Olin väärässä, opiskellaan kaikki ruotsia!
Loppuviikosta kielikeskustelussa päästiin siihen pisteeseen, että ruotsin kieltä puolustavien henkilöiden vuoro tuli tuoda omat argumenttinsa esiin. Luin niitä niin paljon kuin käsiini sain, ja voi luoja, millaisen herätyksen koin. Olen kaikki nämä vuodet ollut täysin väärässä, sillä tosiasiathan ovat kiistattomat – ruotsin kieli on meille ehdottoman tarpeellinen, ja sen opiskelu suorastaan isänmaallinen velvollisuus.
Opetuslautakunnan jäsenenä minun olisi pitänyt ymmärtää, että valinnaisuuden lisääminen vain laiskistaa opiskelijoita, sillä kielten opiskeluhan vaatii ahkeruutta ja intomieltä, jota parhaiten on perinteisesti löytynyt juuri ruotsin opiskeluun.
Olenkin nyt alkanut innolla paikkaamaan ruotsin kielen taitoani, jotta voisin joskus tulevaisuudessa opiskella lisää saksaa, sillä onhan ruotsi germaanisena kielenä lähes edellytys saksan osaamiselle samoin kuin esimerkiksi venäjän opiskelu kannattaa aloittaa perehtymällä ensin ruteenin kieleen.
Kun olen riittävästi tankannut ruotsia, lähden kiertelemään Skandinaviaa, koska olen kuullut, että sillä tulee toimeen lähes kaikissa pohjoismaissa Norjaa, Tanskaa ja Islantia lukuunottamatta. Niissä voin kuitenkin puhua tarpeen vaatiessa englantia.
Liikeneuvotteluissa minulle on suuri etu siitä, että voin puhua itse vieraalla kielellä henkilön kanssa, joka puhuu ruotsia äidinkielenään sen sijaan, että keskustelisimme vaikkapa englanniksi. Voisimme tehdä vaikka kaikki sopimuksetkin ruotsiksi! Hän luultavasti ilostuisi kuullessaan omaa rakasta kieltään niin kovasti, ettei käyttäisi etulyöntiasemaansa lainkaan hyväksi.
Kaiken lisäksi näitä potentiaalisia, ruotsia äidinkielenään puhuvia liikekumppaneita on kuitenkin maailmassa miljoonia, jopa 0,15 prosenttia maailman väestöstä. Ajatelkaa, mikä suunnaton asiakaspohja, joka ei varmasti osta mitään keneltäkään, joka ei ruotsia puhu.
Kielellisellä yhteydellä meillä on pitkät perinteet, tulihan ruotsalainen väkisin maahan jo viime vuosituhannen alussa ja toi meille paremman kielen, uskonnon ja hallinnon. Harmi, ettei oma kielemme ehtinyt siinä välissä kuihtua, niin ei tarvitsisi tätäkään keskustelua käydä.
Ei pidä myöskään unohtaa monisatavuotista kulttuurillista yhteyttämme, onhan Suomessa perinteisesti tehty kaikki kunnon kulttuuri ruotsin kielellä. Ei tyhmillä maalaisilla ole täällä mitään kulttuuria ollut, eikä ole oikeastaan vieläkään. Korkeintaan mitä lie työväenteattereita, ei mitään edes Jörn Donnerin tasoista.
Kaikkien näiden aukottomien perusteiden jälkeen olen täysin vakuuttunut. Nu vet jag, varför det är viktigt att studera svenska. Pahoittelen, jos olen joskus yrittänyt hangoitella vastaan. Olen ollut vääräuskoinen.
Henri Heikkinen, Ordförande, Samlingspartiets Unga i Uleåborgs län
Luin pakkoruotsia puoltavia mielipidekirjoituksia ja mietin että pakko näihin on kirjoittaa joku vastine. Korhosen Jani oli kiteyttänyt sen verran hyvin syitä opiskella ruotsia, etten olisi enää parempia keksinyt itsekään, joten plagioin niitä hänen luvallaan. Käykää lukemassa Janin alkuperäinen kirjoitus täältä.
***
Etsin luotettavia ystäviä vaaralliselle matkalle. Ei palkkaa. Purevan kylmä. Viikkokausia täydellistä pimeyttä. Jatkuva vaara. Paluu epävarma. Jos matka onnistuu, luvassa mainetta ja kunniaa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täällä: http://www.facebook.com/heikkinen.henri
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Heehee...joudut hankaluuksiin (tästäkin).
McKinsey&co on määrännyt että suomalaisten tulee opiskella -demokraattisen vapaaehtoisesti- venäjää ja kiinaa, noita ex-kommunismimaiden kieliä. Onneksi ovat siirtyneet vastuulliseen markkinatalouteen ja Foxx-connien työntekijöistä saa kuolleenakin tuloa http://riikkasoyring.blogit.uusisuomi.fi/2010/05/31/kuollut-tyolainen-on...
McKinseyn laatiman hallitusohjelman luonnoksen saat puoluetoimistosta tai netistä :D
ps. hauska kirjoitus sinulla.
Toi Janin lista on niin upea, että sitä pitäisi monistaa ja jakaa kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, mahdollisimman monille suomalaisille, että kaikki heräisivät huomaamaan pakkoruotsin tuoman autuuden ja rikkauden, suuren valon, jolla suomenkielisiä siunataan!
Hienoa että olet löytänyt valon! Ehkäpä gruppenführer Jyrkin ei nyt tarvitsekaan kohdistaa kurinpidollisia toimia kielikerettiläiseen.
Itse odottelen tätä suurta valaistumista.
Ehkä sitä valaistumista ei tule ihan vähään aikaan. Mistä näitä lipposia, saseja, itälöitä ja virkkusia sikiää?? Eräs kokoomuslainen wannabe-ruotsinkielinen KANSANEDUSTAJA istui muuten mielummin rkp:n puoluekokouksessa kuin omiensa parissa.
Kommunistit kutsuivat näitä naurettavuuksia hyödyllisiksi idiooteiksi.
Olen huomannut, että moni ruotsalainen on huomannut monella tanskalaisella olevan sellaisen kurkkukivun, etteivät tanskalaiset osaa enää puhua ruotsia. Tämän vuoksi selventääkseen asioimistaan tanskalaiset ja ruotsalaiset saattavat puhua keskenään jopa englantia, ehkä myös esperantoa.
Olisiko mitään, jos Jyrki Katainen Pohjoismaiden neuvostossa tai jossain miniserineuvostoista ottaisi esille sen, pitäisikö tanskalaiset velvoittaa oppimaan sellaista ruotsia, että sitä ymmärtäisivät muutkin kun norjalaiset?
Minusta se, että tanskalaiset ovat ruotsinkielentaidottomia, haittaa vakavasti Pohjolan yhteistyötä.
Jotenkin Ari Alsion, Simo Perttulan ja Henri Heikkisen kirjoituksista huomaa, että euro- ja ruotsalaisvyörytyksestä huolimatta suomettarelainen henki elää edelleen jossain säästöliekillä.
Pääasia että pakkoruotsikeskustelu on nyt 2011 vaalipaneleissa mukana, rkp:n tähän saakka vaalima tabu ettei edes keskustelua sallita , on nyt murrettu!
Suomea on puhuttu täälläpäin jopa 10000 vuotta.Suomen kieli on todella vanha kieli johon verrattuna ruotsi ja englanti ovat vasta siittiöasteella.
Hyvä kirjoitus Henri!
En tiedä mihin puolueeseen Isku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Wikström kuuluu.
Hän kuitenkin on lausunut, että kun suomalainen puhuu ruotsalaiselle englantia, on peli heti 2 - 0 ruotsalaisen hyväksi. Mutta jos suomalainen puhuu ruotsalaiselle ruotsia on peli vähintään tasan.
Paljon Ruotsissa kauppaa tehneenä tiedän että Wikström puhuu totta.
Lue Pekka uudestaan tämä erinomainen bloggaus. Ehkä se sinullekkin aukeaa?
Indoeurooppalaisten kielten ylivaltaa on vastustettava kaikissa sen muodoissa. Tämä merkitsee, että suomen, viron, unkarin, baskin ja muiden ei-indoeurooppalaisten kielten puhumista ja kirjallista käyttöä edistetään niissä maissa joissa näitä kieliä puhutaan, ja muiden kielten aseman tukemiseen ei anneta minkäänlaisia lakiprivilegioita tai taloudellisia subventioita. Eurooppalaiselle identiteetille on korvaamattoman arvokasta, että esimerkiksi uralilaiset kielet kuten suomi, viro, seto ja unkari sekä saamen eri haarat säilyvät ja kukoistavat.
"Olen ollut vääräuskoinen"
Ja minä hyväuskoinen ostaessani uuden Stiga ajoleikkurin. Ostin koneen syksyllä seuraavaksi kesäksi, hyvässä kunnossahan se autotallissa talven säilyi. Tuli kesä ja nurmikon leikkaamisen aika ja joo... enempää ei siitä edes kehtaa kertoa.
Otin yhteyttä Stigaan, että toimittaisivat tähän edes startin sekä laturin, mahdollisesti näin saisin koneen käyntiin. Asennan ne itse ja maksan, kunhan toimitatte. Jostakin syystä, eihän nämä ruotsalaiset suostuneet edes rahalla niitä toimittamaan. Ei auttanut muu kuin ostaa toinen mutta ei enää stigaa, yksi riittää pelkäksi silmäniloksi.
Niin ovat ruotsalaiset edistyksellisen innovatiivisia uranuurtajia joka rintamalla. Taidan lähettää sen ajoleikkurin / puutarhatraktorin häälahjaksi.
Halla-ahon (Ps) analyysi Kokoomuksen ja Ruotsalaisen kansanpuolueen suhteesta:
”RKP:n puoluekokouksessa Tampereella kokoomuslaisten päätökselle buuattiin. Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen ilmoitti välittömästi, että kokouksen päätöksellä ei ole mitään merkitystä eikä se muuta puolueen linjaa. Katainen myös soitti RKP:n Stefan Wallinille ja vakuutteli tälle samaa. Wallin antoi ymmärtää, että Katainen ja Kokoomus nauttivat toistaiseksi hänen luottamustaan, mutta tilannetta tarkkaillaan.”
”Tapahtumat kertovat erikoista viestiä kokoomuksesta. Puoluehallitus ei ota ohjeita ja käskyjä vastaan omalta kentältään eikä edes puoluekokousedustajiltaan vaan ruotsalaiselta kansanpuolueelta.”
”Kokoomuksen voimahahmo Kimmo Sasi, Svenska Folktingetin toinen varapuheenjohtaja, jopa istui RKP:n, eikä suinkaan kokoomuksen, puoluekokouksessa kunniavieraana. Sasi kuvaili oman puoluekokouksensa tekemää päätöstä ”työtapaturmaksi” ja sai ”raikuvat suosionosoitukset” ruotsalaiselta yleisöltään.”
http://www.halla-aho.com/scrip…uksia.html
#16.
Minä sain täsmälleen samanlaisen käsityksen Kokoomuksen ja Kataisen prioriteeteista. Mutta kun kerran Kokoomuksen suuri enemmistö (ml. Heikkinen) hyväksyy tällaisen nuoleskelun ilman vastaväitteitä, niin mitäpä tällainen tavallinen tallaaja voi tehdä muuta kuin jättää äänestämättä näin selkärangatonta puoluetta?
#17
Miksi Kokoomuksen kenttäväki hyväksyy mukisematta Kokoomuksen puoluejohdon ohjeistuksen toiselta puolueelta?
Onko Kokoomus esimerkiksi ihan varmasti taloudellisesti muista riippumaton puolue?
Omituinen tilanne.
#19
Täsmennän: Yksi kokoomuslainen on julkisuudessa kritisoinut puolueen tapaa ottaa ohjeistusta toiselta puolueelta.
...Tapaa tarkoittaa esim. sitä,että Ville Itälä sisäministerinä ollessaan poisti valtion avun Suomalaisuuden liitolta Ruotsalaisen kansanpuolueen toiveesta. Ilmoituksen valtion avun poistamisesta hän ajoitti Ruotsalaisuuden päivälle 6.11.2010 Vaasassa.
Jo v. 1996 Rkp:n silloinen puoluesihteeri Berth, sukunimeä en nyt muista, kertoi Höblässä "Sfp motarbetar Suomalaisuuden liittos statsbidrag".
Lähde: Ihan itse luettu ko. lehdestä. Muisti vielä pelaa;)
Tapaus Stubb. Rkp:n pää-äänenkannattajassa Höblässä tällä viikolla Stubb oli täsmälleen samanlaisella kielipoliittisella linjalla kuin Ruotsalainen kansanpuolue.
Näillä kahdella puolueella on erityissuhde selvästi. MIkä yhdistää? Raha?
Esim. Jan Vapaavuoren ja Jyri Häkämiehen edellistä vaalikampanjaa rahoitti ruotsalainen pankkiiriliike Öhman.
Suomi on siitä erikoinen valtio,että puolueiden ja heidän jäsentensä vaalikampanjoiden rahoitukseen saa ihan laillisesti ottaa vastaan rahoitusta ulkomailta.
Eikö Kokoomus voisi ruveta muuttamaan siltä osin myös vaalirahoitusta koskevaa lainsäädäntöä?
Korjaus edellisieen...päivämäärä pitää olla 6.11.2001.
#19
Et hyväksynyt pakkoruotsiponnen teilausta, siitä bongot sinulle. Nyt kommentoin kuitenkin toista asiaa, RKP:n nuoleskelua, jonka suhteen et ole sanonut mitään. En ole asian tiimoilta kuullut vastaväitteitäsi. Kataisen (ja Sasin) poliittisen korrektisuuden maksimointi RKP:n suuntaan ei ole herättänyt muunkaan Kokoomuksen piirissä minkäänlaista julkista keskustelua.
Kokoomuksen jäsenet näyttävät siten hyväksyvän laajalti puolueen vallitsevan polittinen kulttuurin. Yksittäisten tavoitteiden (kuten kouluruotsin vapaaehtoisuus) ajajat vain pohtivat, kuinka ajaa tehokkaimmin näitä tavoitteita tämän poliittisen kulttuurin puitteissa. Ilmeisesti heidän tilanteensa on hieman sama kuin suomalaisilla ulkopoliitikoilla Neuvostoliiton aikana, eli ulkoiset syyt rajasivat liikkumavaran.
Sille ei nyt voi mitään, että monen kielipoliittisen skeptikon vaikutelmaksi jäi, että kokoomus nuolee RKP:n takapuolta. Kun tunnet puolueen tilannetta enemmän, kysyisin, onko tämä pyyteetöntä, vai nuoleeko RKP Kokoomuksen vastaavaa paikkaa jossain muussa asiassa?
Muuten, minusta on ihan OK huomioida puolueiden toimintakulttuuriin liittyviä asioita vaaliuurnilla. Siis vaalilupausten lisäksi.
No, ei tässä sitten auta muu, kuin äänestää puoluetta, joka kannattaa vapaata kielivalintaa, vaikken kaikkia heidän muita teesejään diggaagaan.
#23 "Suomessa ei yksikään suurista puolueista lähde nykyisellään puuttumaan tähän aiheeseen, eikä tilanteeseen tule muutosta haukkumalla tai esittämällä syytöksiä."
Niin, kyseessä ovat ilmeisesti "ne yleiset syyt", aivan kuten ulkopolitiikassa ennen 90-lukua.
Olen kuitenkin optimistisesti sitä mieltä, että asiallinen ja sitkeä julkinen keskustelu, höystettynä sopivalla sarkasmilla ja poliitikkojen kaksinaismoraalin pilkkaamisella, vaikuttaa asenteisiin myös päättäjien keskuudessa. Ihmisiähän hekin vain ovat.
Näin on muuten käynyt jo esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa, jossa mamu-myönteisetkään tahot eivät enää demonisoi maahanmuuttokriitikoita yhtä rankasti kuin esimerkiksi vielä vuosi sitten. Suuret puolueet jopa rustaavat maahanmuuttolainsäädäntöön kiristäviä muutoksia, jotka eivät missään tapauksessa tulleet kyseeseen vaalikauden alkutaipaleella. Vaikkei puolueiden johtotehtäviin ei ole sittemmin "valittu sellaisia ihmisiä, jotka sitoutuvat poliittisesti erilaiseen linjaukseen".
#27 "Maahanmuuttoasiassa on käynyt niin, että ne samat jotka ovat aiemminkin puhuneet asiaa, kuten Ben Zyskowicz saavat äänensä kuuluviin ja uskaltavat tulla esiin ilman pelkoa leimautumisesta."
Niinpä. Mutta kuvitteletko, että tämä on puoluekoneistojen ansiota? Vai onko kenties julkisella keskustelulla (etenkin internetissä) ollut tämän kehityksen kannalta merkitystä?
Voiko olla peräti niin, että kun julkinen keskustelu oli pitkälti ("poliittisesti korrektin") median kontrollissa, vain "poliittisesti korrektit" näkemykset pääsivät esiin ja politiikka eteni vain niiden pohjalta? Aivan riippumatta siitä, millainen oli enemmistön näkemys?
"Ne jotka ovat aiemminkin kannattaneet monikulttuurista linjaa, eivät ole ajatuksiaan muuttaneet."
Entä sitten? Eikö demokratiassa toimita enemmistön mukaan, eikä haeta konsensusta maailman tappiin?
#28 "Tarkoitan nyt sitä, että keskustelu ei todennäköisesti muuta päättäjien asenteita,.."
Mistäköhän sitten johtuu, että vaalikauden loppupuolella hallituspuolueiden mamu-politiikka on selvästi kiristymässä? Toimitaanko nyt tai toimittiinko aikaisemmin vastoin omia asenteita?
Minun arvaukseni on, että maahanmuuttokeskustelun lisääntyminen on lisännyt myös päättäjien tiedonhakua asian tiimoilta, mikä puolestaan on muuttanut myös asenteita. Poliittinen korrektius on vähentynyt ja realistisuus lisääntynyt.
Veikkaisin, että samalla tavalla käy myös pakkoruotsikeskustelussa, kun sen eri aspekteja kunnolla ruoditaan.
Todellakin! Ruotsinkielen taidosta ei ole mitään haittaa ! Päinvastoin. Ihmetyttää tämä touhotus pakkoruotsia vastaan. Yleissivitykseen nyt vain kuuluu meillä sekä suomi että ruotsi. NÄin on syytä kuulua jatkossakin! Taustamme ja kulttuurimme ymmärtäminen jää vajaaksi ilman kotimaistenkielen osaamista.
#31 "Yleissivitykseen nyt vain kuuluu meillä sekä suomi että ruotsi. NÄin on syytä kuulua jatkossakin!"
Ilmeisesti pakkoruotsin kannattajilla ei ole mitään argumentteja, kun pitää tällaiselle julistuslinjalle mennä. No, se sataa vapaan kielivalinnan kannattajien laariin.
"Taustamme ja kulttuurimme ymmärtäminen jää vajaaksi ilman kotimaistenkielen osaamista."
Mielipide noteerattu.
Pakkoruotsikysymys on tärkeä jossei peräti tärkein Suomen politiikassa. Siis vain sen takia äänestäkää PerusSuomalaisia.!
Ruotsi on tietysti marginaalinen kieli maailman mittakaavassa. Kuitenkin kielenä se on helppo ja sillä on yksi huomattava etu. Jos Suomi ryhtyy pisteyttämään maahan asumaan pyrkiviä, niin järjestelmä voitaisiin rakentaa siten, että suurelle osalle pyrkijöistä olisi tärkeä saada pisteitä sekä suomen että ruotsin osaamisesta. Näin voisimme torjua vaikeasti työllistettävien maahanpyrkijöiden tulvaa.

Kommentoi 34 kommenttia