*

Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Onko libertarismi utopistinen aate?

Libertarismin kriitikot mielellään vertaavat sitä utopiana Marxismi-Leninismiin, koska "ikinä ei ole ollut libertaaria yhteiskuntaa". Kriitikon tulisi ensin ymmärtää, ettei libertarismi ole kommunismin kaltainen kokonaisvaltainen utopia, vaan ainoastaan vapauteen perustuva ideologia.

Libertarismi on vain pitkälle vietyä liberalismia. Kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on vain jokaisen oikeudesta elää haluamallaan tavalla niin kauan kuin ei vahingoita muita. Se on meille itseisarvo. Ei siis ole mitään utopiaa libertaarista onnelasta.

Ymmärtääkseen liberalismia/libertarismia kriitikon tulisi myös tiedostaa, että se on aatteena syntynyt vasta valistuksen aikakauden lopulla, modernin ajan kynnyksellä. Sitä ennen tällaista yhteiskuntaa ei yksinkertaisesti ole osattu edes ajatella, vaikka jotkut esim. keskiaikaiset yhteiskunnat ovat toimineetkin spontaanisti hyvin samantyyppisesti.

Libertaarin valtion toteutuminen vaatii yhteiskunnan, joka on niin edistynyt, että se pystyy toimimaan muutenkin kuin vahvimman oikeudella. Talous on kehittynyt, sopimusjärjestelmä on kehittynyt ja ihmisten luonnolliset oikeudet on tunnustettu. Nämä edellytykset ylipäätään täyttyivät vasta valistuksen ajalta lähtien.

Varsinaista libertaarivaltiota (toisin kuin sosialistisia painajaisvaltioita) ei koskaan ole ollut. Modernina esimerkkinä anarkokapitalistisesti järjestäytyneestä yhteiskunnasta pidetään yleensä ns. villiä länttä, jossa ihmiset joutuivat varsin spontaanisti järjestämään yhteiskunnan. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että ns. villi länsi ei oikeasti ollut kuin elokuvissa.

Juuri muita esimerkkejä ei tietenkään ole, koska tällaisen yhteiskunnan syntyminen vaatisi käytännössä joko uuden valtion perustamista asumattomalle alueelle tai jonkin nykyisen romahtamista. Toisin kuin kommunistit, libertaarit eivät lähtökohtaisesti pyri väkivaltaiseen vallankumoukseen - aloitteellinen väkivalta on ideologian vastaista.

On älyllisesti epärehellistä väittää, ettei "valtioton yhteiskunta" voisi toimia. Valtio sellaisena entiteettinä, kuin se nykyisellään nähdään, on kuitenkin muodostunut vasta modernin ajan kynnyksellä. Historiallisesti järjestystä on ylläpidetty hyvin moninaisin järjestelmin.

Kaikkiin yhteiskuntamalleihin on käytännössä aina yhdistynyt väkivallan käyttö - ja miksei olisi? Verottaminen on tehokkain tapa rikastua ja orjat ovat aikalaisten näkökulmasta olleet erinomainen resurssi. Ihmislauma on aina ollut hierarkkinen ja tulee varmaankin aina olemaan.

Keskusjohto sellaisena, kuin me sen ajattelemme, on varsin moderni ilmiö, koska käytännön vaikutusmahdollisuudet oman välittömän valtapiirin ulkopuolella ovat olleet hallitsijalle varsin pienet. Tämä johtui aikansa logistiikasta ja viestinvälityksestä. Yleensä ajatellaan vahvan keskushallinnon olevan lähtöisin absolutismin ajalta.

Suurimmalle osalle kaikista järjestelmistä on tyypillistä se, että yhteiskunnassa pidetään "järjestystä" vähintäänkin alueellisen keskushallinnon voimin - oli se sitten kylän vanhin tai imperiumin keisari. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että valtio/keskushallinto olisi ollut infrastruktuurin tai lainsäädännön keskeinen järjestäjä samalla tavoin kuin mitä se on nykyään.

Aidosti yksityisiä (ilman verojen tai orjuuden kautta saatua tukea) infrahankkeita on toki nähty vain lyhyen aikaa 1800-luvulta 1900-luvun alkuun, mikä johtuu lähinnä sosialismin ja valtiokeskeisyyden noususta aatteena. Viimeisiä rippeitä tällaisesta yksityisestä infrasta ainakin Suomessa lienee Helsinkiin yksityisin voimin rakennetut raitiotiet ja joukkoliikenne. Vaikka infraa tehtiin yksityisesti ennenkin, niin ennen 1800-lukua useimpien rikkaiden varallisuuden taustalla oli kuitenkin ollut verotusta tavalla tai toisella.

Renessanssiajan Italian kaupunkivaltioissa kaupankäynnillä vaurastuneet mahtisuvut ylläpitivät rakennuskantaa, tukivat avokätisesti kulttuuria ja taidetta ja tekivät monenlaista muutakin sellaista, mitä nykyään pidetään lähes itsestään selvästi (hyvinvointi-)valtion tehtäväkenttään kuuluvana. Kauppakapitalismin menestys ja henkisen pääoman kukoistus eivät tapahtuneet Italiassa samanaikaisesti pelkästään sattumalta.

Nykymittapuulla melkein mitä tahansa yhteiskuntaa ennen absolutismin aikaa voitaneen monella tapaa pitää hyvinkin libertaristisena. Liberaalia ei tietenkään ole se, että paikallinen lordi-paroni käyttää mielivaltaa halutessaan, mutta asia pitää laittaa aina aikansa kontekstiin.

On ollut hallitsija, armeija, oikeuslaitos ja oikeastaan siinä se. Keskushallinnon kontrolli yksilöä kohtaan on ollut minimaalista, tosin yhteisön moraalinen kontrolli on ollut suurempaa kuin nyt. Lainsäädäntö on keskittynyt ratkaisemaan konflikteja eikä kontrolloimaan käytöstä, ja päätökset on tehty paikallisessa yhteisössä. Armeijat olivat usein yksityisiä, infrahankkeet alueellisten mahtimiesten toteuttamia, kulttuurin tukeminen yksityistä jne.

Ensimmäiset yleiset lait ovat olleet lähinnä estämässä eri yhteiskuntaluokkien mielivaltaa toisiaan kohtaan (Esim. Rooman XII taulut 450 eaa). Pääosin konfliktit ratkaisiin paikallistasolla tapauskohtaisesti ja "laiksi" muodostui yksittäisten konfliktien sovittu ratkaisu.

Keskiajalla oikeudenkäyttö oli perusluonteeltaan sukujen ja heimojen yhteisöllistä sovinto-oikeutta, jonka ytimenä oli konfliktien ratkaisu tapauskohtaisesti. Olennaista oli estää oman käden oikeuteen tarttuminen. Vaikka siis taustalla oli valtio, se nimenomaan oli taustalla, eikä kontrolloimassa kuten nykyään. Asiat sovittiin asianosaisten kesken. Sinänsä aika libertaaria.

Ankara ja mielivaltainen kontrollipolitiikka runsaine normeineen syntyi absolutismin aikakaudella, mitä ei voi nimittää oikeudellisesti kovinkaan liberaaliksi aikakaudeksi. Tämä lieveni valistuksen aikakaudella, josta nykyinen oikeusvaltioperiaate on peräisin. Periaatteissa itsessään (esim. vallan kolmijako) ei ole varsinaista ongelmaa, mutta valistuksen aikakaudella vain syntyi myös periaate kaikki elämänalueet kattavasta sääntelystä, joka on ajan mittaan tullut yhä pikkutarkemmaksi.

Tällä hetkellä yksi maailman talousvetureista on Kiina, jossa keskushallinnolla on määräävä asema. Tämän päivän Kiina ei ole mikään pelin lopettava argumentti keskustelussa vapaan yhteiskunnan ja keskusjohtoisen yhteiskunnan keskinäisestä paremmuudesta esimerkiksi taloudellis-teknisen suorituskyvyn alueella. Björn Wahlroos kuvasi kirjassaan "Markkinat ja demokratia" kehitystä, jossa taloudellisen hyvinvoinnin lisääntyminen ja keskiluokan synty ovat yhteiskunnassa ne tekijät, jotka lisäävät paineita demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltion rakentamiselle. Jo lähivuosina saatetaan nähdä, että kun keskimääräinen tulotaso Kiinassa vielä hiukan nousee, alkaa valtavalla määrällä kiinalaisia olla jo riittävästi menetettävää. Silloin poliittisen vakauden ylläpitämiseksi järjestelmää on pakko vapauttaa ja muokata kohti avoimempaa yhteiskuntaa ja oikeusvaltiota.

Valtion täysi olemattomuus ei ole se ainoa liberaaliuden mittari. Toisin kuin voisi kuvitella, libertarismiin liittyvä ajatus valtiottomuudesta / minimivaltiosta ei sulje pois järjestäytynyttä yhteiskuntaa, eikä se ole väkivaltainen kaaos. Oleellista on voimankäyttö kansalaisia kohtaan, valtion kontrolli ja tietyllä tapaa myös se, miten lähellä yksilöä päätökset tehdään. Ideaalitilanteessa yhteiskunta järjestyy paikallistasolla, josta sovitaan aina ylöspäin pelisääntöjä tarpeen mukaan, liberaalit perusperiaatteet muistaen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Joachim Seetaucher

"Jo lähivuosina saatetaan nähdä, että kun keskimääräinen tulotaso Kiinassa vielä hiukan nousee, alkaa valtavalla määrällä kiinalaisia olla jo riittävästi menetettävää. Silloin poliittisen vakauden ylläpitämiseksi järjestelmää on pakko vapauttaa ja muokata kohti avoimempaa yhteiskuntaa ja oikeusvaltiota."

Kirjoituksesi oli muutoin hyvä, mutta tuo siteeraamani toteamus meni pieleen.

Kiinan vauraan kansanosan kannalta nimenomaan nykyinen poliittinen järjestelmä on edellytys sen elämäntilanteen säilyttämiseksi. He eivät ole ensimmäisiä primus moottoreita vaatimaan poliittisia uudistuksia, koska he eivät halua, että 700 miljoonainen lähes lukutaidoton maaseutuväestö pääsee vapaissa vaaleissa äänestämään heidät kumoon.

Kiinan poliittinen johto suosii vaurastuvaa kansanosaa, joka tietää myös asian olevan näin. Vauraat piirit Kiinassa eivät halua poliittisia muutoksia. Ja niitä "vauraita piirejä" on yhtä paljon kuin EU:ssa kansalaisia.

Nimimerkillä: Kiinassa kymmenen vuotta asunut.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kirjoittajan mahdollisesti ylistämä tilanne keskiajan Italiassa sisälsi kuitenkin yhden yhdistävän elementin ns. paavikirkon.
Itse lähtisin kehittämään ns. yövartijavaltiota pohjoismaisesta kansallisvaltiosta, jossa oli kuitenkin kruunu ja sen hallinnoima kaivos- ja aseteollisuus olivat ratkaisevia tekijöitä teollisuutta kehitettäessä.
Euroopassa on aina ollut valtio ja sen kontrolloimat tietyt liike-elämämän alat. Joten on vaikea keksiä muuta. Hyvä alku olisi karsia työnsivikuluja ja alvin kustanuksia. Nykyinen verotuskäytäntö edustanee lähinnä utopiaa.

Jari Teräväinen

Entä jos työnsivukulut sais vähentää alv-verota, sellasesta ainaki hyötys pienet ja työvoimavaltaset yritykset, ...

Pekka Heliste

Monetaristinen , libertaarinen talouspolitiikka ei välitä työttömyydestä, päinvastoin se vaatii työttömyyttä.

Täystyöllisyys on monetaristille/libertaarille kauhistus, koska sen pelätään johtavan inflaatioon.Täystyöllisyys koetaan myös kasvun rajoitteeksi ja niinpä Suomikin vaalii maahanmuuttoideologiaa ja työttömyyden pitämistä korkeana

VATT pitää alimpana mahdollisena työttömyytenä 6-8 %. Kun työttömyyden tilastointi on tarkoituksellista matalaan suuntaan niin todellinen työttömyys on n 15 % luokkaa.

Ei Suomessa edes pyritä täystyöllisyyteen, kaikkein vähiten libertaarit

Pekka Heliste

Eivät nuo Italian rikkaiden rakennuttamat ja ylläpitämät palatsit köyhiä hyödyttäneet, ei köyhä päässyt edes portaille

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Näin on! Italian sotkuiseen historiaan vetoaminen ei vakuuta. Pitää keksiä enemmän tätä päivää koskevia ideoita.

Petri Haapa

Yhteiskunnan on pakko huolehtia kansalaistensa terveydenhoidosta, peruskoulutuksesta, vanhustenhoidosta, infrastruktuurista jne. Niitä ei voi laskea pelkästään libertarismin varaan ja että asiat hoituvat jotenkin, kun annetaan taloudellinen vapaus yrittää. On paljon sellasia toimintoja yhteiskunnassa, joita ei saa millään taloudellisesti kannattaviksi. Jos vanhustenhuolto on taloudellisesti niin kannattavaa, että kannattaa perustaa yritys sitä hoitamaan, niin ainakin minulla herää sellainen ajatus, että missä mättää ja eikö tämän asian voisi hoitaa verovaroin ja ilman voittoa - se taloudellinen voittohan se yritykselle on pointti, ei mikään hyväntekeväisyys. Joku sanoo, että yrityksillä ei ole edes yhteiskuntavastuuta.

Ps.
Oscar Pistorius asuu Etelä-Afrikka-nimisessä yövartijavaltiossa talossa, jota ympäröi kolmimetrinen betoniaita, jonka päällä on vielä sähköistetty piikkilanka-aita

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ei nämä Petri Haapan esittämät hienot jutut ole mitenkään absoluuttinen pakko hoitaa valtion toimesta. Kuitenkin nämä kokonaisuudet hoidetaan näin Euroopassa parhaiten perinteisesti valtion toimesta.

Petri Haapa

Ei mikään pakko sillä valtiosta en puhunut mitään vaan yhteiskunnasta. On kuitenkin aivan järjetöntä, että yksityinen yritys rupeasi hoitamaan tappiollista toimintaa, kuten esimerkiksi vanhustenhoito, sen tähden yhteiskunnan pitää siitä huolehtia. Yrityksen haluavat päästä taloudellisesti positiiviseen tulokseen, eli tehdä voittoa. Pelkästään hyvä mieli ei yritykselle riitä.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Libertaareissa eniten potuttaa ainainen verotuksen olemassaolosta valittaminen.

Minäkin kyllä valitan, kun verorahoja käytetään huonosti, kun ylläpidetään monopoleja ja kartelleja, kun julkista valtaa käytetään ihmisten kiusaamiseen - mutta nämä ovat kaikki omia erillisiä ongelmiaan. Eivät ne johdu valtion olemassaolosta, vaan siitä, että valtio mätänee käsiimme jakaessaan etuja kaiken maailman eturyhmille pitkin ja poikin.

Esimerkiksi se, että suurin osa suomalaisista maksaa kolmanneksen asuntonsa arvosta korkona pankille parinkymmenen vuoden aikana, ei ole libertaareille mikään ongelma. No, ei se ole minullekaan, periaatteellisesti; mutta noiden pankkien liikevoitot ovat seurausta poliittisista päätöksistä, ja niitä tuetaan massiivisesti verovaroilla ja verotetaan aivan aneemisesti.

Ja seurauksena on vain asuntojen hintakupla, joka tuottaa yhteiskunnalle aina vain suurempia kustannuksia. Nämä ovat jo aika vakava ongelma. Ja näihin sääntelyn vähentäminen vaikuttaisi siten, että grynderit rakentaisivat vieläkin vähemmän asuntoja, vieläkin harvempaan, ja omisivat tontteja vuosikymmeniksi vain kasvattaakseen niiden arvoa ja estääkseen kilpailua.

Heikki Aalto

Suurin osa itseään kunnioittavista libertaareista kyllä vastustaa rahoituslaitosten erityisasemaa eli luotonlaajennusta. ABCT.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Jännä juttu..libertaristit päivästä toiseen haukkuvat Suomea,vaikka Suomi onkin nyt siinä asemassa mikä Kiinasta on vasta tulossa Heikkisen mukaan.

Jotenkin tuntuu,että leikataan edelleen historiaa jostakin kohtaa poikki,vaikka sitä tässä käytiinkin jotenkin läpi.

Käyttäjän hautakangas kuva
Ville Hautakangas

Libertaristit ovat mielestäni kyllä älykkäitä ihmisiä, mutta aate on turhan uskonnollinen. Tekee sokeaksi.

Mutta jos valtion rahat käytettäisiin järkevästi, moni kokoomuslainenkin kärsisi taloudellisesti.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Tottakai he ovat älykkäitä tai ainakin osa heistä on ja osa taas toimii torvena joka vain hokee kaikkea mitä älykkäät sanovat.. Ainiin,mutta tämähän menee kuten kaikissa muissakin ideologioissa.

Valtion rahojen käytöstä olen samaa mieltä,yhteiskunta (Suomi) on viritetty hyvätuloisia ja vientiyrityksiä varten..työläiset maksavat näiden ilot.

Pekka Salo

"Onko libertarismi utopistinen aate?" Taitaa olla ja miksi ei olisi? Erilaisia aatteitahan mailmaan mahtuu pilvin pimein.

Määritelmissä tietenkin on valinnanvaraa mieltymysten mukaan. Tässä yksi:
"Libertarismi on poliittinen liike ja aate, joka kannattaa henkilökohtaista ja taloudellista yksilönvapautta niin sanotun negatiivisen vapauskäsityksen puitteissa. Libertarismi kannattaa julkisen vallan minimoimista tai jopa lakkauttamista.
Libertarismi on moraalisesti vapaamielistä ja kannattaa vapaata tapakulttuuria, esimerkiksi vapautta uskonnosta, vapaata seksuaalikäyttäytymistä ja vapaata päihteiden käyttöoikeutta."

Lähellä on ajatuis, että liberalismi on käytännössä sama kuin ns. yövartijayhteiskunta. Ja miksi ei olisi.

Siinä ovat yhdessä kaikki kokoomuksen mukaan hyvät asiat. Ensinnäkin ja ehdottomasti verojen minimointi. Sitten verojen keruu vain ja ainoastaan valtion välttämättömien jaottomien tehtävien hoidon rahoittamiseksi. Niiksi voidaan lukea eduskunta, valtioneuvosto, minimaallinen virkamieskunta, puolustusvoimat, oikeuslaitos, poliisi, vankilat, tulli, rajavartiolaitos, palokunta ja onko muuta. Ei ole libertaarisessa yhteiskunnassa.

Jokainen ihminen on täysin vapaa yksilö ja toimii sen mukaan. Hän tekee mitä haluaa, kunhan ei vain vahingoita muita.

ulf fallenius

Onneksi voi vaihtaa maata jos alkaa ahdistaa.

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

Onhan maailmassa libertaristisia valtioita pilvin pimein, itseasiassa valtaosa. Verotus on minimaalista, virkamieskunta minimaalista asukaslukuun nähden, useimmat koulut ja sairaalat yksityisisiä yms.
Arvatkaas, mikä näissä valtioissa tökkii? Suurimmalla osalla kansasta ei ole mitään mahdollisuuksia vaikuttaa hallinnon toimintaan, kunnolliseen koulutukseen tai terveydenhuoltoon ja siten pysyvät köyhinä. Rikkaat sen kuin rikastuu, kun virkamieskunnan päätökset ovat rikkaiden mielivaltaa, avoimella korruptiorahoilla ostettua. Ja keventäähän se virkamieskoneiston tarvettakin, kun 98 % kansasta ei ole sitä vaivaamassa.
Libertarismissa se "hyvä veli" -järjestelmä vasta pelaakin, saman suvun hallinnassa sekä talous että hallinto.
Libertarismi ei ole muuta kuin kapitalistista harvainvaltaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat muuriensa takaa ja muut ovat vapaita orjia.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Kyllä "valtaosassa" valtioita kai jonkinlaisia vaaleja järjestetään. Öljysheikkien takapihat ovat sitten asia erikseen.

Käyttäjän Juha-PekkaVaarala kuva
Juha-Pekka Vaarala

Tottakai vaaleja järjestetään, mutta ehdolla ovat ne, joilla on pätäkkää, omaa ja/tai lahjoitettua... tai siis lahjottua.

Käyttäjän anttivesala kuva
Antti Vesala

Kommenteissa muutamin paikoin arvostellaan ehkä hieman eri asioita kuin mistä tässä kirjoituksessa vaikuttaisi olevan kysymys. Ensinnäkin se, että liberatarismi ei tarjoa "konkreettisia ratkaisuja" on siinä mielessä itsestäänselvyyden toistamista, että tavallaan juuri siitä on kysymys. Ei ole yhtä ainoaa "libertaristista" tapaa järjestää esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto tai infran rakentaminen, paitsi jos sellaisena pidetään tilaa, jossa ko. tehtävää ei ole ylhäältä erityisesti määrätty kenenkään vastuulle, sisältöä ei ole pikkutarkasti normitettu, eikä myöskään pakotettu ketään vastaamaan kustannuksista, käytti palveluita tai ei. Libertarismissa ei myöskään ole kiellettyä perustaa kunnan tapaisia yhteisöjä, joiden tehtäviksi niiden jäsenet antavat valitsemiensa palveluiden järjestämisen.

Koulukuntakysymys on se, mitkä ovat ns. minimivaltion tehtävät, tai onko sellaisia ollenkaan (anarkokapitalismi).

Joka tapauksessa monet sellaiset asiat, joita nykyään harva tulee ajatelleeksikaan muuna kuin valtion järjestämänä toimintana, ovat kuitenkin sellaisia, joille on kysyntää ja siten myös tarjontaa vaikka täysin yksityisesti järjestettyinä.

Täysin perusteetonta mielestäni on väittää, että libertarismi tarkoittaisi "kapitalistista harvainvaltaa". Juha-Pekka Vaaralan kommentissa tarkoitetut kehitysmaiden yhteiskunnat ovat epäliberaaleja, koska yksi sivistyneen maailman perustavista instituutioista eli yksityisomaisuuden suoja ei toteudu kuin korkeintaan välttävästi. Vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen perustuu siihen, että kun ei ole lain turvaamaa oikeutta oman työn tuloksiin, ei ole myöskään motivaatiota toimia oman hyvinvoinnin kartuttamiseksi, eikä "menetettävää" synny, eikä siten myöskään tarvetta yhteiskunnallisille vaikutusmahdollisuuksille.

Tästä päästään Wahlroosin kirjan Kiina-pointtiin, jota ensimmäisessä kommentissa arvostellaan. Walhroos ottaa huomioon tuon kritiikin köyhän maaseutuväestön asemasta ja muistuttaa, että kulttuurivallankumous on monilla vielä muistissa. Valtiolliset vapaat vaalit eivät tietenkään ole ainoa tapa vahvistaa keskiluokan vaikutusmahdollisuuksia ja siten ylläpitää vakautta. Olennaisempaa lienee alueellinen ja paikallinen taso.

Italiasta vielä lopuksi, että kyllä ainakin minulle tuo tekstin esimerkki aukesi ilman mitään ongelmia. Yksityisten mesenaattien avulla on Euroopassa luotu merkittävää taiteellista ja kulttuurillista perintöä, joka on ihmisten ilona vielä tänäkin päivänä. Eivät varmasti köyhät päässeet aikanaan Medicien palatsiin, mutta toisaalta ei kuka tahansa saa Helsingissä kävellä myöskään Valtioneuvoston linnaan.

Ilmari Pietilä

Minusta näyttää siltä, että nykyinen kansallisvaltio on muodostunut kun saman kulttuurin, samaa kieltä puhuvat ihmiset ovat omaksuneet ajatuksen edustuksellisesta demokratiasta. Tällä tavalla muodostunut yhteiskunta tuntuu minusta luontevalta, koska siinä on jo valmiiksi tietyt perusedellytykset sille, että voidaan ylipäätään puhua siitä, missä määrin yksilöt ovat vapaita toimimaan itsenäisesti.

Vankka yhteisöllisyys on aika tavalla sisäänrakennettu meihin ihmisiin. Siitä todistaa se seikka, että tieteellinen ajattelutapa pitää opettaa joka sukupolvelle erikseen, sen sijaan uskonnollinen, siis pohjimmiltaan yhteisöllinen, ajattelu näyttää olevan jossain määrin luontaista ja versoavan kuin rikkaruoho heti kun jonkin yhteisön olemassaolo joutuu koetukselle.

Nähdäkseni tämä sosiaalinen sidonnaisuus ja yhteisöllisyys tarkoittaa, että tätä libertaristien vapaudenkaipuuta voidaan toteuttaa vain sellaisessa luonnollisessa yhteisössä, jossa erilaisten instituutioiden avulla varmistetaan yksilöllisen kehityksen mahdollistuminen ja yksilön halutessaan irtautuminen tunnustuksellisesta ajattelusta. Kuten blogisti itsekin todistaa kirjoituksessaan, libertarismi oli mahdollista vasta kun yksilöllistymiskehitykselle oli riittävän vankka pohja, eli vasta kun edellytykset kansallisvaltiolle olivat olemassa.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

"...jokaisen oikeudesta elää haluamallaan tavalla niin kauan kuin ei vahingoita muita" pitää sisällään paradoksin. Aika monen haluama tapa elää on muiden vahingoittaminen tai hyväksikäyttö, tavalla tai toisella.

Heti lähtöruudussa tämä kaatuu samaan kuin muutkin: se edellyttää kaikkien mukanaoloa, ja kun yksi lipeää, lipeää toinen, sitten kolmas...

"Libertaarin valtion toteutuminen vaatii yhteiskunnan, joka on niin edistynyt, että se pystyy toimimaan muutenkin kuin vahvimman oikeudella."

Tuollaiseen tilaan yltäminen on utopiaa em. syistä. Samoin kuin kommunismi, joka ei ole koskaan eikä missään toteutunut. Mitä todennäköisesti pakottaminen tuollaiseen edistykseen johtaisi totalitarismiin - aivan kuten kansanvaltaa julistanut kommunismi.

Ja onhan tuota tilaa yritetty saavuttaakin, vaikkapa Chilessä 1973 alkaen. Tuloksen tiedämme.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

En tiedä kenen kanssa liikut mutta vaihda ihmeessä kaveripiiriäsi jos heidän "haluama tapa elää on muiden vahingoittaminen tai hyväksikäyttö, tavalla tai toisella".

Muutenkin vasemmiston käsitys ihmisistä ja yhteisöistä on lähinnä sairas. Sen mukaan ihminen on tahdoton mielihyviensä orja joka vähät välittää muiden kärsimyksestä ja joka on pakotettava "yhteisön" (eli valtion) voimalla toimimaan oikein. Ja kaikki on liitettävä mukaan samaan yhteisöön ja saatava myös hyväksymään yhteisö hinnalla millä hyvänsä.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Minua kiinnostaisi tietää, miten liberalismi suhtautuu tuottavuuden kasvuun ja sen seurauksena tien päässä häämöttävään talouden automatisoitumiseen, missä tuotantojärjestelmä tulee enenevissä määrin riippumattomaksi ihmistyöstä. Tälläisessä skenaariossa ihmismassat, joiden ainoa pääoma on heidän oma kehonsa ja mielensä, menettävät mahdollisuuden elantoon ja vaurastumiseen, kun rikkaiden omistama tuotantokoneisto pyörii kustannustehokkasti ja laadukkaasti hyvin pienellä ihmistyöpanoksella.

Mielestäni liberaalin yhteiskunnan toimivuuden keskeisiä kulmakiviä on, että jokaisella on mahdollisuus elää ja menestyä ahkeruudella ja kekseliäisyydellä. Jos nämä mahdollisuudet kutistuvat olemattomiin massoilta, on vaikea kuvitella liberaalin yhteiskunnan ansaitsevan massojen kannatusta.

Ratkaisuna tähän ongelmaan voidaan tarjota tätä vallitsevaa demokraattisten valtioiden olemassaoloa, jotka huolehtivat siitä, että jokainen valtion "osakas" eli kansalainen saa jonkinlaisen osuuden tuotantojärjestelmän hedelmistä. Oikeastaan maailmaa voidaan pitää jo täysin liberaalina, jos hyväksymme sen, että valtiot ovat yksityisiä maanomistusorganisaatioita, joiden omistajia ovat demokraattisten valtioiden kohdalla kansalaiset tai diktatuurien tapauksissa puolue tai diktaattori ja hänen lähipiirinsä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Ei Marx tai Leninkään voinut kuvitella mitään tällaista nettikommunikaatiota.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Marx mekasti jo opiskeluaikanaan Berliinin oluttuvissa. Lenin oli tosikko, joka suri nuoresta saakka isoveljensä kohtaloa. Heikkinen on "helvetin hyvä blogisti," mutta riittääkö se kansan nostattamiseen libertaristien barrikaadeille? En tiedä, Heikkisen kirja pitäisi varmaan lukea.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Pekka Salo

Karl Marx oli erittäin ahkera ja älykäs. Hän joutui matkustamaan perheineen Lontooseen. Siellä hän istui päivät British Museumin tutkijasalissa ja luki sekä kirjoitti. Illat hän vietti pubeissa keskustellen ja väitellen. Tehtailija Engels avusti häntä sekä perhettä sen verran, että elossa pysyivät joskin perheellä oli hyvin vaikeaa.

Vladimir Uljanov myöh. Lenin oli kouluvälkky. Hänen palvomansa isoveli osallistui Aleksanteri III:n murhaan ja hänet hirtettiin Pähkinälinnassa. Tämän myöh. Leninin, joka palvoi isoa veljeään, kasvattivat hänen äitinsä sekä siskonsa. He puolestaan hemmottelivat pikku Vladimiria niin paljon kuin pystyivät. Tämä V.I. oli isänsä viran ansiosta alhaisaatelistoa. Perheellä oli myös alustalaisia, joita voidaan ehkäpä kuvailla maaorjiksi, vaikka Aleksantei II oli poistanut sen Venäjältä. Joka tapauksessa V.I. tuli tunnetuksi erityisestä julmuudestaan heitä kohtaan. Villeeni vaati kaiken maksettavaksi viimeistä kopeekkaa myöden ilman mitään tekosyitä kuten esim. kova kuivuus.

Toimituksen poiminnat