Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Taloustrilogia osa II: Valtio

Artikkelisarjani Ensimmäisessä osassa käsittelin kuntataloutta ja kolmannessa osassa yksityistä sektoria. Nyt tarkoituksena on kertoa näkemyksiäni valtion taloudesta.

Jos kunnilla on tiukkaa, menee valtiolla vielä huonommin. Bruttokansantuote on laskenut viimeksi yhtä paljon vuonna 1918 kansalaissodan jälkeen, edes maailmansota ja 1990-luvun lama eivät ole aiheuttaneet yhtä suurta laskua. Valtion verotulot ovat vähentyneet 15 prosenttia ja valtiontalouden alijäämä oli viime vuonna 8,2 miljardia euroa.

Valtion menot ovat suuremmat kuin koskaan, mutta koska tulot eivät riitä niiden kattamiseen joudutaan taloutta tasapainottamaan miljardien eurojen lainoilla. Valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, ja valtio velkaantuu nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen suomalainen saa syntyessään, kotikunnan velkojen lisäksi, 13 000 euroa valtion velkaa.

Vaikka teoriassa valtio voi velkaantua maailman tappiin asti, ovat velkojen korkomenot jo nyt yli 2 miljardia euroa vuodessa. Vuoden 1990 jälkeen on pelkkiä korkoja maksettu arviolta 70 miljardia euroa. Nämä rahat ovat luonnollisesti pois muualta, ja vaikka velkaantumista on nykyään tapana sanoa vastuulliseksi talouspolitiikaksi, nuo 70 miljardia ovat kyllä aivan rehellisesti menneet Suomen ja suomalaisten kannalta Kankkulan kaivoon.

Valtion harrastama käyttötalouden paikkaaminen velalla on kuin alkoholistin krapularyyppy. Kyetäkseen edes jotenkin suoriutumaan itse itselleen kehittämistään velvoitteista joutuu valtio haalimaan rahaa sieltä, mistä sattuu saamaan. Kuten edellisestä artikkelista kävi ilmi, on valtio esimerkiksi kasannut erilaisia velvoitteita kunnille antamatta kuitenkaan vastaavia rahallisia resursseja. Myös verotusta joudutaan kiristämään ja keksimään uutta verotettavaa kuten makeiset, vaikka Suomessa verotus jo nyt yksiselitteisen korkeaa.

On epärehellistä uskotella, että veroja korottamalla ja ilman leikkauksia voitaisiin kuitata julkiseen talouteen syntynyt valtava kestävyysvaje, sillä käytännössä Suomen kokonaisveroasteella ei ole kuin pari kolme prosenttiyksikköä nousun varaa, ja siinäkin tapauksessa talouskasvun mahdollisuuksia tuhotaan jo merkittävällä tavalla.

Tilanteen ei tarvitsisi olla tällainen.

Valtiontalous on jatkuvasti kasvanut ja sen tehtäväkenttä on laajentunut. Ongelma on sama kuin kunnissa. Hyvinä vuosina kun valtion tulot ovat kasvaneet, on menoja kasvatettu vielä nopeammin. Sen sijaan, että olisi tarkkaan harkittu, mikä on valtion rooli, ja mitä sen oikeasti tulisi järjestää, on kaikki valtiolle tulleet, ja mahdollisesti tulevaisuudessa tulevat rahat nähty jonkinlaisena ”jakovarana”, josta on tarjottu hyvää ja kaunista oikealle ja vasemmalle.

Vuoden 2001 tilinpäätöksessä valtion menot olivat 36 miljardia euroa, vuoden 2009 budjetti oli jo 10 miljardia euroa suurempi, vaikka valtionvelan korkoja maksettiin 2 miljardia euroa enemmän vuonna 2001.

Mistä valtion budjetin kasvu on tullut? Valtiovarainministeriön osuus on kasvanut eniten, 9 miljardia, joka johtuu siitä, että kaikki valtionosuudet on keskitetty sen alle.

Tarkoituksenmukaisempaa on siis vertailla esimerkiksi vuoden 2008 budjettia, jossa määrärahat on tilastoitu samoin kuin vuosikymmenen alussa. Sekin on 45,5 miljardia euroa, joten selvää kasvua on nähtävissä. Kävin läpi budjettia, ja muutama asia sattui silmään. Muuten menot ovat kasvaneet sen verran ”maltillisesti”, että mitään konkreettista on mahdoton sanoa perehtymättä tarkemmin.

Ulkoasiainministeriössä suurin kasvu on tullut kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä, joka on kasvanut vuoden 2001 340 miljoonasta eurosta vuoden 2008 680 miljoonaan euroon, vuodelle 2010 kehitysyhteistyöhön oli jo ehditty budjetoida 750 miljoonaa euroa.

Sisäasianministeriöön tuli tarkastelujaksolla uutena maahanmuuttovirasto, jonka menot olivat lähes 100 miljoonaa vuoden 2008 tilinpäätöksessä, 170 miljoonaa 2010 talousarviossa. Vuoden 2001 tilinpäätöksessä menot olivat 60 miljoonaa.

Valtiovarainministeriön menojen kasvu koostui lähinnä merkittävästi kasvaneista eläkkeistä, kasvua oli vuoden 2001-2008 välillä lähes miljardi euroa. Tämä tulee varmasti kasvamaan vielä merkittävästi aivan lähivuosina, sillä jo 2008 tilinpäätöksen ja 2010 talousarvion välillä kasvua oli lähes 400 miljoonaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala on muuttunut sen verran, että vertailua oli vaikea tehdä. Silmään pisti kuitenkin se, että Työ- ja elinkeinotoimistojen (kansankielellä työkkäri) pelkät toimintamenot ovat 240 miljoonaa vuodessa. Valtion tempputyöllistämiseen taas käytetään puoli miljadia lisää. Huvittavana yksityiskohtana neljän miljoonan määraraha nimellä ”Energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä energiatiedotus”.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan penkominen valtion ja kuntien tasolla olisi itsessään jo muutaman väitöskirjan arvoinen suoritus, mutta pikaisesti katsoen suurimmat menot kohdistuvat työttömyysturvaan, joka on muuten kasvanut vuoden 2001 540 miljoonasta vuoden 2008 1,35 miljardiin euroon, lapsilisään, asumistukeen, toimeentulotukeen, eläkkeisiin, joiden menot ovat yli kaksinkertaisuneet, ja ehkä vähän yllättäen veteraanien tukemiseen. Veteraaneihin käytetään yhä yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Yleisistä syistä johtuen tämä momentti tulee oletettavasti poistumaan lähivuosina.

Muiden ministeriöiden menot ovat pienehköjä ja menojen kasvu kohtuullista, lukuunottamatta Maa- ja metsätalousministeriön miljardiluokan maataloustukia, joita en lähde tässä erikseen ruotimaan.

Budjettia tutkiessa näkee, miten menot koostuvat ns. pienistä puroista. Kymmenien miljoonien määrärahoista kasvaa nopeasti miljardeja. Budjettia kasvatetaan sieltä täältä miljoona sinne, miljoona tänne –periaatteella, ja inflaation myötä kaikki olemassa olevatkin menot turpoavat.

Kun taloutta lähdetään järkeistämään, tulisikin valtion rooli miettiä kokonaan uusiksi, eikä niinsanottuihin peruspalveluihinkaan voi olla koskematta. Kaikki sellainen, mille on kysyntää ja tarjontaa ilman valtion väliintuloa tulisi pyrkiä järjestämään yksityisesti. Ja jos käy ilmi, että jollekin toiminnalle ei olekaan aitoa kysyntää eli tarvetta ilman, että se tarjotaan veronmaksajien piikkiin, sellainen toiminta saakin loppua.

Kunnille tulisi antaa enemmän autonomiaa eli karsia erilaisia normeja, ja kuntien velvoitteita tulisi vähentää.

Sosiaaliturvan ja työvoimapolitiikan radikaali uudistus on edessä. Lähtisin lakkauttamaan työvoimatoimistot (240 miljoonaa) ja valtion järjestämän ns. tempputyöllistämisen kokonaan (n. 500 miljoonaa), työttömyys voitaisiin jatkossa rekisteröidä ja työpaikat välittää yksityisten kautta, jotka välittävät tiedot eteenpäin Kelalle tuen maksua varten.

Toimeentulotuki tulisi poistaa erillisenä, ja siirtää osaksi Kansaneläkelaitoksen palvelua ns. yhden luukun periaatteella. Eläkkeiden maksu pitää kyetä turvaamaan leikkaamalla muita menoja. Keskipitkän aikavälin tavoitteeksi pitää ottaa sosiaalitukien käsittämättömän verkoston typistäminen mahdollisimman yksinkertaiseksi ja automaattiseksi perustulotyyppiseksi järjestelmäksi, joka voitaisiin hoitaa automaattisesti verohallinnon kanssa yhteisellä tietojärjestelmällä. Se tulisi erittäin paljon halvemmaksi kuin nykyinen syyperusteinen ja tarveharkintainen malli, ja samalla myös kaikki kannustinloukut poistuisivat.

Yritysten avokätinen tukeminen pitäisi lopettaa, tai ainakin siirtyä erilaisten verovähennysten malliin. Tekesin pelkät toimintamenot ovat 45 miljoonaa euroa vuodessa, Ely-keskusten 215 miljoonaa. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa sen, että yritykset suunnittelevat rahoitustaan tukien pohjalta ja yksityistä rahoitusta haetaan vain sen verran, että Tekesin tai Ely-keskuksen maksamiin tukiin saadaan kasaan omarahoitusosuus. Malli on jo niin pahasti juurtunut suomalaisiin yrityksiin, ettei sen muuttaminen onnistu hetkessä, sillä liian moni yritys elää näiden tukien varassa, joten nämä muutokset tulisi tehdä erittäin harkiten.

Yritystoiminnan kuitenkin pitäisi olla itsessään kannattattavaa. Sellainen toiminta, joka ei olisi kannattavaa ilman valtion tukea, ei ole kannattavaa ylipäänsä. Yritysten vastikkeettomista tuista luopumisen sekä sosiaalitukien kohdalla niukkaan perustulojärjestelmään siirtymiselle voitaisiin asettaa 5-10 vuoden mittainen siirtymäaika, jonka kuluessa kaikki asianosaiset varmasti ehtisivät sopeutua uusiin järjestelmiin.

Todelliset innovaatiot tehdään yrityksissä, mutta silti valtiolla on omat teknillinen, ilmatieteen, metsän, geologian, talouden, tilastojen, maa- ja elintarviketalouden, riista- ja kalatalouden ja ties minkä tutkimuskeskukset, joiden yhteenlasketut menot ovat lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa. Miksi?

Pelkkiin tilastoihin käytetään yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. Onko kaikki näihin laitettu raha todella tarpeen? 

Miksi Ahvenanmaata tuetaan 240 miljoonalla eurolla vuodessa? Miksi maahanmuuttajilla on 25 miljoonan erityistuki? Miksi puoluetukea maksetaan 36 miljoonaa? Miksi kehitysyhteistyövaroja vaaditaan nostettavaksi, vaikka jo nyt laitetaan lähes 700 miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen? Miten tuomioistuimiin menee 300 miljoonaa vuodessa, mutta päätöksiä joutuu odottamaan vuosikausia?

Ulosotosta saadut perintätuotot ovat 50 miljoonaa euroaa vudoessa, mutta ulosottoviraston kulut 90 miljoonaa euroa vuodessa. Miksi energiaverotukia maksetaan 2010 talousarvion mukaan 136 miljoonaa euroa? Miksi taidetta ja kulttuuria pitää tukea 360 miljoonalla eurolla vuodessa? Miksi meriliikenteen kilpailukyvyn parantamiseen käytetään lähes 90 miljoonaa euroa?

Kysymysten lista on pitkä, kriittinen analyysi pitäisi tehdä kaikista valtion ja kuntien menoista.

Suomalaisen yhteiskunnan muuttuvaa roolia miettiessä tulisi mielestäni muistaa Maslown kuuluisa tarvehierarkia. Ihmisellä on perustarpeet, jotka tulee tyydyttää ensin. Nykyisellään perustarpeet on tyydytetty ja yhteiskunta on hyvinvoinnin nimissä siirtynyt tyydyttämään ns. korkeampia tarpeita.

Kansalle tulee tarjota soppaa, saippuaa ja sivistystä, kaikki muu on ylimääräistä. Leivän lisäksi ei tarvita "sirkushuveja" ainakaan veronmaksajien piikistä, koska nykyään on erilaisten ajanvietteiden tarjontaa yksityisten puolesta suorastaan enemmän kuin tarpeeksi.

Suomessa veronmaksajat ovat valtiota varten eikä valtio kansaa varten. Poliitikot tuntuvat vain huolehtivan omasta menestyksestään seuraavissa vaaleissa sen sijaan, että tehtäisiin rumalta vaikuttavia mutta pitkällä tähtäimellä tarpeellisia muutoksia.

Osasyy on meissä kansalaisissakin, jotka mukavuudenhalussamme olemme tottuneet siihen, että valtio ja kunnat hoitavat yhä suuremman osan sellaisista asioista, jotka vain muutama vuosikymmen sitten kuuluivat aivan luonnollisena osana itse kunkin omalle kontolle. Itsestä ja omista läheisistä huolehtiminen on jo niin tukevasti sosialisoitu, että Eero Heinäluoma voi täysin luontevasti syyttää Eduskunnassa Kokoomusta välittämisen ulkoistamisesta valtiolta ihmisille itselleen.

Olemme kuilun partaalla, ja edessämme on väistämättä raju pudotus, joka toisaalta on erinomainen mahdollisuus uudistumiseen. Suuri vuotava ruuhi voidaan viimein hylätä, ja hankkia tilalle uusi, pienempi ja ketterämpi.

 

***

 

Etsin luotettavia ystäviä vaaralliselle matkalle. Ei palkkaa. Purevan kylmä. Viikkokausia täydellistä pimeyttä. Jatkuva vaara. Paluu epävarma. Jos matka onnistuu, luvassa mainetta ja kunniaa. Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua täällä: http://www.facebook.com/heikkinen.henri

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Heikki (nimimerkki)

Valtion ei pitäisi velkaantua kenellekään. Valtio on antanut oikeuden luoda rahaa yksityisille pankeille. Tämä oikeus pitäisi ottaa ehdottomasti takaisin valtiolle. Se 70 miljardia, joka on kierrosta korkomenoina kadonnut pankeille 20 vuoden aikana on valtava rikos ja se on poliittisin päätöksin annettu tapahtua.

Mitä järkeä on siinä, että ensin EKP antaa pankeille nollakorolla rahaa ja sitten me valtiot lainaamme ne samat rahat maksaen niistä korkoa?

Kerrataanpa tämä Kreikka-paketti esimerkiksi. Sehän oli käytännössä pankkitukea ranskalaisille ja saksalaisille pankeille. Suomi lainasi rahat siihen kv. pankeilta (ja maksaa toki tästä lainasta korkoa tulevaisuudessa) ja antoi ne samat rahat Kreikan kautta saksalaisille ja ranskalaisille pankeille. Me siis maksamme korkoa pankeille, että saamme antaa niille rahaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? EKP:n pitäisi laittaa kiertoon rahaa suoraan infrastruktuurihankkeisiin ja tutkimushankkeisiin. EKP pitäisi luotottaa paikallisia säästöpankkeja, jotka luotottaisivat pk-sektoria jne. Suuret investointipankit pitää kansallistaa ja pyyhkiä tilikirjoista kaikki myrkkyerät roskajohdannaisineen pois.

VeliSynkkä (nimimerkki)
Pegu (nimimerkki)

Kirjoitat hyvin ja ansiokkaasti. Olen suurimmaksi osaksi samaa mieltä.

Tämä lähentelee Persujen pölhöpopulismia:

"nuo 70 miljardia ovat kyllä aivan rehellisesti menneet Suomen ja suomalaisten kannalta Kankkulan kaivoon"

Voiko yritys lainata väliaikaisesti rahaa, jolla investoi tulevaisuuteen, ja siten tuottaa omistajilleen tuottoa sijoitukselle pitkällä aikavälillä? Voiko valtio ottaa velkaa, jolla minimoi lyhyen ajanjakson ongelmia, ja joka tuottaa kansalaisille enemmän pidemmällä aikavälillä? Kansalaisille "tuottaa enemmän" on hyvin tulkinnanvarainen asia, mutta ajattelin asiaa lähinnä kokonaisuuden kannalta, maksimoiden bkt:n.

Perustulo, tai vastaava, jolla poistetaan samankaltaiset opiskelija, työttömyys, sosiaaliavustukset, on erittäin kannatettava ajatus. Se poistaisi byrokratiaa (vapauttaa työvoimaa muille aloille) ja asettaisi kaikki kansalaiset samalle viivalle. Lisäksi vain yksi tarveharkintainen luukku, kuten kirjoititkin.

Ilmeisesti Oulussa on yritysten tukeminen paikallisen ELY-keskuksen toimesta enemmän avokätistä ja selvää, kuin Etelä-Suomessa. Siellä hyvä-veli verkosto toimii osin valtion varoilla. En voi kaikilta osin yhtyä seuraavaan väitteseesi:

"Yritysten avokätinen tukeminen pitäisi lopettaa, tai ainakin siirtyä erilaisten verovähennysten malliin. Tekesin pelkät toimintamenot ovat 45 miljoonaa euroa vuodessa, Ely-keskusten 215 miljoonaa. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa sen, että yritykset suunnittelevat rahoitustaan tukien pohjalta ja yksityistä rahoitusta haetaan vain sen verran, että Tekesin tai Ely-keskuksen maksamiin tukiin saadaan kasaan omarahoitusosuus. Malli on jo niin pahasti juurtunut suomalaisiin yrityksiin, ettei sen muuttaminen onnistu hetkessä, sillä liian moni yritys elää näiden tukien varassa, joten nämä muutokset tulisi tehdä erittäin harkiten."

Meiltä puuttuu kasvuhakuisten yritysten riittävän suuri julkinen tuki. Nyt tukea jaetaan liian usealle yritykselle. Pitäisi jakaa harvemmalle, mutta valikoidummalle joukolle ja enemmän. Jo se yksistään riittäisi pienentämään mainitsemiasi toimintamenoja. Israelin mallissa on monia harkitsemisen arvoisia asioita.

VTT:n ja muiden vastaavien roolit pitäisi tarkastaa lähemmin. VTT menee jo nyt monien yksityisten suomalaisten yrittäjävetoisten firmojen tontille valtion tukemana.

Heikki (nimimerkki)

"Todelliset innovaatiot tehdään yrityksissä"

Onko todellakin näin? En ota nyt kantaa minkälaisella panos/tuotos-suhteella suomalaiset tutkimuslaitoksen ovat toimineet, koska minulla ei ole siitä tarkempaa tietoa.

Julkinen sektori on kehittänyt valtavat määrät innovaatioita esim. tietokone, internet, lentokoneteknologiaa, puhumattakaan avaruusohjelman tuottamista innovaatioista. Laajamittainen avaruusohjelma olisi erinomainen elvytystapa myös Euroopalle. Uutta tutkimusta, uusia innovaatioita ja näiden ympärille syntyisi suuret määrät myös yksityisiä hi-tech-yrityksiä.

Pegu (nimimerkki)

#1

Oletkohan ihan oikein ymmärtänyt lukemasi lehtiartikkelit? Suomi on antanut lainaa, jolle se saa koron. Suomi lainaa rahaa suuremmalla korolla, kuin se itse maksaa rahasta korkoa.

Tämä kommenttisi aiheuttaa vielä enemmän hämmennystä:

"EKP:n pitäisi laittaa kiertoon rahaa suoraan infrastruktuurihankkeisiin ja tutkimushankkeisiin."

Tarkoitatko, että pankkiirien, etenkin keskuspankkiirien, olisi ryhdyttävä rakentamaan siltoja ja tietä? Tai että EKP:n olsi ryhdyttävä tutkimaan fuusio ydinvoimaa ja hoitoja aids:iin? Tai että EKP:n olisi lähetettävä seuraava satelliitti mittaamaan Antarktiksen ja Grönlannin jääkerrosten paksuutta?

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Et se sinäkään Pegu nyt paljoa ymmärrä, kun perustuloa kannatat, tuolla itäisessä suuressa naapurissa oli myös perustulo. Ihan vaan vinkkinä.

Ymmärrän että moderni orjayövartijavaltio vaatii syntyäkseen kauniita sanoja perustulosta, ja sehän menee ihmisille sukkana läpi.

Heikki (nimimerkki)

Pegu # 6

"Suomi lainaa rahaa suuremmalla korolla, kuin se itse maksaa rahasta korkoa."

Uskot siis, että niukkuudesta nauttiva Kreikka nousee, ja maksaa meille velkansa korkoineen? Milloin olet viimeksi ostanut pitkälle jalostetun kreikkalaisen tuotteen?

"Tarkoitatko, että pankkiirien, etenkin keskuspankkiirien, olisi ryhdyttävä rakentamaan siltoja ja tietä?"

Niin, EKP toimii tällöin ns. hamiltonilaisena kansallispankkina. Keskuspankkiirit eivät tietenkään itse huhki vaan Euroopassa on työtöntä työvoimaa siihen yllin kyllin. Itse keskittyisin ennen kaikkea MAGLEV-junaverkon rakentamiseen. Lääketiede ja fuusioenergian tutkiminen ovat myös erinomaisia investointikohteita.

Enemmän hamiltonilaisesta kansallispankista ja sen rahoittamista infrahankkeista: http://en.wikipedia.org/wiki/American_School_(economics)

Pegu (nimimerkki)

#7

Totta. En ole varma perustulosajatuksesta, mutta se voisi toimia. Tyyliin 250 euroa per nenä, yht. noin 16 jaardia. Lapsilisät pois, työttömyysturvat pois, vuokraturvat pois, yms. sosiaalikulut pois. Vain yksi luukku jäljelle. Joku voisi lakea paljon se tekisi: lisääntyneet maksut joista pois säästyneet kulut ja palkanmaksu (moni byrokraatti päätyisi muihin töihin).

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Minä tässä joku päivä, kun jaksan, kirjoitan perustulon kritiikin, sitten sitä voi copy-pastata joka kerta kun siitä innostutaan. Tosin, jos en väärin muista, tämän saman Heikkisen perustulokirjoituksessa, ( kahlaa arkistoa taakse päin), on hyvä kritiikki.

Nyt on liian väsynyt näppis, että alan taas säveltämään perustuloa roskikseen. Tyydyn vain sanomaan, mietihän pikkuisen.

Pegu (nimimerkki)

#8

Olen ostanut kreikkalaisen loman. Moni ystäväni useammin kuin minä. Toimii.

Olet ilmiselvän pihalla yritysten, tutkimuslaitosten (niin valtiollinen kuin yksityinen), pankkien (niin kansallinen kuin EKP), valtioiden ja kuntien roolista. Ei tulisi mieleenkään ehdottaa pankkialaan erikoistuneelle keskuspankkiirille, tai ylipäätään EKP:lle vetämään Cargoteciä, Lemminkäistä, Upoflooria, Nokiaa, Shelliä. Siemensiä. Tiedätkö minkä osaamisen ja tietotaidon hallitustyöskentely jo noissa mainitsemissani yrityksissä vaatisi? Ai niin, mainitsit ne työttömät. Sitten pitäisi etsiä työttömät johtajat Verstegen, Uudenmaan Asfaltti, Karelia Parketti, Apple Inc, BP (Svanberg) ja Samsung yrityksistä. Oho, ei taida löytyä. Pitäisikö laittaa johtoon työvoimatoimiston ensimmäisenä ehdottama kaveri?

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#3

Olkoon populismia, minusta ne ovat menneet kankkulan kaivoon. Yrityksen toki kannattaa ottaa lainaa ja investoida se niin, että se tuottaa, mutta valtio harvemmin saa investoinnilleen tuottoa. Hyväksyn lainan kriisitilanteessa, jossa valtio ei kykene huolehtimaan perustehtävistään, mutta tällöinkin se pitäisi pyrkiä minimoimaan. Ns. syömävelkaa ei pitäisi joutua ottamaan, enkä usko valtion elvytyspolitiikkaan.

***

Meiltä ei puutu kasvuhakuisten yritysten julkista rahaa vaan yksityistä, julkista kyllä riittää. Koska Suomessa on pula yksityisistä sijoittajista, joudutaan julkinen sektori pitämään mukana, mutta mielestäni malli pitäisi olla sellainen, että julkinen sektori ensisijaisesti sijoittaa rahaa samoin ehdoin kuin yksityinen sijoittaja, sen sijaan että julmetun byrokratian ja puolen vuoden odottelun jälkeen joku Tekes tukee hankettasi XX prosentilla.

#4

Arvasin, että joku tarttuu tuohon, sanoin ehkä vähän jyrkemmin kuin olisi pitänyt, mutta en peru puheitani. Julkisella sektorilla on toki resursseja tutkia yhtä sun toista. Tietokoneet kehitettiin alunperin sotateollisuuden tarpeisiin, mutta vasta yritysten tartuttua siihen, niistä tuli sitä mitä ne nyt ovat.

Useat julkisen sektorin "innovaatiot" tuntuvat olevan sotateknologiaa (tai kylmän sodan, kuten avaruusteknologia), jolle on myöhemmin keksitty siviilikohteita.

Eniten minua oikeastaan häiritsee se, mitä kolmannessa kommentissa sanottiinkin: "VTT menee jo nyt monien yksityisten suomalaisten yrittäjävetoisten firmojen tontille valtion tukemana". Kuten sanoin, mielestäni pitäisi selvittää, onko kaikki näihin laitettu raha todella tarpeen? Mitä sellaisia positiivisia, hyödynnettäviä tuloksia Suomessa on saatu, mitä ei varmasti-koskaan-ikinä olisi yksityinen sektori keksinyt. Jotain tutkimusta toki kannattaa olla, mutta mitä ja miten paljon? Voidaanko tutkimusta järjestää suoraan yliopiston kautta? Entä erilaisina määräaikaisina hankkeina?

Valtion hankkeet "elvytysmielessä" ovat minusta sontaa. Raha millä elvytetään on jostain muualta pois ja käytännössä kyseessä on hölmöläisen peitonkorjaus - leikataan toisesta päästä ja ommellaan toiseen päähän. Avaruushankkeita ja vaikkapa Fuusioenergian tutkimushankkeita voin toki kannattaa muista syistä, mutta elvytyksenä et sitä minulle saa myytyä.

Heikki (nimimerkki)

Pegu # 11

"Olen ostanut kreikkalaisen loman. Moni ystäväni useammin kuin minä. Toimii."

Palveluelinkeino ei voi olla vauraan valtion pääelinkeino. Siihen tarvitaan pitkälle jalostettuja tuotteita, joita muut maat haluavat ostaa. Ja vaurautta Kreikka tällä hetkellä totisesti tarvitsee.

Mikäli se jotenkin jäi epäselväksi niin EKP ei johda infrastruktuurihankkeita vaan luotottaa niitä. Tekijöitä kyllä löytyy, myös johtajia.

Tästä voidaan ottaa mallia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Works_Progress_Admini...

G (nimimerkki)

#10 Sami hei, mikä siinä perustulossa (tai negatiivisessa tuloverossa) on nyt kauheata? Negatiivinen tuloveromallihan ei käytännössä eroa nykyisestä perusturvan järjestelystä paitsi että byrokratia poistuu ja siten suuri osa sen ongelmista. Työn vastaanottaminen muuttuu kannattavammaksi.

G (nimimerkki)

#13 "Palveluelinkeino ei voi olla vauraan valtion pääelinkeino"

Häh? Miten niin ei voi olla? Onko tämä tavaroiden valmistus jokin sosialistinen fetissi vai mistä tässä on oikein kysymys?

Pegu (nimimerkki)

#13

"Palveluelinkeino ei voi olla vauraan valtion pääelinkeino."

Mikä on Kreikassa matkailun osuus GDP:stä?
Mikä on Ranskassa matkailun osuus GDP:stä?
Mikä on Espanjassa matkailun osuus GDP:stä?

Et kai edelleen luule, että EKP:n johtajat voisivat "sivutöinään" aloittaa, etsiä ja rahoittaa fuusioenergian tutkimusta, malarialääkityksen tutkimusta ja ikiliikkujan tutkimusta? Ei tulisi ikinä mieleen pyytää sijoitusneuvojaani paikkaamaan hammastani.

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Perustulosta, kritiikkiä, laiskana copypastaan aiemppaa:

Sami Haapavaara kommentoi:
3.6.2010 12.04

Kommentoin Riikka Söyrinkiä hänen aivopesukirjoituksestaan, ja mites se asia liityikään tähän?

Sami Haapavaara kommentoi:
3.6.2010 11.54

Aivopesusta, vähän kuin tämä perustulo, nyt on taloudellista epävarmuutta jatkunut jo hyvän pari vuotta. Kriisiä toisen perään.

Mutta harvat on kahmineet massiiviset omaisuudet, jotka on piilotettu saarille jos toisille. Sitten nyt köyhät tyytyväiseksi, saatte tasaista tuloa, mitään ei tarvi tehdä, kunhan sopeudutte tämän tulon vastineena siihen, että työsopimukset kuten ne on tähän saakka tunnettu, loppuvat täysin olemasta.

Kiinan kanssa kilpailu johtaa teollisuudessa siihen, että kohta duunari ei saakkaan mitään muuta palkkaa kuin sen perustulon. Siksi jopa kokoomuslaiset ovat alkaneet ajamaan perustuloa, se on avoin kortti korporaatiokommunismiin, jolla nujerretaan ”kuluttaja”, harvojen rahallisten etujen vuoksi. Siitä vähästä sitten maksat yksityistetyn terveydenhuollon ja puhtaan veden, ja jäät silti velkaa yhteikunnaksi naamioituneelle suurpääomalle.

Itse kannatin perustuloa lähes tasan vuosi sitten, pikkuisen asiaa syvällisemmin pohtineena usemmalta kannalta, en näe perustulossa mitään muuta hyvää, kuin sen, että se sallii diktatuurin, lopulta. Tosin, kenelle se on hyvä, on toinen juttu.

Silurus kommentoi:
3.6.2010 12.12

Perustulo on moraaliton idea. Vaikka se vähentää byrokratiaa, se vahvistaa silti sosialivaltion valtaa saattamalla sosialiturvan piiriin entistä suuremman määrän ihmisiä. Se vieläpä vahvistaa valheellisesti sen teorian, että yksilöt eivät kykene elämään; että kapitalismi, teknologia, automaatio ja tuotanto on tehnyt itsenäisen elämän mahdottomaksi; ja että ihmisillä on oikeuksia toisten ihmisten tuotantoon kansalaisuutensa perusteella.

#
Karvajalka kommentoi:
3.6.2010 12.52

#21

Miten sosiaalivaltion valtaa kasvattaisi se, että kaikki, tai vaikka vain työikäisetkin, kuuluisivat vain ehdottoman perustulon eivätkä lainkaan muiden sosiaaliturvamuotojen piiriin? Millä eväillä sosiaalivaltio tässä tilanteessa pompottaisi ketään?

Joko sosiaaliturva on olemassa jossain muodossa, tai sitä ei ole. Fakta on kuitenkin se, että oli tulonjakomalli mikä hyvänsä, aina on ihmisiä, jotka eivät pysty laillisesti omin resurssein elättämään itseään. Asian voi kieltää ja jakaa kilvan keppiä ja porkkanaa kannustinloukuin ja yleissitovin työehtosopimuksin synnytettejyn massatyöttömien joukkoon, tai asian kanssa voi elää ja hyväksyä pätkätyöt, pätkätyöttömyyden ja alhaisemmat palkkatulotkin osaksi ihmisarvoisen elämän kaikille mahdollistamaa järjestelmää.
#
23
Silurus kommentoi:
3.6.2010 13.39

#22: Mielestäni on hyvinkin selvää, miten valtion valta kasvaa, kun sille annetaan avoin valtakirja suorittaa ansiotulojen uusjako kaikkien kansalaisten välillä.

Paitsi, että järjestelmä ei koskaan tulisi korvaamaan kaikkea tarveharkintaista apua, se tulisi hyvin pitkän aikaa elämään nykyisten järjestelmien rinnalla. Se on ideologialtaan sosialistinen ja sen vaikutukset tulevat sen takia olemaan pitkällä aikavälillä samat, kuin tämän hetken sosialistisissa valtioissa — niin kauan kun tämän järjestelmän premissit ovat altruistiset ja kollektivistiset.

Jos ne eivät ole, perustulo voisi olla järkevä työkalu. Jotta ne eivät olisi, perustulon ääneenlausuttu tarkoitus ja lopulta sen toteutuksen tulisi olla sosialiturvan täydellinen alasajo. Se merkitsisi nykyisen (tarveharkintaisen) sosialiturvan korvaamisen henkilökohtaisella ”veroprosentilla”, joka ajettaisiin nollaksi siirtymäajan aikana (2-10 vuotta). Siirtymäajan jälkeen kukaan ei maksaisi tuloveroa, eikä saisi sosialiturvaa.

sitten vielä perustulo kuvallisesti:

http://haapavaara.wordpress.com/2010/06/15/suomen-...

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Tuossa oli tuo pätkätyökin, niin, jos on perustulo, niin pätkätyöhän muuttuu sitten poikkeuksellisesta tilanteesta normiksi. Yrittäjän riski on ulkoistettu duunarille, mutta ilman että duunari saa siitä voittoa. Palkkaa saa vain kun kädet heiluu. Ja kun ei heilu, samoin tein perustulolle siitä.

Kuten sanottu, jos tässä nyt joku päivä kirjoittaisin kunnon kritiikin asiasta. Tässä nyt nopeasti.

Jukka-Pekka Vasara

Valtion ja kuntien menot eivät tarvitse juustohöylää vaan kirvestä. Menoista on poistettava kokonaan hyvin suuri joukko menoja jotta edes aivan peruspalvelut kuten koulut ja terveydenhoito saadaan hoidettua. Toki siitä koulutuksestakin pitää leikata ja esim. lukioita, AMKeja ja yliopistoja lakkauttaa.

Perustulomalli olisi yksi tapa leikata kuluja ja poistaa kannustinloukkuja, itse en ainakaan parempaa keksi. Tuo Samin astuminen kaapista hämmästytti, en olisi uskonutkaan että perusvasemmistolaisesta kuoriutuu ultraoikeistolainen libertaari "Siluruksen" ja kumppanien tyyliin :)

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Johani murjaisi vitsin :)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Hyvää valtionvelan kasvussa on se, että kun korkomaksut kasvat valtaviksi, joudutaan pakolla leikkaamaan valtion menoja suuresti ja tajutaan viimein koko kansakunnan taholla, miten haitallista valtion velkatalous on. Siispä opimme kantapään kautta.

Tekee oikeastaan henkisesti ihan hyvää suomalaisille korkeasta elintasosta nauttineille elää vuosikymmen tai pari 50-luvun alun elintasolla, koska se muistuttaa meitä kaiken rajallisuudesta ja palauttaa ehkä jonkinnäköisen kansalaisyhteiskunnan henkisen rungon, joka on hyvinvointivaltion ja kulutusjuhlan puristuksessa hävinnyt. Kulttuurihistoriallisesti tulee olemaan mielenkiintoista, miten internet vaikuttaa suomalaiseen köyhyyteen. Siitä voi tulla erinomainen paikka kansalle jakaa säästövinkkejä.

pale rider (nimimerkki)
Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Sami Haapavaara:

Olen ehkä vähä-älyinen, mutta en oikein tajua kritiikkiäsi perustulosta. Perustulohan olisi vain rahan jakoa verotuloista vastikkeetta. Ammattiliitot olisivat edelleen olemassa ja osuuskuntia voisi edelleen perustaa. Ammattiliitoilla olisi edelleen työttömyyskassansa. Perustulo antaisi työväelle ja pienyrittäjälle vain paremmat mahdollisuudet valita työnsä ja tehdä vähemmän töitä.

1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa työväenliike haki muotoaan ja siellä oli yhtenä suuntauksena myös liberaalityöväenliike, joka lähti siitä ettei työväenetuja haeta valtion kautta, vaan työväen oman järjestäytymisen. Jos työväki on hyvin järjestäytynyt, se pystyy edelleen puolustamaan etujaan. 1900-luvun alussa myös osuuskunta-aate oli vielä voimissaan. Nyt selittämättömästä syystä siitä ei puhuta paljon mitään, vaan kaikki haluavat lähes poikkeuksetta olla kapitalistien palveluksessa.

Kyllä nykyjärjestelmässäkin vientiteollisuuden duunarit joutuvat kilpailemaan ulkomaisen halpatyövoiman kanssa. Jos ei joutuisi, ei yksikään tehdas olisi lähtenyt Kiinaan. Perustulo mahdollistaisi kilpailukykyisten palkkojen käyttöönoton myös Suomessa niillä aloilla, jotka joutuvat halpatyömaiden kanssa kilpailemaan.

Sami Haapavaara (nimimerkki)

Pekka, Pekka, Pekka, sinähän itse sanot sen jo, kait ymmärrät mitä kirjoitat:

"Perustulo mahdollistaisi kilpailukykyisten palkkojen käyttöönoton myös Suomessa niillä aloilla, jotka joutuvat halpatyömaiden kanssa kilpailemaan "

Mitä se on, kun valtio maksaa, yksityisen pääoman suorittavan työn palkan?
Mihin se lopulta johtaa?

Pertti Heinonen (nimimerkki)

Erinomaisia ajatuksia. Etenkin kehitysavun nimikkeellä tapahtuva rahan kylväminen maailman tuuliin pitää lopettaa. Samoin ylisuuri virkamieskoneisto. Eläkekatto pitää ehdottomasti saada aikaiseksi pikaisesti niin että suurin mahdollinen eläke olisi max, 4000 euroa. Koko Suomen rahatalous pitää tosiaan järkiperäistää niin meillä saattaa olla vielä tulevaisuus...

klerk (nimimerkki)

Ansiokas kirjoitus.

Joskus vaan unohtuu se, ettei rahaa siirretä paikasta A paikkaan B. Siis jos vaikkapa pakolaiskeskus saa valtiontukea 100 yksikköä, siitä suurin osa menee keskuksen työntekijöiden palkkoihin. palkat taas työntekijä laittaa kiertoon. Lähikauppaan (joka työllistää), Vaatteisiin (joka työllistää), Lomamatkoihin (joka työllistää) jne. Kaikesta tästä palautetaan sitten verojen muodossa takaisin valtiolle 43%.

Mutta jos mietitään sitä, että kymmenessä vuodessa sosialimenot ovat kasvaneet n. 8 miljardia euroa, niin kannattaa muistaa että jos sosiaalimenot olisivat jäätyneet vuoden 2000 tasolle, ei yhdenkään kansalaisen tarvitsisi maksaa työstään tuloveroa ollenkaan.

Jukka-Pekka Vasara

# 24. Tanskassa se ainakin on johtanut pitkäaikaistyöttömyyden loppumiseen.. Perusongelma on siinä että kiinalainen duunari saa 100 - 200 e / kk ja länsimaalainen sivukuluineen 2000 - 5000 e. Ja kiinalainen tekee tuohon vielä enemmän tuntejakin..

Tuija Raatikainen (nimimerkki)

"Todelliset innovaatiot tehdään yrityksissä mutta silti valtiolla on omat teknillinen, ilmatieteen, metsän, geologian, talouden, tilastojen, maa- ja elintarviketalouden, riista- ja kalatalouden ja ties minkä tutkimuskeskukset, joiden yhteenlasketut menot ovat lähes 300 miljoonaa euroa vuodessa. Miksi?"

Ainakin taloustieteellisen tiedekunnan kansantaloutta käsittelevän pääsykoekirjan mukaan siksi, että yrityksillä ei ole tarpeeksi kiinnostusta investoida innovaatiotoimintaan. Se on kallista, eikä tietenkään ole varmaa, tuleeko sitä rahaa siitä koskaan takaisin, joten harva yritys haluaa ottaa sitä riskiä, tavoittelevathan ne voittoa. Valtion on siis melkeinpä pakko tehdä jonkinlaista innovaatiotoimintaa, jottei se kuivu täysin kasaan. Omien tutkimuslaitosten lisäksi asia oli muistaakseni myös niin, että valtio tukee yrityksiä, joissa innovoidaan. Yksityiskohtia en tosiaan muista ja kansiksen kirjassa ei voi käyttää ctrl + F -toimintoa, valitettavasti.

Heikki (nimimerkki)

Pegu # 16

Et sitten viitsinyt ottaa selville miten hamiltonlainen kansallispankki toimii. EU:n alueella kierrosta on poistunut satoja miljardeja euroja tämän finanssikriisin aikana. Rahamäärän jyrkkä putoaminen aiheuttaa deflaatiolaman, jonka kansalaiset kärsivät suurtyöttömyytenä. Hamiltonlaisen kansallispankin on laitettava lisää rahaa kiertoon, jotta täystyöllisyys palautetaan. Kun raha laitetaan kiertoon investoimalla infrahankkeisiin ja tutkimukseen on inflaation mahdollisuus tulevaisuudessa olematon, koska hankkeiden hedelmät parantavat tulevaisuudessa yhteiskunnan tuottavuutta.

Heikki (nimimerkki)

Henri Heikkinen # 12

"Valtion hankkeet ”elvytysmielessä” ovat minusta sontaa. Raha millä elvytetään on jostain muualta pois ja käytännössä kyseessä on hölmöläisen peitonkorjaus - leikataan toisesta päästä ja ommellaan toiseen päähän."

Raha, jolla "elvytetään" ei ole mistään pois mikäli EKP alkaa toimimaan hamiltonlaisena kansallispankkina kuten olen kommenteissani esittänyt. Nykyinen "elvytys", joka tehdään velkarahalla on poliitikoilta rikollista toimintaa. Rahan luominen on otettava takaisin valtiolle.

Tuija Raatikainen kirjoitti hyvin ylhäällä innovaatiotoiminnasta. On arvioitu, että mikäli valtiot ottaisivat lääketeollisuuden t&k-toiminnan täysin haltuunsa ja lääkeitä alettaisiin valmistamaan kysynnän ja tarjonnan mukaan (eli käytännössä patenttijärjestelmä poistettaisiin) säästöt olisivat valtioille astronomiset.

Heikki Lätti (nimimerkki)

Miksi puoluetukea maksetaan 36 miljoonaa?Niinpä

Miksi kehitysyhteistyövaroja vaaditaan nostettavaksi, vaikka jo nyt laitetaan lähes 700 miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen? Niinpä,auttamaan IMF:n kiristämiä maita.

Miten tuomioistuimiin menee 300 miljoonaa vuodessa, mutta päätöksiä joutuu odottamaan vuosikausia?Korruptio jyllää siellä kovasti ja rahaa kuluu ja sponsoreille epämiellyttyviä asioita ei nopeasti käsitellä .

Ulosotosta saadut perintätuotot ovat 50 miljoonaa euroaa vudoessa, mutta ulosottoviraston kulut 90 miljoonaa euroa vuodessa? Pääasia että yhtiöt saavat kiristettyä velat kansalaisilta.

Ja se kulttuuri:Itse uskon siihen että ns.kulttuuri joka näivettyisi ilman tukia saisi näivettyä rauhassa.

Ps. Itse teen aktiivisesti musiikkia ja jos se perustuisi tuen saantiin olisin jo lopettanut heti alkuunsa.

Silurus (nimimerkki)

#29: Rahaa on markkinoilla aina oikea määrä, paitsi jos hallituksille tai yksityisille annetaan monopolioikeus painaa sitä "sopivasti". Tämän taustalla on se fakta, että arvoa, kuten rahaa, mainetta, rakkautta yms. ei voi luoda tyhjästä. Se, että pankeilla on lupa painaa rahaa, on todellisuuden teeskentelyä. Ne näyttävät kykenevän tekemään sitä, mutta ne eivät tee sitä, vaan ne varastavat vaurautta kollektiivisilta markkinoilta.

Asiaa ei auta se, että "tarvitaan kovasti infrastruktuuria ja tuotekehitystä". Se on voi voi. Kaikki millä on arvoa, on ansaittava kovalla työllä yhdistettynä järjen käyttöön. Markkinat ovat täysin validi auktoriteetti päättämään, kuinka paljon ne haluavat infraa ja tuotekehitystä. Ainoa poliittinen asia, mitä niidenkin tuottamiseen lopulta tarvitaan, on vapaus tavoitella voittoa niiden tekemisellä.

Tälläkin hetkellä pankit pursuavat rahaa. Niiden ongelma on se, että teollisuus ei tiedä mihin lainata sitä. Ne kärsivät edelleen nousukauden yli-investoinneista, jonka aikaansai holtiton rahapolitiikka. Nyt jos tämä rahapolitiikka palautetaan täysin valtiolle, seurauksena on ainoastaan entistä kiivaampi poliittinen suhmurointi. Kuka takaa, että valtio kykenee ja on halukas edistämään jotain kuvitteellista kokonaisetua? Koska valtio ei voi lainata kaikille halukkaille nollakorkoista rahaa, millä perusteilla luulet sen päättävän yrityksen A ja B välillä?

G (nimimerkki)

#17 Ymmärrän Siluruksen kritiikin, vaikka hän ei tunnukaan ymmärtävän politiikan realiteetteja, ja ei huomioi lainkaan perustulon eri muotoja jotka kaikki eivät ole sosialistisia (kuten negatiivista tuloveroa tai sosiaalitili-mallia, josta voi tehdä siirtymäajan jälkeen vapaaehtoisen vakuutuksen jne).

Joka tapauksessa, perusturva tullaan järjestämään nykyjärjestelmässä tavalla tai toisella ja perustulo/negatiivinen tulovero on vain tapa järjestää se yksinkertaisemmin ilman byrokraatteja ja vähentää erinäisten eturyhmien painoarvoa sosiaaliturvan suhteen. Se ensisijaistaa *työntekemisen* yli tuilla elämisen mekanismin, jota nykyinen järjestelmä ylläpitää.

Silurus (nimimerkki)

#33: Politiikan realiteetit voidaan jakaa kahteen osaan: metafyysiseen ja mitä ihmiset ovat päättäneet. Jälkimmäinen näistä voidaan purkaa. Se on tahtokysymys, ei luonnonlaki. Metafyysistä voi olla se, että ihmisen psykologian takia niin voi olla vaikeaa -- mutta mahdotonta?

Asioita ei voi myöskään konstruoida muuttamalla sanoja. Sanojen valinnoilla voidaan ainoastaan ohjata ihmisten ajattelua tarkastelemaan asiaa jostain perspektiivistä, rajatusta kontekstista tai abstraktiona, jolla ei ole lainkaan konkreettisia instansseja. Mikään näistä tekniikoista tai tarkoituksista ei kuitenkaan vaikuta todellisuuteen, eli siihen, mitä oikeasti on. Perustulon kutsuminen kansalaispalkaksi tai negatiiviseksi tuloveroksi ei muuta sitä, mitä se on: epäoikeudenmukaisuutta, altruismia, sosialismia -- joiltakin kykyjensä mukaan, toisille tarpeittensa mukaan.

Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vastustaisin perustuloa aina ja kaikkialla -- yllä Haapavaara jo lainasi mielipiteeni, että negatiivinen tulovero olisi instrumentti, jolla sosialiturva voitaisiin ajaa alas vähällä byrokratialla.

Heikki (nimimerkki)

Silurus # 32

"Tälläkin hetkellä pankit pursuavat rahaa."

Niin, raha ei lähde sieltä kiertoon, koska pankkisektori on pahasti kuralla. Kukaan ei tiedä minkälaisia myrrkyeriä on kirjanpitojen ulkopuolella ja kuinka paljon niiden paljastuminen vaikuttaa koko pankkisektoriin.

"Tämän taustalla on se fakta, että arvoa, kuten rahaa, mainetta, rakkautta yms. ei voi luoda tyhjästä. "

Rahaa voi luoda tyhjästä. Ei ole mitään metafyysistä rahaa. Rahan painaminen on kaikista järkevin tapa laittaa arvon tuottaminen käyntiin. Rahan luomisen oikeus tulee olla kansanedustajalaitoksella. Mikäli kulta olisi käytössä olevaa rahaa niin silloin valuutan manipulointi kuuluisi heille, jotka kultaa tai kultakaivoksia omistavat. Väärinkäytöksiä ja virhearvoita ei tietenkään täysin voisi estää, mutta syylliset olisivat heti tuomittavissa.

"Kuka takaa, että valtio kykenee ja on halukas edistämään jotain kuvitteellista kokonaisetua?"

John Q Adams, Abraham Lincoln, F.D Roosevelt. Kaikki olivat suurten infrahankkeiden kannalla ja niiden tulokset ovat olleet huikeita menestystarinoita. Miksi markkinat eivät ole vieläkään saaneet aikaan raitiovaunuverkkoa esim. Los Angelesiin? Miten markkinat ottavat huomioon valtion kokonaisedun? Esim. sen jälkeen kun raitiovaunujärjestelmä on rakennettu vanhemmat voivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa eikä kykkiä tunteja autoruuhkissa. Tällä on huomattavaa vaikutusta lasten mielenterveydelliseen kehitykseen.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#28

Yrityksillä ei ole kiinnostusta investoida tuottamattomaan tuotekehitykseen. Innovaatiot erikseen. Yritysten osuus t&k-toiminnan investoinneista on Suomessa noin 70 %, mikä ei ole lainkaan huono. Avasin vähän mielipidettäni kommentissa 13.

Jos sinulla on se pääsykoekirja, niin katso puhutaanko siellä myös siitä, että laskusuhdanteen aikana tulisi kasvattaa julkisia menoja ja tasoittaa suhdanteita valtion väliintulolla. Silloin kyseessä on Keynesiläinen ajattelu, joka on yksi teoria/koulukunta muiden joukossa. En ole itse samaa mieltä, mutta minä en olekaan kansantaloustieteilijä, eikä minulla varsinaisesti ole auktoriteettia sanoa moista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keynesiläinen_taloustiede

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Näyttääpä joku olevan kanssani samoilla linjoilla leikkauksen tarpeesta:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/talous/trichet-talouspolitiikkaa-on-kiristettävä-nopeasti/583492

Heikki (nimimerkki)

Risto Aallonharja # 36

Olet täysin oikeassa. Raha heijastaa tuotannollista toimintaa. Kun raha luodaan kiertoon investoimalla hamiltonilaisen kansallispankin kautta infraan ja tutkimukseen, tuottavuus kohoaa, tuotanto kohoaa ja mitään hyperinflaatiota ei synny.

Heikki (nimimerkki)

Henri Heikkinen # 38

Trichet on täysin väärässä. Krugman on blogissaan selvittänyt ja tyrmännyt taloushistoriaan perustuen EKP:n argumentit kiristämisestä yksi toisensa jälkeen. Trichet on viemässä Eurooppaa kohti deflaatiolamaa ja suurtyöttömyyttä.

Tuija Raatikainen (nimimerkki)

#37

Kirja löytyy kyllä, onhan se sentään hyvä kansantalouden perusteos, eikä sitä sovi hävittää, vaikka kouluun pääsinkin (jess, hyvä minä!). Kuvailemaasi tapaa toimia esimerkiksi laskusuhdanteessa kutsutaan kirjassa pelkästään finanssipolitiikaksi. Perustelut näin toimimiselle ovat kirjan mukaan oikein hyvät kerroin- ja syrjäytysvaikutuksineen. Kirjan kirjoittaja on voinut ihan tietoisesti jättää keynesiläisyyden mainitsematta tässä kohtaa. Teoriasta on toki mainittu, mutta enemmänkin käsiteltäessä esimerkiksi työttömyyttä ja sen syitä. Pitänee kuitenkin omissa opinnoissa ottaa selvää aiheesta lähemmin, jos se vielä tässä lähitulevaisuudessa kiinnostaa. Teos on muuten sitten Matti Pohjolan Taloustieteen oppikirja (WSOY, 2009), jos joku miettii

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#41

Krugmanilla on yksi, yhden koulukunnan mukainen mielipide, joka perustuu hänen omiin tulkintoihinsa taloushistoriasta ja taloudesta. Kuten aiemmin sanoin, en ole mikään ammattilainen kumoamaan hänen väitteitään, mutta kannattaa lukea myös toinen puoli. Esimerkiksi Chicagon yliopiston Professori John H. Cochranen kirjoitus “How did Paul Krugman get it so Wrong?”.

http://faculty.chicagobooth.edu/john.cochrane/rese...

Taloustiede ei ole luonnontieteitä ja usein asioissa on useampi koulukunta, teoria, josta sitten valitaan se omasta mielestä järkeenkäyvin. Aika näyttää ovatko ratkaisut oikeita.

Silurus (nimimerkki)

#36: Sekoitat syyn ja seurauksen: raha (ja sen arvo) syntyy siitä, että joku yksilö tuottaa jotain, jota voidaan ostaa. Rahan määrällä ei ole käytännössä mitään rajoittavaa merkitystä ostamiselle, eikä siten rahaa tarvitse luoda lisää sitä mukaa, kun joku tuottaa ostettavaa. Vastaavasti pitäisi luonnollisesti olla jokin oraakkeli, joka osaisi maagisesti poistaa oikean määrän rahaa kierrosta (ja keneltä?) kun vaikka astianpesukoneesi menee täysin rikki. Jos nimittäin rahaa piti tuottaa 400 euroa, koska mr. Electrolux teki tiskikoneen ja jotta kuluttajat kykenisivät sen ostamaan, pitäisi myös rahaa poistaa kierrosta, kun tiskikoneesi jälleenmyyntiarvo putoaisi nollaan (tai jopa sen alle).

#35: Mistä ihmeestä osaat laskea oikean hinnan "lasten mielenterveydelle" ja tietää, että se saavutetaan raitiovaunuliikenteellä?

Heikki (nimimerkki)

Henri Heikkinen # 41

Minäkin olen eri mieltä Krugmanin kanssa monesta asiasta. Hän toi kuitenkin hyvin esiin mihin EKP perustaa "niukkuus tuo kasvua"-argumentin. EKP esim. kirkkain silmin otti 1990-luvun alun Suomen hyväksi esimerkiksi, vaikka kuten me hyvin tiedämme se niukkuuden jälkeinen kasvu johtui valuutan ulkoisesta devalvaatiosta ja Nokia-klusterista. Muita esimerkkejä oli 80-luvun Irlanti ja 90-luvun Kanada, joiden kasvu perustui myös ennen kaikkea devalvaatioon.

http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/06/17/magica...

Heikki (nimimerkki)

Silurus # 44

"Mistä ihmeestä osaat laskea oikean hinnan ”lasten mielenterveydelle” ja tietää, että se saavutetaan raitiovaunuliikenteellä? "

Eikös se ollut niiden "markkinoiden" tehtävä? Niidenhän piti tuoda koko yhteisölle suurin hyöty.

Kiitos julkisen sektorin markkinat kohtaavat koko ajan voimakasta interventiota ja siitä syntyy yhteistä hyvää kuten tämä internet ja Helsingin raitiovaunuverkosto, jotka tuovat niihin investoidut rahat takaisin melko moninkertaisina.

Silurus (nimimerkki)

#35: Siltä kannalta, että raha on ihmisen keksintö, voisi väittää rahan olevan jotain ei-metafyysistä. Sellainen tarkastelu väistää kuitenkin oleellisemman puolen: rahaa säätelevät ja arvonmuodostuksen lait, rahan kausaliteetit, eivät ole ihmisen hallussa, vaan ne ovat metafyysisiä. Ihminen ei voi päättää että antamalla painokoneen soida, hän voi tuottaa vaurautta jokaiselle. Kyseessä on epärehellisyys, yritys teeskennellä todellisuutta. Kyseinen vauraus voi enintään syntyä sille henkilölle, joka ensimmäiseksi sai kyseisen rahan tekemättä mitään -- ja tarjoamalla sitä henkilölle, jolla on kaikki syyt uskoa kyseessä olevan "oikeaa rahaa", siis jotain, jonka arvo on syntynyt pelkän painomusteen sijasta kontribuutiosta markkinoille. Rahan tekijät tulevat markkinoille valheellisin aikomuksin. He eivät ole tuottaneet yhtään mitään, mutta heillä on silti käsissään rahan muodossa väärennetty todiste siitä.

Silurus (nimimerkki)

#46: Markkinoiden tehtävä ei ole "tuottaa parasta yhteiskuntahyötyä", koska sellaista ei ole yhtään enempää, kuin on joulupukkia tai jumalaa. Markkinat ovat olemassa, koska vapaat ja rationaaliset yksilöt optimoivat oman etunsa sen avulla. Vieläpä markkinat voidaan osoittaa olevan *vapauden* vallitessa hyödylliset jokaiselle osallistujalle, joten voidaan todeta ihmisten etujen olevan harmoniassa.

Annat kunnian sille, jolle se ei kuulu. San Franciscossa oli ennen suurta maanjäristystä 1905 10 raitiotielinjaa. Niitä liikennöi 8 yksityistä yritystä; tämä siis todistaa sen idean, että yksityinen raitiotieliikenne on mahdollista ja on kannattavaa joissain oloissa. Tästä meillä ei ole edes juuri mahdollisuutta ottaa selvää, koska kaupunki voi aina istua kansalaistensa perseillä tuleen, "investoida" infrastruktuuriin ja todeta sen joko olevan kannattavaa, tai välttämätöntä (koska se ei ole taloudellisesti kannattavaa kaupungin suunnittelemalla tavalla).

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

#42

Onnittelut opiskelupaikasta. Yliopistolla sit nähdään. Ensimmäisenä kannattaa sisäistää kriittinen ajattelu, jos jo pääsykoekirja tuo yhden teorian esiin absoluuttisena totuutena....

Miikka Neittamo (nimimerkki)

"Perustulo on moraaliton idea"

Perustulo==Sosiaaliturva

Sosiaaliturva on hyvätuloisen ihmisen investointi ennen kaikkea turvallisuuteen. Asia on nääs niin, että on aina niitä, jotka eivät pysty työllistämään itseään. Aika harva alkaa ideologisista syistä rosvoiksi tai ajaudu esimerkiksi huumebusineksteen tai muuhun hämärään liiketoimintaan. Kyllä yleisempinä syinä on köyhyys. Jos ei sosiaaliturvaa makseta, maksu tapahtuu kyllä hieman toisessa muodossa ja lasku voi olla tässä toisessa vaihtoehdossa huomattavasti suurempi. Etelä-Afrikka on hyvä esimerkki. Siellä, jos olet hyvätuloinen, saat pelätä henkesi edestä.

Siksi toisekseen sosiaaliturva kyllä palautuu tehtaanomistajalle lisääntyneen kulutuksen muodossa.

G (nimimerkki)

#34 En pyrkinyt uuskielistämään perustuloa kutsumalla sitä negatiiviseksi tuloveroksi. Kansalaispalkka taasen on perustulon synonyymi.

Negatiivinen tulovero eroaa perustulosta siinä, että se ei ole tulontasaus vaan täytetuloa ja toimii verojärjestelmän sisällä. Siksi sen muuntaminen on suhteellisen yksinkertaista esimerkiksi sosiaalitilimallin pohjalle (jota myöten myös vapaaehtoiseksi) ilman että kosketaan perusfundamentteihin, joiden purkamista ihmiset massoina kuitenkin vastustaisivat.

Sinun crash and burn-reformisi taasen kaatuu juuri viime mainittuun.

Panu Horsmalahti

'Valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, ja valtio velkaantuu nopeammin kuin koskaan ennen.'

Harhaanjohtavaa, koska velkaa pitää vertailla suhteessa bruttokansantuotteeseen, jolloin velkaa ei ole erityisen paljon.

'sillä käytännössä Suomen kokonaisveroasteella ei ole kuin pari kolme prosenttiyksikköä nousun varaa'

Voidaan nostaa esim. 6.4% jotta päästään Tanskan tasolle.

'Olemme kuilun partaalla, ja edessämme on väistämättä raju pudotus'

Tätä nyt on aina hehkutettu, mutta harvinaista käytännössä.

Toimituksen poiminnat