin yksityistä hyväntekeväisyystoimintaa, jota harjoittivat muun muassa seurakunnat ja vapaaehtoisyhteisöt. Myös perheiden ja sukujen merkitys yhteiskunnan perusrakenteina oli aivan ratkaisevasti vahvempi kuin nykyään.

Sosiaaliturva"järjestelmä" siis oli olemassa, mutta se oli perusluonteeltaan yksityinen ja hajautettu. Siksi on melko vaikea kuvitella, mihin lisärasitukseen se kokonaisuudessaan olisi voinut "kaatua", ainakaan vastaavalla tavalla kuin nykyisen kaltainen, esimerkiksi Suomen järjestelmä voisi tehdä huollettavien määrän nopeasti lisääntyessä, verotulojen samaan aikaan romahtaessa ja lainahanojen ehtyessä.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#24

Suomessa EU-kansalainen voi työskennellä ilman erillistä oleskelulupaa. Ulkopuolelta tuleva voi luvan hankkia jos saa töitä. Mikä tässä on ongelma? Ulkomaalaislaissa on säädetty tilanteista, jolloin työnteko on mahdollista tavallisen oleskeluluvan, viisumin tai viisumivapauden nojalla. Ei tarvinne hakea turvapaikkaa jos hankkii töitä valmiiksi.

Halpatyövoimaksi tänne ei kannata tulla, sillä 1500 euron palkalla elää Helsingissä aivan yhtä huonosti maahanmuuttaja kuin suomalainen. Sille on syynsä, miksi nämä kouluttamattomien työt eivät erityisesti vedä suomalaisia puoleensa. En siis yhtään ihmettele, jos joudutaan tekemään useampaa työtä.

Humanisti (nimimerkki)

On kohtalaisen huvittavaa tuo Hoikkalan maalaama kuva, että turvapaikanhakijoita tulisi kovinkin runsain määrin nimenomaan työtä tekemään. Pelkkä vilkaisu tilastokeskuksen antamiin täysin julkisiin lukuihin osoittaa, että esimerkiksi somaleista yhtä työssäkäyvää kohti on noin 8 muuta kuin työssäkäyvää, eivätkä irakilaiset ja afgaanit yllä kovinkaan paljon parempaan huoltosuhteeseen (nämä ovat kolme suurinta ryhmää turviksissa, kun taas bulgaarit ja muut EU-kansalaisethan hallitus jo hoiteli siististi pois tämän syöttöletkun ääreltä).

Yksi maahan päässyt somali esimerkiksi vetää perässään ennen pitkää puoli sukua todellisine ja keksittyine kasvattilapsineen, koska suomalainen maailman hömelöin perheenyhdistämiskäytäntö sallii sen. Kun näistä kaikista joka yhdeksäs tulee olemaan työllinen, voi jokainen siitä laskea, kuinka paljon elätettäviä yksi ahkera siivooja tai muu sinänsä kunniallista työtä tekemään tuleva käytännössä myös merkitsee. Hyötysuhde on niin rankasti pakkasella, että kansantalouden kokonaisuuden kannalta olisi järkevintä laittaa kaikki turvapaikkaväylät kiinni ilman mitään poikkeuksia. Suurimmista turvapaikanhakijaryhmistä valtaosalle ei ole työmarkkinoilla mitään käyttöä, koska heillä ei ole mitään sellaista osaamista, jota Suomessa tarvittaisiin. Siivoustyön ja muun matalapalkkatyön ongelmana ovat joustamattomat työmarkkinakäytännöt. Jossain Juupajoella siivoojan palkka riittää asumis- ja muiden kustannusten alhaisemman tason vuoksi elämiseen aivan eri tavalla kuin Helsingissä. Helsingissä ei kuitenkaan ole mahdollista maksaa korkeampaa palkkaa, vaikka siivoustyön kysyntä on kohtalaisen vakio, koska kaikki tilat pitää joka tapauksessa siivota säännöllisesti. Helsinkiläiselle siivoojalle voitaisiin (ja kuuluisi) maksaa paljonkin nykyistä paremmin, mutta työmarkkinoiden typerät säännöt estävät sen käytännössä.

Mitä tulee oikeaan työperäiseen maahanmuuttoon; valmiisiin työpaikkoihin tulevien osalta taas byrokratiaa pitääkin helpottaa, mutta sillä ei ole mitään tekemistä turvapaikkaturismin ja siihen liittyvien kotimaisten hyödynsaajien toiminnan kannalta. Kotimaisista hyödynsaajista puheenollen: Hoikkalan omille bisneksille on toki hyödyllistä pyrkiä ylläpitämään sellaisia käsityksiä, että turvapaikkaturismi olisi maalle kovinkin hyödyllinen ilmiö. Lisäinfoa löytyy esimerkiksi seuraavasta artikkelista: http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/2007_6-7/5829

Periaate "Follow the money" pätee, leipäpuun kasvattamiseen tähtäävä toiminta on yksilöltä rationaalista eikä sitä sinänsä kannata moraaliselta kannalta paheksua.

Toimituksen poiminnat