Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Paperinen puhe

En ole tainnut koskaan aiemmin pitää puhetta paperista, mutta eilinen Elämää hyvinvointivaltiossa kirjan julkistustilaisuus jännitti sen verran paljon, että oli aivan pakko kirjoittaa ylös, mitä aion sanoa. Etenkin kun Antti oli kieltänyt minua puhumasta rivouksia. Koska kaikki halukkaat eivät päässeet paikalle, halusin julkaista puheeni netissä kaikkien luettavaksi. 

 

***

 

Tervehdys. Seuraavan puheenvuoron pitää komea ja hurmaava herrasmies, jonka säkenöivän älyn ylittävät vain lämmin sydän ja suunnaton viriiliys. Eli minä.

Olen siis Henri Heikkinen, tämän – mielestäni maailman parhaan – kirjan toinen kirjoittaja. On ilo olla täällä tänään. Olo on kuin synttäreillä - sillä erolla etten ole tänään yksin baarissa juomassa suruuni. Ainakaan vielä. Toivottavasti tarjoamamme alkoholi ja muut nautintoaineet ovat maistuneet. Mikäli ette vielä polta tai käytä nuuskaa, tänään on hyvä päivä aloittaa.

Eilen Suomen poliittinen eliitti kokoontui tiedekeskus Heurekaan päättämään, että jotain olisi päätettävä ja pian. Päätöksiä ei vielä syntynyt, mutta ainakin tarve päätöksenteolle on vaalikauden puolen välin jälkeen jo päätetty. Lähimmäs varsinaista päätöstä tuntui päässeen perussuomalaisten Soini, joka päätti Arhinmäen olevan paukapää.

Soinin kontribuutio eurokriisin ratkaisuun on mielestäni lähellä totuutta, joskaan ei Arhinmäki ainoa paukapää ole. Winston Churchill sanoi aikoinaan, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa. Tänä päivänä asiat ovat kuitenkin toisin ... paras argumentti demokratiaa vastaan tuntuu olevan viiden minuutin keskustelu keskivertopoliitikon kanssa.

Suomea pyörittää poliittisten broilereiden eliitti, joka on imenyt kansan syviin riveihin uppoavat vaalilupaukset jo äidinmaidossa. Maalaisjärkeä ei valitettavasti politiikan approbaturilla opeteta. Kun minulla alle kolmikymppisenä on enemmän yksityisen sektorin työkokemusta kuin puolella valtioneuvostosta yhteensä, on turha ihmetellä poliittisen päätöksenteon kyvyttömyyttä.

Vuosikausia on puhuttu lasten asemasta, eläkeläisten tilanteesta, nuorten mielenterveydestä tai jostain muusta ongelmasta jonka tietenkin juuri vallassa oleva hyvinvointipuolue järjestää verorahoilla paremmin kuin koskaan. Paljon on järjestettykin, erilaista tukea ja turvaa voi kaivaa Kelan vuosittain julkaisemasta ”Kelan etuudet pähkinänkuoressa” –opuksesta, vain 124 sivua.

Hyvinvointivaltiota on vuosikymmenet rakennettu retorisesti halpojen, mutta taloudellisesti ja pitemmän päälle myös henkisesti äärimmäisen kalliiden lupausten varaan. Poliitikkojen lupaaman hyvinvoinnin sivuvaikutuksena on saatu työttömyyttä, byrokratiaa, typerää holhousta, turhia kieltoja ja punkkina terskan päässä maailman kovimpiin kuuluva verorasitus.

Suomessa hyvinvointivaltio on pitkään ollut pyhä lehmä, jonka arvostelu ja liberaalien muutosten ajaminen on ollut poliittinen itsemurha. Onneksi en ole urapoliitikko, joten minulle ei tuota pienintäkään tuskaa taluttaa tätä koinsyömää lehmää teuraalle. Veronalennukset kautta linjan – mieluiten tasavero, julkisen sektorin leikkaukset ja palvelujen yksityistäminen –koulut mukaan lukien ovat sydäntäni lähellä. Holhous, kiellot, sääntely ja ihmisten turha kiusaaminen byrokraattien taholta saavat pikkuhiljaa riittää. 

Tiedän etten ole asiassani yksin. Kuka tahansa omilla aivoillaan ajatteleva voi tulla siihen tulokseen, että nykyinen järjestelmä ei ole millään muotoa täydellinen eikä kestävä. Uskon, että moni ajattelee samoin kuin minä, mutta ei ole saanut ajatuksiaan jäsenneltyä tai puettua sanoiksi. Yksittäiset asiat harmittavat vain kerta toisensa jälkeen, eikä yhdistävää tekijää tunnu ketutukselle löytyvän.

Viime aikoina tiedotusvälineissä ja julkisessa keskustelussa on onneksi selvästi näkynyt merkkejä siitä, että holhouksen ja sääntelyn vastainen aalto on nousussa. Tämä on hienoa nähdä, koska itse olen puhunut näistä asioista suunnilleen ainoana jo vuoden 2008 kunnallisvaalikampanjassani.

Tämä kirja on tehty antamaan lukijalleen eväitä itsenäiseen, liberaaliin ajatteluun. Olemme parhaamme mukaan pyrkineet osoittamaan järjestelmän epäkohtia ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan niihin ratkaisuja. Niiden ei ole tarkoituskaan olla rakentavia kehittämis- ja kompromissiehdotuksia. Rakentavalla sopimisella Suomi on saatu siihen jamaan, jossa se on tänä päivänä. Jos edes yksi lukija pysähtyy hetkeksi miettimään uusiksi jotain aiemmin itsestäänselvyytenä pitämänsä ajatusta, on tavoitteemme saavutettu.

Nyt pidemmittä puheitta ja poliittiseen kantaan katsomatta toivoisin teidän viettävän kanssamme mahdollisuuksien mukaan hauskan ja pääntäyteisen illan yläkerran kabinetissa. Aikalailla kaikki kirjan tähänastiset myyntituotot on laitettu viinaan ja muihin viihdykkeisiin, joten soisin niiden myös menevän parempiin suihin. Kiitos.

 

ps. kirjasta lisätietoa osoitteessa www.heikkinen.hk

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän leskinen kuva
Seppo Leskinen

Kyllä vaan...Aika pitkälle voisin allekirjoittaa sanomasi.

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Olen oikein otettu maksuttomasta versiosta, vaikka kirjojen ostaminen onkin yksi paheistani.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

"”Kelan etuudet pähkinänkuoressa” –opuksesta, vain 124 sivua."

Ehhehhehh .... nyyh

:(

Toimituksen poiminnat