Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Itävallan ihmetalous?

Tommi Uschanov kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissa Itävallasta talouden mallimaana. Eurosta, vahvasta ay-liikkeestä, korkeista veroista ja lyhyistä työurista huolimatta Itävallan tilastoitu työttömyys on EU:n alhaisin, eikä Itävallan ihmettä "näytä voivan selittää mikään, mitä Suomen julkisessa keskustelussa tarjotaan lääkkeeksi talousvaivoihin".

Uschanovin tulkinnan mukaan tärkein selitys "Itävallan ihmeelle" on ollut velkavetoinen talouselvytys. Toisin sanoen, valtio voi elää muuten kuin pellossa, kunhan heikon "suhdanteen" aikana käytetään rahaa "mahdollisimman elvyttävästi". Näinköhän Suomenkin kannattaisi toimia?

 Diktaattoreista, säveltäjistä ja kellari-isistä tunnettu Itävalta ja sen talous noin yleisesti on jokseenkin verrattavissa Suomeen. Vakaat olot, verrattain vapaa talous ja muut luonnolliset edellytykset mahdollistavat taloudellisen hyvinvoinnin, jota sitten iilimadon lailla verotetaan.

Taloudella on tapana kasvaa, ellei sitä valtion toimin erikseen kuristeta. Yhteiskunta pyörii Itävallassa, kuten meilläkin julkisen sektorin toiminnasta huolimatta. Oleellisin ero Suomen ja Itävallan välillä Uschanovin väittämän kannalta on työllisyys. Mitä "elvyttävää" Itävallassa on tehty nuorison työllistämiseksi?

Keskeinen Itävallan matalan nuorisotyöttömyyden selittäjä on maan kisällijärjestelmä. Jopa 40% nuorista menee suoraan peruskoulun jälkeen "oppisopimuksella" kolmeksi tai neljäksi vuodeksi töihin ja saa muutaman satasen kuussa palkkaa samalla kun oppii työelämän taidot. Valtio maksaa vieläpä osan palkasta. Toisin sanoen, yritykset saavat nuorista halpatyövoimaa itselleen.

Yleisesti tätä kisällijärjestelmää pidetään keskeisenä syynä nuorten matalalle työttömyydelle Itävallassa. Samanlainen järjestelmä ja nuorten yleinen työehtojen "polkeminen" varmasti vähentäisi Suomen nuorisotyöttömyyttä radikaalisti. Täällä se ei vain ole mahdollista isollakaan elvytyksellä. Kun Suomessa yritettiin ehdottaa nuorten lievää palkka-alea, älähti ay-liike välittömästi vastaan.

Ay-liikkeestä puheenollen, Uschanov sanoo Itävallan työmarkkinoita jäykiksi. Minulla ei ole mahdollisuutta perehtyä tarkemmin Itävallan lainsäädäntöön, mutta taloudellisen vapauden indeksin mukaan Itävalta on työvoiman osalta hyvin paljon vapaampi kuin Suomi. Itävallan indeksi 80.4 on erittäin hyvä (maailman keskiarvo 60.6).

Vertailun vuoksi Suomen vastaava luku on 45.3, joka sijoittaa Suomen työmarkkinat Etiopian ja Angolan väliin. Indeksi kuvaa siis työmarkkinoihin kohdistuvan sääntelyn määrää, liittyen mm palkkoihin, irtisanomisiin, työaikoihin jne. Tälläkin voi olla oma vaikutuksensa "Itävallan ihmeeseen", samoin kuin Suomen tilanteeseen.

Mitä tulee Itävallan yleiseen työttömyyteen, niin todellinen tilanne sielläkään ei ole sen ihmeempi kuin muissa vastaavissa maissa. Työttömyys korreloi siellä yleisen taloustilanteen kanssa ja on hieman parempi kuin Suomessa, mikä ei vaadi ihmeitä. Aivan samalla tavoin kuin muualla, myös Itävallassa on tempputyöllistäminen, työkkärin kurssit ja erilaiset hankkeet on valjastettu siivoamaan tilastoja. On nuorisotakuuta ja sen sellaista, jolla ihmiset saadaan puuhastelemaan.

Onhan Itävallassa toki elvytettykin. Talous näyttää paperilla paremmalta kun valtio rahoittaa suuria projekteja, vippaa sata miljardia pankeille lainattavaksi eteenpäin ja levittelee rahaa ympäriinsä. Lyhyellä tähtäimellä varsin tehokkaalta näyttävää toimintaa. Pitkällä tähtäimellä myös Itävalta tulee kärsimään ja potentiaalisesti kaatumaan samaan suohon kuin Suomi - talous ei riitä kannattelemaan ylipöhöttynyttä julkista sektoria.

Talouden elvytys on monella tapaa houkuttelevaa. Se antaa järkeenkäyvän keinon selvitä "väliaikaisista" ongelmista. Vipataan vähän, saadaan talous käyntiin ja seuraavasta noususta maksetaan vippi pois. Valitettavasti elvytys toimii niin vain kaikkivoipaisuudestaan huumaantuneiden poliitikkojen ja ekonomistien suuruudenhulluissa unelmissa.

Elvytys vie resursseja muualta taloudesta, pahentaa inflaatiota, ei tuo kestävää kasvua ja lisää valtion velkaa tarpeettomasti. Kaiken lisäksi velalla tehty puuhastelu mahdollistaa rakennemuutosten lykkäystä, jolloin varsinaiset pitkän tähtäimen ongelmat vain kasaantuvat. Elvytys on kuin taivaan lahja poliitikoille, koska voi luvata äänestäjille mitä tahansa ja rahoittaa sen velalla. Laskuakaan ei tarvitse olla itse maksamassa, vaan se jää seuraavien hallitusten murheeksi.

Länsimaiden ja korostuneesti Suomen ongelma on poliitikkojen niin sanottu munattomuus. Ei uskalleta tehdä vaikeita talouspoliittisia ja rakenteellisia ratkaisuja, joista tulee lyhytaikaista vahinkoa. Sen sijaan pidetään kynsin ja hampain kiinni status quo:sta ja toivotaan, että talous kasvaisi omia aikojaan pelastaen meidät pälkähästä. Ei se pelasta.

 

*****

 

Itse en haluaisi enää koskaan nähdä Suomen johdossa Vanhasen ja Kataisen hallitusten kaltaisia maalle suorastaan vahingollisia, munattomia toimitusministeriöitä. Muita on turha syyttää, itse olemme äänestäneet nämä helppoheikit asemaansa. Nykyisille poliitikoille emme valitettavasti voi enää mitään, mutta tulevaisuus näyttää paremmalta.

Juuri tällä hetkellä on kokoomusnuorissa menossa puheenjohtajavaali, ehdokkaina Susanna Koski (28) ja Matias Marttinen (22). Molemmat ehdokkaat ovat huomattavasti lupaavampia kuin puolueen nykyiset kärkipoliitikot, mutta mielestäni Susanna Koski on pätevämpi ja kokeneempi vaihtoehto näissä vaaleissa. Susanna on minulle myös ideologisesti lähempänä oleva valinta.

Matias on äärimmäisen fiksu ja kykenevä kaveri, mutta hänellä on aikaa olla puheenjohtajana silloinkin, kuin oma pian 9-vuotias lapseni voi olla ikänsä puolesta kokoomusnuorten jäsen.

 

ps. tutustukaa uuteen kirjaani: http://www.heikkinen.hk

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Henri:

Eikö sinustakin neochartalismi (valuuttajärjestelmä, jossa valtio painaa itse rahansa) olisi parempi demokraattiseen järjestelmään? Valtiolta olisi poistettu velanottomahdollisuus ja kaikki elvytys tulisi setelipainokoneesta. Kansa (etenkin pienituloiset) alkaisi vihaamaan elvytystä, kun hinnat nousisisvat. Tällöin jokaisen puolueen (myös vasemmistolaisten) poliittisessa viestinnässä alkaisi kaikumaan, kuinka ne vahtisivat inflaatiota.

Velka ei ketään kiinnosta kuin vasta sitten, kun paska iskee tuulettimeen. Tämän takia velkavetoinen valtiontalous on huonosti soveltuva demokraattiseen valtiomuotoon, jossa poliitikot pyrkivät vain palkitsemaan äänestäjiään velkarahalla lyhyellä jänteellä.

Käyttäjän samimiettinen kuva
Sami Miettinen

Mitenkähän muuten itävaltalaiset itse suhtautuvat itävaltalaiseen koulukuntaan? Onkohan se siellä laajemmin tunnettu tai jopa arvostettu talousteoriakehikko?

Uschanovin tulkinta on ainakin varsin kaukana ko. suuntauksesta, omasi taas lähempänä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Mihin indeksiin muuten viittasit? Jos kyseessä on Heritage Foundationin viimeiset 18 vuotta julkistama Index of Economic Freedom, niin Suomi on kokonaisuudessaan sijalla 16 pisteillä 74.0 (korkeammalla kuin esimerkiksi Ruotsi tai Saksa) ja Itävalta on sijalla 25 pisteillä 71.8. Lähde: http://www.heritage.org/index/ranking. Työvoiman vapaus (labor freedom), jolla kuvataan työvoimaan liittyvää sääntelyä, on vain yksi osatekijä koko paketista. Siihen luvut tosiaan täsmää, mutta tuokin luku on marginaalisesti korkeampi kuin esimerkiksi Saksalla, ja aika pitkälti samoissa kuin suurimmalla osalla muuta Eurooppaa.

Käyttäjän seppokalevi kuva
Seppo Turunen

Hyvä, että nostit Itävallan esille. Suomessa on haettu oppia Itävallasta mm. uusiutuvan energian käytöstä, missä he ovat valtavan paljon edellä meitä mm. pelletin käytössä (mielestäni teknologiajohtajia maailmassa laite ja prosessipuolella). Oppisopimuskoulutus on hyvin lähellä sitä mitä Suomen Yrittäjät on ajanut useita vuosia...mutta kun ei (vastarannan kiiskeä ei tarvinne edes mainita). Valtion tuki mm. viennin suhteen on toimivaa. Muutama yritys täällä päinkin on päässyt mukaan itävaltalaisten johtamiin projekteihin koskien Venäjän vientiä.

Heikki Härmä

Bruno Kreisky oli aikansa johtava vaikuttaja. Hänen syrjäytymiseensä johti paljon se, että hänen takanaan ollut kansakunta, itävaltalaiset, ei ollut riittävän vahva selkänoja.

Vähän niinkuin Kekkosenkin kohtalo oli. Matti Klingen harmiksi harjoitan tässäkin rahvaanomaista historisntulkintaa.

Moni on kuullut, ei kaikki kuitenkaan, että Hrustsov ehdotti Kekkoselle suoraan, että jos yhdistettäisiin maat.
Historia ja nykypäivä olisivat aika lailla toiset, jollei Urkki olisi ollut ryyppyputken lopulla siinä määrin rehellinen, että vain totesi, että mahdotonta. Hän on jo niin iäkäs, että hänen hallittavakseen riittää Suomi.

Pekka Heliste

Yrittäjät eivät todellisuudessa halua oppisopimusta.

Nyt ammattikoulutukseen kuuluu 1-1,5 vuotta työharjoittelua yrityksissä eikä tämä työvoima maksa mitään yritykselle.

Miksi yritys haluaisi maksaa kun se saa nyt työvoiman ilmaiseksi ??

Kysessä on vain yrittäjien yritys poleka työehtosopimusten minimipalkkoja.

Ja tuohon Saksan ja Itävallan oppisopimuskoulutukseenkin kuuluu 1-2 päivää viikossa koulun penkillä ja jos oppilas ei osaa mitään niin vuoden valmistava koulutus ennenoppisopimuksen alkua

Niko Hakuninen

Missä ammattikoulutuksessa on noin paljon harjoittelua? Meillä taisi olla 0,5 vuotta, tosin siitä on jo aikaa (2004-2007). Yrittäjät todellisuudessa haluavat oppisopimusta mutta ei nykyisellä systeemillä.

Yritykset haluavat maksaa jotta saavat tarvittavaa työvoimaa, ainakin itselle maksettiin palkkaa ("sovittiin" että jatkan valmistumisen jälkeen). Ensimmäisen harjoittelun olin palkatta mutta kesätyöt palkallisella.

Tämäkin taitaa olla mielipide kommentti, mutta kuitenkin jotenkin tulee mieleen että vastustat yrittäjiä? Eikö olisi tasapuolisuuden nimissä myös arvostelta työntekijä puolta? Voin minäkin sanoa että työnantajat ovat riistäjiä jos eivät maksa 100e/h palkkaa. Miksi vain yrittäjät koittavat polkea? Luulisi että kansainvälisillä sijoittajilla on kovempi tarve maksimoida voitto ja tehostaa liiketoimintaa. Tietysti tästä ongelmasta päästään kohta eroon kun saadaa Suomalaiset yrittäjät lopettamaan liiketoiminan pyörittäminen ja annetaan ulkomaisten vallata markkinat.
Tosin en nää yhtään hyvää syytä miksi ulkomaiset yritykset investoisivat Suomeen, onko meillä jotain sellaista? Korkeintaan kaivostoiminta voi kiinnostaa.

Palataan vielä lyhyesti oppisopimukseen, onko kokemusta yrittämisestä tai oppisopimuksista työnantajan puolelta (tulosvastuullisista tehtävistä)? Vai perustuuko väitteesi lehtiin ja huhu puheisiin? Oletko haastatellut/keskustellut yrittäjien tai yrityksien kanssa asiasta?

Lauri Niemi

Kuulin tuossa taannoin että oliko nyt Hyundailla on enää kovin vähän omia työntekijöitä tuotantopuolella (Koreassa siis) - liitto hilasi kaikkinaiset kustannukset ja komplikaatiot pilviin niin että firma siirtyi käyttämään vuokratyövoimaa kun muuten pitää raapustaa tehtaan tulos punaisella.

Joku ulkopuolinen sitten katsoi että kappas, vuokaporukka tekee vaarallisempaa duunia kuin AY-väki matalemmalla palkalla ja rutosti huonommilla työsuhde-eduilla. Kehotti sitten AY-väkeä solidaarisuuteen että eikös nyt joustettaisi vähän että hyvää saataisiin kaikille duunareille ja oi kun liitto ärähti. Eihän HEIDÄN etuihinsa toki sovi koskea.

AY-liike duunarin ahneuden ilmentymä, korporatismi kapitalistin.

Pekka Heliste

Olen toiminut ammattikoulussa opettajanakin 2010,kun opiskelin opettajaksi. Kollegiona oli myös näiden oppisopimusten tekijöitä.

Oppisopimukselle yrittäjät halusivat jo työelämässä olleita eli täydennysoppia/ammatinvaihtoa tekeviä.

Näille kun ei tarvinnut maksaa ammattimiehen palkkaa.

Elämä on raadollista

Heikki Härmä

Linnoissa kreivien häät vietetään.

Itävalta-Unkari oli Euroopan hovitanssiaisten parkettien taustana vielä sata vuotta sitten.

Reaalitodellisuus kuitenkin on Itävallassakin tunnustettu.
Monessa muussa maassa ei.
Esimerkiksi Suomessa.

Kun meidän väyryset ja vääpelit näkivät sen todellisuuden, mikä oli jo Mantovan herttuan normaalia arkipäivää, niin kyllähän siinä korjausliikettä kotimaan taustajoukoilta tarvittiin.
Nämä ensiyön oikeudet imfkahnin näyttämän vallankäytön musertaman vallankäytön ällikällä lyödyt huutolaispojat joutuivat varmaan posttraumaattisen stressinhallinnan asiantuntevaan terapiakäsittelyyn, ettei vaan nämä seuraavat mepit saisi jatkossa sielullista vammaa alemmuudentunnostaan.

Mikko Pesälä otti ja lähti. Osoitti siten suoraselkäisyytensä.
Mutta mitä ovat tehneet Väyrynen, Jäätteenmäki ja Jaakonsaari?

Esko Seppäsen jättäytyminen pois varmaan kuitataan dementialla.

Voisikohan vaikka Liisa Jaakonsaari, kun vähäväkisen kansanosan etujen asioidenajaja on, valaista painoarvonsa arviointia näin äänestäjäkunnan arvioitavaksi, kertomalla, kuinka monta ns. avustajaa hänellä on.
Maksaako hän nämä omasta pussistaan vai veronmaksajien pohjattomasta säkistä?
Kysellään! Odotellaan vastauksia! Sitten aikanaan äänestetään!

ulf fallenius

Kerrankin Henriltä napakymppi kirjoitus miten asiat on tässä tapauksessa.

Pjotr Hadermann

Kopioimalla vaikka Itävallan alkoholilainsäädännön saa Suomi kymmeniätuhansia työpaikkoja.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Olisikohan Uschanovilla jokin ns. agenda? :D
Tässä Itävallan lukemat ovat hieman erilaisia; etenkin BKT, työttömyys, ulk. investoinnit, vaihtotase.
http://www.tradingeconomics.com/austria/indicators

Toimituksen poiminnat