*

Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Olemme fiksumpia kuin te

Avioliittolakikeskustelun jälkimainingeissa on sosiaalisessa mediassa jälleen lähtenyt kiertämään pari vuotta vanha uutinen. Uutisessa siteeratun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan huonosti älykkyystesteissä pärjänneistä lapsista tulee muita todennäköisemmin ennakkoluuloisia ja sosiaalisesti konservatiivisia. Luonnollisesti tällä halutaan tuoda esiin sitä näkemystä, että ns. tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat olisivat tyhmempiä kuin sitä kannattavat. 

Konservatiivisuus ei tee ihmisestä tyhmempää, sellaista syyseuraussuhdetta ei ole olemassakaan. Sen sijaan on järkeenkäypää, että mahdollisimman valmiina annettujen ajatusmallien ja kaavojen mukaan toimiminen tai saamansa kasvatuksen kyseenalaistamaton seuraaminen vaatii vähemmän henkistä ponnistelua kuin eettisten kysymysten omakohtainen pohdinta.

Vuonna 1978 perustettu Triple Nine Society (lyhenne TNS) on yhdistys, jonka jäsenyyteen vaaditaan, että on älykkäämpi kuin 99,9% väestöstä. Yhdistys on hieman samantyyppinen kuin tunnetumpi Mensa, jonka jäsenyyteen riittää, että on älykkäämpi kuin ”vain” 98% väestöstä.

Pari vuotta sitten TNS järjesti jäsenilleen kyselyn paljastaakseen, millaiset ovat ”maailman fiksuimpien” poliittiset suuntaukset. Tulos – TNS:n jäsenet olivat pääsääntöisesti vapaata yhteiskuntaa kannattavia libertaareja (tai klassisia liberaaleja, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää).

Älyköt vastustavat esimerkiksi julkisia palveluita, sosialiturvaa ja yhteiskunnan puuttumista talouteen. Heidän mielestään myös huumeet tulisi laillistaa, lopettaa positiivinen syrjintä ja mahdollistaa esimerkiksi samaa sukupuolta olevien liitot.

Tulos ei tietystikään yllätä, koska klassisen liberaali ajattelu on likimain ainoa ”ideologia”, johon fiksu ihminen voi omalla ajattelullaan päätyä. Kuten eräs konservatiiviksi itsensä mieltävä tuttuni sanoikin, vaikka ei ideologiaa tunnusta, päätyy hän kuitenkin lopulta liberaaliin ratkaisuun, koska se on järkevin.

Yksinkertaisempia ihmisiä houkuttaa erilaisten ideologioiden tarjoama järjestys, joka tekee monimutkaisesta maailmasta helpomman ymmärtää. Liberaalin aatteen keskeinen ongelma onkin, että ”laissez faire” tuntuu todella vaikealta ajatukselta, kun valtio kuvitellaan jonkinlaiseksi korkeammaksi voimaksi, joka hoitaa toimenpiteillään kaikki eteen tulevat ongelmat.

Erilaiset itseään ”pragmaattisiksi” ja ”itsenäisesti ajatteleviksi” nimittävät poliitikot ovat todellisuudessa lähinnä opportunisteja, jotka menevät aina sen helpoimman ja todennäköisesti suosituimman ratkaisun taakse. Se on yksi syy sille, että nykyisestä järjestelmästä ei koskaan voi tulla mitään muuta kuin korkeintaan ”ihan hyvä”.

Niin kauan kuin ei paremmasta ole tietoa, televisiossa näkyy säännöllisesti Salatut Elämät ja fattan luukulta saa rahaa kaljaan, ei parempaa osaa tietenkään edes vaatia. Se on mielestäni sääli.

 

ps. Mikäli kirjoitus tuntui itseriittoiselta, omahyväiseltä ja provosoivalta, se oli tarkoituskin. Ähäkutti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Veikko Penttinen

Noinhan se menee. Älykkäälle asia on itsestään selviö, mutta melkein älykkäälle ei niinkään. Melkein älykäs on ihminen, jolla kyllä riittää ongelmien ratkaisukapasiteettia, mutta lapsuudesta, nuoruudesta periytyvät pelot ja ahdistuksen estävät niiden moniarvoisen ymmärtämisen.

Maailma on täynnään ongelmia joihin ei löydy kuin huonoja tai vielä huonompia ratkaisuja.

Abortti on yksi selkeimmistä esimerkeistä. Se on huono ratkaisu, mutta vaihtoehto voi olla yksilölle ja yhteisölle vielä huonompi. Älykäs valitsee tietysti yksilön valinnan vapauden puolesta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Arvoliberaaliuden autuudesta olen vakuuttunut, mutten talousliberaaliuden.

Miksi sosialistiset Pohjoismaat ovat yhteiskuntina onnistuneempia kuin merkittävästi talousliberaalimpi Yhdysvallat? Liberalismi väärin toteutettu?

P.S. Kirjoitus ei ollut provosoiva vaan asiallinen. Ähäkutti.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Millä onnistumista sitten mitataan?

Jos alat poimimaan rusinoita pullasta niin pian voidaan ainakin ulkopuolisen toimesta havaita, ettet haluakaan sallia kaikille sitä toimintaa mitä he haluavat harjoittaa, vaikkei toiminta vahingoittaisikaan ketään tai mitään. Itse sitä oman "valikoiden liberaali"-toiminnan vahingollisuutta toki on vaikea nähdä.

"Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla" on vielä tänäkin päivänä aivan pätevä sanonta.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

Sitä voi mitata useilla eri mittareilla. Ne mittaavat yhteiskunnan vakautta, tulevaisuudennäkymiä, ihmisten tyytyväisyyttä elämäänsä yms. Tässä esimerkkinä kaksi:

http://ffp.statesindex.org/rankings-2013-sortable
http://www.oecdbetterlifeindex.org/

Kriittisyys talousliberalismia kohtaan ei johda minkään toiminnan harjoittamisen kieltämiseen. Kaikenlaista toimintaa saa harjoittaa, mutta osa voitoista kuuluu verojen muodossa tilittää valtiolle, joilla rahoitetaan hyvän yhteiskunnan tarvitsemat toiminnot.

Mika Saarinen Vastaus kommenttiin #13

YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä Yhdyvallat on kolmannella sijalla. Suomi on vasta sijalla 21. Pohjoismaista ainoastaan ensimmäisenä listalla oleva Norja päihittää Yhdysvallat. Toisella sijalla on Australia, jonka kokonaisveroaste oli vuonna 2012 30,8%, Suomen kokonaisveroaste oli samana vuonna 43.6%. Osaatko selittää, miksi Suomi pärjää tuossa indeksissä paljon huonommin kuin Yhdysvallat ja Australia, vaikka Suomen kokonaisveroaste onkin paljon korkeampi? Sinähän pidit kokonaisveroastetta hyvänä mittarina talousliberaaliuden suhteen.

Lähteet:
http://www.ykliitto.fi/uutiset-ja-tiedotus/uutisar...
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_...
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_...

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #36

HDI on talouspainotteisempi mittari. Kun tämän mittarin arvosta otetaan "keskiarvo" kansalaista kohden saadaan parempi kuva kuinka kehitys jakaantuu kansalaisten kesken. Tämän paremman mittarin nimi on IHDI, ja tässä Pohjoismaat nousevat niille kuuluville kärkisijoille. Talouspainotteisuuden vuoksi Suomi ei tässä ole ihan terävintä kärkeä ja on sijalla 11. Yltiörikas Norja voittaa öljytuloillaan tämän indeksin.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_...

Tässä vielä olennainen osa tuolta wikilinkistä, eli HDI:n ja IHDIN:n ero:

"the IHDI is the actual level of human development (accounting for inequality)" and the unadjusted calculations for "the HDI can be viewed as an index of “potential” human development"

Mika Saarinen Vastaus kommenttiin #39

IHDI-indeksissäkin paljon pohjoismaista kevyemmän kokonaisveroasteen Australia nousee toiselle sijalle. Ruotsi on kolmantena, mutta Alankomaat, Saksa, Irlanti ja Sveitsi pärjäävät muita pohjoismaita paremmin ja Slovenia on Suomen edellä. Eli on jossain määrin liioiteltua väittää, että pohjoismaat nousevat "niille kuuluville" kärkisijoille.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #43

Myönnettäköön liioittelu. Tärkeintä on huomata, että korkea veroaste ei ole sellainen tuhoisa voima, jona liberaalit sen joskus näkevät. Moni muu asia on paljon veroastetta tärkeämpää talouden ja yrittämisenkin kannalta. Korkea veroaste ei kyllä ole vaatimuskaan kehitykselle, mutta jos valittavana on korkea veroaste (Suomi) vs. huonot palvelut (USA), korkea veroaste kannattaa valita aina.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Onko Yhdysvallat merkittävästi talousliberaalimpi? http://www.heritage.org/index/ranking kertoo toista. Kannattaa myös lukea perustelut.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä

The Heritage Foundation ei ole kyllä mikään puolueeton lähde eivätkä nuo kaikki mittarit mittaa talousliberaaliutta. Esimerkiksi verotuksessa mainittu "maksimitulovero" ei kerro verotuksesta mitään. Suomen kohdalla ei olla otettu huomioon edes kunnallisveroa. Monet asiat viittaavat siihen, että tämä on tehty dollarisilmälasit päässä. Julkaisu on toki mielenkiintoista luettavaa ja ehkä tuolta löytyy jotain, jolla päivittää nykyisiä näkökantoja.

Kokonaisveroaste on mielestäni hyvä mittari, ja se on jenkeissä paljon matalampi. Mm. tähän olen perustanut nykyiset näkemykseni. Verotuksen lisäksi en kannata talouden esteitä, kuten kartelleja, kiintiöitä, monopoleja tai turhia pätevyysvaatimuksia. Kannatan siis korkeaa verotusta ilman muita taloudellisen toiminnan esteita.

Susanna Kaukinen

Talousliberalismi, eli klassillinen riistokapitalismi on hävittämässä koko elonkehää. Lienee sanomattakin selväää, että sikäli kuin tuo viitattu väite edes on totta, se kiistatta osoittaa älyn ja viisauden välisen eron.

Veikko Penttinen

Seuraavassa Suomen hallituksesssa on todennäköisesti kaksi tärkeintä ministeriä uskovaisia ja kaikki uskovaiset ovat henkiseltä arvomaailmaan vahvasti rajotteisia.

Ruotsissa on syntynyt puolue, joka ajaa abortin vastaisuutta. Täällä Espanjassa konservatiiviset ovat peruuttamassa vapaampia abortti- ja homolakeja.

Vapaus on raskas kantaa, ja se ei ole uusiutuva luonnonvara, vaan sitä pitää hoivata ja tarpeen vaatiessa vaikka taistella sen jatkuvuuden puolesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

"Älyköt vastustavat esimerkiksi julkisia palveluita, sosialiturvaa ja yhteiskunnan puuttumista talouteen."
Ovatko nämä testiälyköt tosaankin niin tietämättömiä, että kuvttelevat jonkun yhteiskunnasta rippumattoman talouden voivan mahdollista?
Taloushan on yhteiskunnan välttämätön perusta.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Yleensä yhteiskunnan työkaluna on valtio. Henri teki pikku fiban tekstissään kun puhui yhteiskunnasta valtion sijaan.

Susanna Kaukinen

Äly ei auta mitään, jos sitä ei käytä. Ei yhteiskuntaa ja valtiota ymmärrä intuitiolla. Se vaatii vuosien pohdiskelun tai opiskelun aivan samalla tavalla kuin vaikkapa aivokirurgia.

Jos me kuuntelisimme näiden n.s. älyköiden neuvoja aivokirurgiassa, meillä varmasti olisi kuolleiden armeija käsissämme.

Suosittelen vetämään samat johtopäätökset yhteiskuntatieteiden osalta. Oppimaton älykkö on oppimatonta typerystä vaarallisempi, koska kuvittelee asioista joitain ymmärtävänsä, mikä on ilmeistä tämän blogin lukijoille, koska sen kirjoittaja toimii testamenttina tälle seikalle.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Olisit voinut vielä mainita uskovaisuuden ja älykkyyden korrelaation. Esim. Länsimaiden huippututkijoista suurin osa on ateisteja (joka kantaväestöön verrattuna on merkittävä ero). Kärjistäen voidaan sanoa, että mitä älykkäämpi ihminen on, sen suurempi todennäköisyys on sille, että on ateisti. Sama kääntäen; mitä tyhmempi, sen todennäköisemmin on uskovainen tai mitä uskovaisempi sen tyhmempi.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Tämähän on suorastaan klassillinen esimerkki loogisesta virhepäätelmästä, josta engelmannit käyttävät termiä "jumping to conclusions". Siinä havaintoihin lisätään todentamattomia oletuksia ja tällä perusteella muodostetaan johtopäätöksiä. Jos älykkäimpien joukossa on ateistien yliedustus, siitä ei voida päätellä, että tyhmien päässä olisi uskovaisten yliedustus. Tässä annetun tiedon varassa tyhmimpien joukon koostumuksesta ei voida vielä päätellä mitään. Ei myöskään uskovaisten sijoittumisesta älykkyysjakaumaan.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka

Sitähän se juuri matemaattisesti ottaen tarkoittaa, koska maailmassa on vain uskovaisia ja ateisteja. Jos ateistien piirissä ollaan keskimäärin älykkäämpiä tarkoittaa se sitä että uskovaisten piirissä ollaan vääjäämättä keskimäärin vähemmän älykkäitä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #15

Sitähän se ei tarkoita sen enempää matemaattisesti kuin loogisestikaan. Älykkyys ja ateistisuus-uskovaisuus muodostavat jatkuvan akselin. Kysymys ei siis ole kaksiarvoisista suureista. Siitä, että älykkyys -akselin yläpäässä on ateistien yliedustus ei seuraa, että näiden akseleiden välillä olisi vahva korrelaatio. Tietoa korrelaatiosta ei ole. Ainakaan sitä ei ole annettu tässä yhteydessä. Se on vain todentamaton oletus. Annetun informaation perusteella on täysin mahdollista, että myös kaikkein tyhmimpien joukossa olisi ateistien yliedustus.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka Vastaus kommenttiin #18

Oikeastaan uskovaisuus ja ei-uskovaisuus on kaksiarvoinen suure (on/off).
Uskovaisuuden sisällä voidaan ajatella olevan jatkuva funktio matillisesta ääriuskoviasuuteen. Älykkyys on varmasti normaalijakautunut jatkuva suure.

http://news.yahoo.com/religious-people-are-less-in...

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #21

Kyllä ateisteiskain idiootteja löytyy. Itse veikkaisin, että suurin osa älykkäistä ihmisiä on agnostikkoja.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #22

Olen taipuvainen ajattelemaan samansuuntaisesti. Silmiini ei ole kuitenkaan sattunut tutkimusta, jossa tätä hypoteesia olisi testattu. Joku saattaisi saada siitä kiinnostavan opinnäytetyön.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #21

Ei se uskovaisuus-ateistisuuskaan ole kaksiarvoinen suure. Esimerkiksi agnostikot istuvat siellä akselin keskivaiheilla. Aste-eroja löytyy koko matkalta. Ateistisessa päässä esimerkiksi sellaisia joiden mielestä "on kyllä mahdollista että jumala on olemassa, vaikkakaan en pidä sitä todennäköisenä".

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #23

Kröhöm. sellaiset ateistit ovat määritelmällisesti agnostikkoja, eivät ateisteja. Ateismiin kuuluu ajatus siitä, että Jumalaa ei ole olemassa. Mikä on toki vähän outoa väittää noin varmasti asiasta josta meillä ei edes voi olla mitään (tieteellistä) tietoa.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka Vastaus kommenttiin #25

Lähes kaikki ateistit sanovat olevansa agnostikkoja, koska kaikki ateistit myöntävät olevansa väärässä, jos jumalan olemassaolo kiistattomasti todistetaan. On myös helpompi sanoa olevansa agnostikko kuin ateisti, koska se on nykymaalimassa hyväksyttävämpää eikä sitä koeta niin 'hyökkäävänä'. Totuus on kuitenkin, että agnostikot ovat ateisteja. On älyllisesti rehellistä olla uskomatta asioihin joita ei ole todistettu olevan olemassa

Esim. maailman yksi maailman tunnetuimista ateisteista, Richard Dawkins myöntää olevansa agnostikko:
"I am agnostic only to the extent that I am agnostic about fairies at the bottom of the garden".

Agnostikko voi uskoa yhtälailla Lentävään Spagetti Hirviöön:
http://en.wikipedia.org/wiki/Flying_Spaghetti_Monster

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #29

Abrahamilaisten uskontojen teologia ei ole koskaan pystynyt selittämään kärsimyksen ongelmaa. Jäljelle jää vain kolme selitystä: 1. jumala on paha, mutta onko sitten enää kyseessä jumala? 2. jumala ei piittaa ihmisistä pätkääkään, tai 3. jumala on epätäydellinen, mutta tämähän ei vastaa abrahamilaista jumalakäsitystä.

Sen sijaan antiikin ja viikinkien jumalat olivat sangen riitaisia, epätäydellisiä, ja inhimillisiä epätäydellisyydessään.

Jos nyt jumalalla sitten tarkoitetaan lähinnä abrahamilaista jumalaa, niin ainoa mahdollisuus sellaisen olemassaoloon olisi se, että jumala ei meistä piittaa, mikä romuttaa koko uskonnon saman tien.

Sen sijaan kristillisen teologian perusteella Saatanan olemassaolo näyttää periaatteessa mahdolliselta.

--Kas niin, ken olet? Osa voimaa syvää, mi tahtoo pahaa vain, ja aikaan saa vain hyvää.

Faust

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #33
Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #29

Agnostikot eivät ole ateisteja. Agnostikot yksinkertaisesti sanovat, että emme voi tietää, asiasta mistä emme tule ikinä saamaan empiirisiä todisteita. Minusta se on ihan järkevää. On aika tyhmää sanoa, että jotain asiaa varmasti ei ole olemassa jos sen olemassaolemattomuutta sen kummemmin kuin olemassaoloa ei ole ikinä todistettu eikä tulla ikinä todistamaan.

Agnostiset ateistit varmaan haluavat kutsua itseään ateistiksi, koska siihnen liittyy sellainen kiva oma ryhmähenki. Uskonnonkaltainen yhteisö, jota johtaa Dawkings. Niillä on oma logokin http://skepticon.org/wp-content/uploads/2013/10/Am...

Taisto Merilä

Jaa, kuinkahan älykästä sitten on pitää itseään tai omaa viiteryhmäänsä muita älykkäämpänä...

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Ei tuo liity älykkyyteen mitenkään. Älykäs ihminen voi olla vaikka miten itsekeskeinen, ylpeä tai koppava, mutta on silti älykäs. Älykkyyteen tuntuu liittyvän jotain ihmeellistä muista ominaisuuksista poikkeavaa siinä mielessä, että sitä ei saisi sanoa ääneen.

Taisto Merilä

”Ei tuo liity älykkyyteen mitenkään.”

Minusta älykkyyttä kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisesti – ja tunneäly on osa ihmisen kokonaisuutta.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

"Luonnollisesti tällä halutaan tuoda esiin sitä näkemystä, että ns. tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat olisivat tyhmempiä kuin sitä kannattavat. " Jaa no empä kyseistä linkkiä ole nähnytkään.
Minusta he tekevät sitä ihan itse. Kun joku kirjoittaa kirjoituksen otsikolla "vain mies ja nainen voimat lisääntyä keskenään" ja luulee sen liittyvän mitenkään tasa-arvoiseen avioliittolakiin, tai kun joku alkaa jauhamaan siitä hirveydestä että jos naisten pukukopissa onkin lesbo, tai kun joku vertaa homoavioliittoja koiran kanssa naimisiin menemiseen, minusta he ovat ihan itse vastuussa siitä mielikuvasta, että ovat vähän tyhmempiä kuin vastapuoli.

Toki saa olla eri mieltä, mutta empä kyllä ihan tosissaan ole nähnyt juurikaan edes asiallisia tai loogisia ja aiheeseen oikeasti liittyviä argumentteja lakialoitteen vastustajilta. Asiaan halutaan jatkuvasti liittää esimerkiksi kirkko ja raamattu, vaikka kyseessä on vain valtiollinen maistraatin suorittaman vihkiminen, jota halutaan muuttaa.

Monet ovat myös olleet huolissaan, että nyt menee vastapuolelta sananvapaus ja lupa omaan mielipiteeseen. Toistan: saa olla mitä mieltä haluaa. Mutta jos mielipiteesi perustelut ovat huonoja, niitä voi ja myös tullaan arvostelemaan. Ja asiallinen kritiikki ei ole mitään sanavapauden- tai mielipiteenvapauden riistoa. Luojan kiitos meillä demokratiassa tosiaan on vastapuolellakin oikeus olla toista mieltä, ja oikeus sanoa mielipiteemme toisten argumenteista.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

Ps. on aika tyhmää luulla, että älykkyystesti testaa mitään muuta kuin matemaattisloogista älykyyttä. Se, että nämä ihmiset pääosin ovat klassisia libertaareja, ei tee siitä mitenkään parempaa tai fiksumpaa ideologiaa.
Itse määrittelisin viisaan ihmisen sellaiseksi, jolla on myös empatiakyky. Joka voi kannattaa jopa omista veromenoistaan kustannettavan palveluita, niille, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin itsellä.

Käyttäjän TeroLeikkil1 kuva
Tero Leikkilä

Mihin perustat johtopäätöksen, ettei älykkäällä voi olla empatiakykyä? Ja vaikka älykkyystesti mittaa matemaattisloogista älykkyyttä, estääkö se jotenkin älykästä olemasta viisas? Millä perusteella matemaattisloogisesti tyhmemmät olisivat jotenkin empaattisempia ja viisaampia kuin älykkäät?

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen

"Mihin perustat johtopäätöksen, ettei älykkäällä voi olla empatiakykyä?" Empä minä missään noin sanonutkaan, lueppa uudelleen. Heikkisen mainitsemilta libertaareilta se vaan puuttuu ainakin osittain, kerran ovat julkiset palvelut ja sosiaaliturvan ajamassa alas. Kaikilla ihmisillä ei ole töitä, mahdollista kouluttautua (tuolla jenkkilässä kun se ei ole ilmaista) tai edes läheisiä huolehtimassa. Tähän verrattaen minusta osoittaa empatiakyvyttämyyttä vastustaa sosiaalitukea.

"Ja vaikka älykkyystesti mittaa matemaattisloogista älykkyyttä, estääkö se jotenkin älykästä olemasta viisas?" Ei, mutta se myös ei sano, että joku ihminen on viisas. Mikä on ajatusvirhe, jonka monet tekevät. Esimerkiksi Heikkinen tässä bloggauksessaan.

"Millä perusteella matemaattisloogisesti tyhmemmät olisivat jotenkin empaattisempia ja viisaampia kuin älykkäät?" Empä tainnut sanoa niinkään. Se matemaattisuusloogisuus vaan ei välttämättä kulje minkään näistä kanssa käsi kädessä. Monesti esimerkiksi sosiaalisesti hyvin rajoittuneet autistit ovat matemaattisesti huippulahjakkaita.

Käyttäjän TeroLeikkil1 kuva
Tero Leikkilä Vastaus kommenttiin #16

Älykkyystestissä pärjääminen siis ei mitenkään todista, että olisi myös viisas? Samaa mieltä. Mutta ei se myöskään mitenkään todista, tai edes viittaa, että EI olisi viisas.

Oma käsitykseni on, että empatiakykyä on tyhmillä ja älykkäillä keskimäärin yhtä paljon. Mutta viisauteen tarvitaan empatiakyvyn lisäksi myös älyä, joten älykkäämmät ovat useammin myös viisaita.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #19

Niin elikkäs älykkyysosamäärätestiä on turha pitää minkäänlaisena viisauden mittarina, koska se ei ole sellainen. Hyvä että ollaan tästä samaa mieltä.

Enkä kyllä missään sanonut sitäkään että viisauteen ei tarvita mitään muuta kuin empatiakykyä. Eli nyt ollaan varmaan tultu samaan lopputulokseen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #19

Minusta viisaalla ihmisellä on myös tietoa ja käytännön kokemusta.

Käyttäjän LasseForsbacka kuva
Lasse Forsbacka Vastaus kommenttiin #16

"Älykäs selviytyy sellaisesta ongelmatilanteesta johon viisas ei edes joudu".

Minuakin häiritsee se, että kyselytutkimuksen mukaan älykkäät eivät näyttäisi olevan solidaarisia. Olisiko kyseessä samanlainen itsekkyys kuin isänmaallisilla nationalisteilla tai muilla eturyhmillä? Älykkäät uskovat selviytyvänsä elämästä ilman muiden apua ja kokevat yhteisvastuun taakkana.

Suuri osa liberaaleista kuitenkin hyväksyy yhteisvastuun (erityisesti Suomessa) ja kannattaa esim. kansalaispalkkaa/perustuloa.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #20

Kyse ei ole solidaarisuuden puutteesta vaan siitä, että libertarismin ideologiaan kuuluu se, että ketään ei pakoteta mihinkään. Libertaarit tuntevat solidaarisuutta siinä missä muutkin ihmiset (väittäisin, että jopa keskimääräistä enemmän), mutta he vain eivät katso olevansa oikeutettuja harjoittamaan sitä solidaarisuutta muiden rahoilla.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

Joiltakin Janikin ne rahojaan on saanut.

Käyttäjän SaaraHuttunen kuva
Saara Huttunen Vastaus kommenttiin #40

Helppohan se on hyvätuloisena ja hyvin toimeentulevana sanoa, että ketään ei pitäisi pakottaa mihinkään. Veikkaisin, että kodittomat nälkäiset vaikka vähän luopuisivat vapauksistaan jos heille siitä annettaisiin rahaa ruokaan ja katto pään päälle.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #50

Saara Huttunen: - "Helppohan se on hyvätuloisena ja hyvin toimeentulevana sanoa, että ketään ei pitäisi pakottaa mihinkään."

Totta, mutta yllättävän moni myös hieman heikommin toimeentuleva on kannattanut vapautta. Siis ei tietenkään ainakaan suurin osa, mutta yllätyin kun huomasin, että sellaisiakin on. Kaikki eivät halua pakottaa muita luopumaan omastaan, vaikka itsellä ei iPadia tai Leviksiä olisikaan.

- "Veikkaisin, että kodittomat nälkäiset vaikka vähän luopuisivat vapauksistaan jos heille siitä annettaisiin rahaa ruokaan ja katto pään päälle."

Tuo on vapaaehtoista toimintaa, ja täysin OK. Omista vapauksistaan saa tietenkin aina luopua. Libertarismi kieltää vain rajoittamasta muiden vapauksia.

Alexius Manfelt Vastaus kommenttiin #50

Saara hyvä, olet todella oikeassa kannanotossasi. Meillä n vaikuttava esimerkki siitä, miten suuri osa kohtuulisen fiksusta kanasta oli valmis luopumaan vapaudesta, saadakseen työtä ja leipää. Näinhän kävi natsien hallitsemassa Saksassa, jossa kansalle vapauden vastineeksi tarjottiin leipää ja sirkushuveja sekä yhteinen vihollinen.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Saara Huttunen: - "Se, että nämä ihmiset pääosin ovat klassisia libertaareja, ei tee siitä mitenkään parempaa tai fiksumpaa ideologiaa."

Ei tietenkään. Syy-seuraussuhde menee toisin päin. Ne ihmiset ovat pääosin klassisia libertaareja, koska se on parempi ja fiksumpi ideologia.

Käyttäjän anttirautiainen kuva
Antti Rautiainen

"Huippuälykkäiden järjestöjen" edustajien näkemyksissä on tietysti bias, koska ne huippuälykkäät joiden mielestä huippuälykkäät eivät ansaitse erivapauksia eivätkä ole lähtökohtaisesti muita parempia ihmisiä tuskin liittyvät huippyälykkäiden järjestöihin.

Älykkyys ei myöskään välttämättä vielä tarkoita johdonmukaisuutta, minkä osoittaa se että huippyälykkäiden libertaarien mielestä libertarismi ei ole mikään ismi.

Markku Ollikainen

Psykologian professori Martha Stout kirjoittaa kirjassaan The sociopath next door, että noin 4% kansasta on vailla omaatuntoa olevia psykopaatteja. Heitä ei sido tavallisia ihmisiä rajoittava omatunto/ syyllisyyden tunto. Kaikki on mahdollista aina mukavin mielin.
Liberaali elämä onnistuu. Rajoituksista ei pidetä.

Tässä joukossa tyhmät joutuvat vankilaan ja älykkäistä tulee toimitusjohtajia. Toinen tutkimus totesi, että amerikkalaista yritysjohtajista/ menestyjistä 40% on psykopaatteja.
Näistä älykkäistä sanotaan, että he ovat hyviä ympäristönsä tarkkailijoita, osaavat manipuloida paitsi ihmisiä, myös tuloksia. Psykopaatilla ei ole empatiaa, joten toiset ihmiset ovat koneen asemassa. Ja kun toinen ihminen ei enää palvele psykopaatin etu, häntä ei enää tarvita.
Tässä mielessä älykkyys on melko kyseenalainen asia.

Tiedon ja viisauden hankkiminen on varmaan parempi kuin elvistely älykkyydellä. Se on Raamatun suuri teema. Juutalainen kansa on vain 0.2% maailman väestöstä, mutta on ottanut 20% Nobelin palkinnoista.
Sokrates pani sanoilla "älykkäästi" temppuilevia sofisteja kuriin hyvillä kysymyksillään.

Painopiste varmaan kannattaa panna tiedon ja viisauden puolelle.

Käyttäjän jaanapaju kuva
Jaana Paju

" Juutalainen kansa on vain 0.2% maailman väestöstä,
mutta on ottanut 20% Nobelin palkinnoista"

Juutalaisia löytyy merkittävästi myös Forbesin rikkaitten listalta.
Siihen löytyy syy? Jonka Raamatun talousoppia tuntevat
hyvin tietävät?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ei kun he ovat lukeneet juutalaisen Marxin kapitalismin oppikirjat :-)

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Käsitys juutalaisten rikkaudesta perustuu siihen, että he ovat joutuneet maksamaan kaikesta. (S.J. Lec)

Jore Puusa

Yhdyn omien kokemuksieni perusteella Ollikaisen esittämiin lukuihin. Olen kuvannut vuodesta 1977 alkaen jokseenkin kaikkien suomalaisten huippujohtajien( myös poliittisten) haastatteluja ja tarkkaillut heitä niinkuin lehtikuvaaja pystyy. Nämä johtajat pystyivät manipuloimaan myös kokenutta toimittajaa mennentullen. Olen nähnyt valoja purkaessani miten yksi suomalainen hyperjohtaja heitti haastattelun loputtua sihteeriään pyyhekumilla päähän ja huusi.."hae kahvia v….n luuska ja vähän äkkiä".
Olen myös istunut eduskunnassa kuvaajana kauan ja olen aivan varma 40 vuoden kokemuksella, että tuo 40% psykopaatteja--- sopii sinne täysin--- jos riittäkään!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Eräs opintonsa keskeyttänyt, tutkintoa, työta ja taulutelevisiota vailla ollut nuori mies ohjattiin instituuttiin, jonka tarkoituksena on auttaa ihmistä, löytää täsmäräätälöity ohjelma ja punainen lanka opinto- ja/tai työelämään. Siellä oli taatusti fiksuja ihmisiä, jotka tekivät miehelle testejä, ohjasivat fiksujen toimintaterapeuttien luokse, keskustelivat ongelmista sekä miettivät mahdollisia jatkovaihtoehtoja.

Testin jälkeisessä palautekeskustelussa fiksu asiantuntija oli ihmeissään: "Kukaan ei ole tehnyt tätä koskaan näin hyvin!".
Sen jälkeen fiksu asiantuntija lähetti nuoren miehen 3 kk:n erääseen yritykseen työharjoitteluun 9€/pv. Kukahan tässä mahtoi olla se fiksu?

Käyttäjän ahtoapajalahti kuva
Ahto Apajalahti

TNS:n jäsenet ovat lähinnä yhdysvaltalaisia, mikä saattaa vaikuttaa tulokseen. Tulokset voisivat olla erilaisia, jos asiaa kysyttäisiin pohjoismaisilta TNS:n jäseniltä, mutta tuo joukko lienee sen verran pieni ettei siitä saa tilastollisesti pätevää otosta.

Noin yleisesti pitänee paikkansa, että ihmisten selkäydinreaktiot ovat me-ne-ajattelun, confirmation biasin jne. kyllästämiä, ja niistä eroon pääseminen vaatii sekä älyllistä kapasiteettia että käytännön mhadollisuuksia varata osa valveillaoloajasta yhteiskunnallisten asioiden pohtimiseen.

En liene väärässä olettaessani, että TNS:n jäsenet ja libertaarit muutenkin ovat yleensä keskimääräistä paremmassa sosioekonomisessa asemassa. Tästä tulee houkutus ajatella, että kenties libertarismi on kuitenkin enemmän hyvinvoivien eturyhmäpolitiikkaa kuin rationaalisin eettinen järjestelmä.

Sen mukaan mitä historianopiskelijana olen tutustunut valtion roolin kasvun historiaan on olut voittopuolisesti kyse siitä, että valtion sekaantumisella on yritetty saada ratkaisua akuuttiin ongelmaan, joka on monien mielestä moraalisesti edellyttänyt nopeaa ratkaisua, ja nopea ratkaisu aivan ilmeisesti olisi jäänyt tulematta ilman valtion puuttumista asioihin.

Näin on käynyt silloin kun valtio otti 1700-luvulla vastuun kätilöiden koulutuksesta lapsivuode- ja lapsikuolleisuuden vähentämiseksi. Näin on käynyt silloin, kun viranomaiset asettivat hygieniavaatimuksia maidolle ja juomavedelle 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Helsingissä vähentääkseen lapsikuolleisuutta. Jne.

Ongelmaana on ollut se, että sääntelyvaihde on jäänyt päälle senkin jälkeen kun välittömät ongelmat on ratkaistu. Tästä ehkä voimallisin esimerkki on se, miten maailmansotien ja 30-luvun laman seurauksena kasvaneesta valtioiden puuttumisesta talouteen on ollut vaikea päästä eroon.

Libertarismissa on ongelmana se, että siinä valtiota pidetään laadullisesti täysin poikkeavana pääomien käyttäjänä. En näe tähän perusteita. Nähdäkseni valtio on yksi pääomien käyttäjä muiden joukossa. Siten se on joissakin tilanteissa ehkä huonompi kuin muut pääomien käyttäjät, joissakin taas parempi. Ei ole mitään syytä olettaa, että valtion sekaantuminen asioihin pääomankäyttäjänä olisi aina se huonoin vaihtoehto.

Useimmat libertaaritkin tunnustavat tämän puolustaessaan kuitenkin jonkinlaista yövartijavaltiota. Ongelmana on se, että he yleensä samalla kieltäytyvät tunnustamasta ihmisten sosiaaliseen asemaan liittyviä seikkoja, jotka vaikuttavat huomattavasti siihen, kokevatko ihmiset tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti, mikä taas on perustavanlaatuinen yhteiskuntarauhaan liittyvä kysymys.

Libertarismin suurin innovaatio liittyy mielestäni epävarmuuden tunnustamiseen. Emme useinkaan yksinkertaisesti tiedä, miten minkäkinlainen politiikka vaikuttaa. Kovin epävarmoihin arvauksiin perustuvaa poliittista toimintaa on mielestäni aika vaikea oikeuttaa moraalisesti.

Dogmaattisesta libertarismista ei kuitenkaan nähdäkseni ole rationaaliseksi eettiseksi järjestelmäksi sen paremmin kuin dogmaattisesta mistään muustakaan.

Toimituksen poiminnat