*

Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Kulttuurilla ei ole itseisarvoa

Taas kerran totuus kuultiin Nallen suusta. “Kulttuurilla ja taiteella ei ole mitään itseisarvoa. On vain tapahtunut niin, että ne, joilla ei ole muuta elämänsisältöä, ovat monopolisoineet sanan kulttuuri". Tämä kommentti sai tietenkin suomalaiset kulttuurivaikuttajat argumentoimaan omalla sivistyneellä tavallaan kulttuurin puolesta. 

Itseisarvo on siis jotain sellaista, mitä kannattaa tavoitella sen itsensä vuoksi.  Kuten arvata saattaa, itseisarvot ovat hyvin voimakkaasti subjektiivisia. Minulle itseisarvoista voi olla Mozartin kuuntelu, jollekin muulle Viidakon tähtösten seuraaminen. Aivan kuin muitakin mielipiteitä, on jokaisella omasta mielestään itseisarvoisia mieltymyksiä.

Yhteiskunnallisella tasolla itseisarvoista voi mielestäni kuitenkin olla vain jokin sellainen, jolla on objektiivisesti määritellen kiistämätöntä arvoa jokaiselle yhteiskunnan jäsenelle. Tällainen itseisarvo on varmasti esimerkiksi elämä. Kaikella muulla on "vain" välinearvoa elämän kannalta. 

Lisää yhteiskunnallisia itseisarvoja voidaan johtaa elämästä, mutta vain siihen asti kuin niillä ei ole välinearvoa, eivätkä ne ole hyödykkeitä. Esimerkiksi kauneus voi periaatteessa olla itseisarvoista, mutta mitään yksittäistä kaunista asiaa ei voida mielestäni väittää itseisarvoiseksi, koska - kuten Mozart ja Viidakon tähtöset ovat vain hyödykkeitä, eikä niiden arvo ole millään tavalla kiistämätön.

Koska suomalainen "kyltyyriväki" elää nykyään puhtaasti tukirahoilla, on kulttuurin väitetty itseisarvoisuus heille elämänehto. Kulttuuri siinä mielessä kun puhutaan jostain mitä tehdään ja tuotetaan, kuten maalaus tai sävellys, on kuitenkin aivan puhtaasti hyödyke, tuote tai palvelu siinä missä muutkin. Kulttuurilla ei ole mitään sellaista itseisarvoa, minkä vuoksi sitä pitäisi rahoittaa veronmaksajien rahoista sen enempää kuin vaikkapa pornon, saippuan tai vaatteiden tuotantoa. 

Perinteisesti kulttuuria ovat rahoittaneet ne, jotka sitä ovat kuluttaneetkin, kuten kirkko, teatteriväki, konserttiyleisö ja taiteen ystävät. Tämä malli on historiallisesti tuottanut meille suunnattoman määrän äärettömän arvokasta sisältöä. Nykyään kulttuuria tuotetaan tukirahoilla, mikä luo perverssin mallin, jossa pieni ryhmä päättää siitä, kenen taide on tukemisen arvoista. Se taas luo kierteen, jossa kulttuuria tehdään aina pienentyvän ryhmän mieltymysten ehdoilla. 

Voidaan aina sanoa, että koska en ole homo suomenruotsalainen taiteen maisteri en ole "pätevä" arvioimaan tuilla tuotetun kulttuurin tasoa. Taide tai kulttuuri ylipäänsä ei kuitenkaan pohjimmiltaan eroa mistään muustakaan ihmisen luomasta tuotteesta. Historiallisten kokemusten perustella on varsin perusteltua väittää, että kulttuuriväen asema yhteiskunnan tuella eläjinä on degeneroinut suomalaista kulttuuria aivan samalla tavoin kuin suunnitelmatalouden aikaiset tuotteet jäivät vuosikymmenien aikana vapailla markkinoilla tuotettujen jälkeen. Pullasorsa ei enää luonnossa pärjää.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Minulla ei ole mitään kulttuuria vastaan, kunhan kulttuurin rahoitus tulee yksityisiltä sijoittajilta ja asiakkailta.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Ei minullakaan, päinvastoin!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Olisiko jotakin sellaista kulttuuria, jota voitaisiin tukea? Jonkinnäköisen harrastustoiminnan subventointi etenkin lapsille ja nuorille - aivan kuten liikunnan osalla - on varmaankin kokonaisuuden kannalta hyödyllistä. Yksittäisten taiteilijoiden tai urheilijoiden kohdalla tilanne on tietysti aivan toinen.

Suomessakin kulttuuritapahtumia järjestetään ihan kaupalliseltakin pohjalta, joten niihin ei selvästi veronmaksajien rahoja kaivata. Meillä on kourallinen taiteilijoitakin jotka elävät ihan markkinoilta saatavan tulon varassa. Huippu-urheilijat ovat jopa niin kovassa vedossa, että verokirjat siirretään valonnopeudella muualle maailmaan.

Jos taidetta ei subventoida, jossakin vaiheessa tulee joku fiksu yrittäjä, joka keksii kuinka myös kotimaista taidetta kaupallistetaan. Harva sillä rikastuu, mutta miksi pitäisikään jos kysyntää ei ole?

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

"Olisiko jotakin sellaista kulttuuria, jota voitaisiin tukea? Jonkinnäköisen harrastustoiminnan subventointi etenkin lapsille ja nuorille - aivan kuten liikunnan osalla - on varmaankin kokonaisuuden kannalta hyödyllistä."

Höpö höpö, sosialisti saa subventoida lastensa liikkumisen ihan itse. Ei siihen tarvita kuin hieman nurmikkoa ja potkupallo. Ihan vain esimerkkinä. Liikunta ei tarvitse tukiaisia - if there is a will, there is a way, sano.

Wille Kuusinen

Sosialistin pitää myös hankkia nurmikko itse, jos kunta ei ole investoinut jalkapallokenttään.

Harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen vähäosaisille on tuloksellisuudeltaan ehkäpä arvokkainta mahdollista valtion kulutusta.

Ajatelkaa köyhiä lapsia :(

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #10

Jos valtio ei verottaisi leijonanosaa tuloista, sosialistilla olisi varaa hankkia se nurmikko harrastusmahdollisuuksia varten.

Wille Kuusinen Vastaus kommenttiin #16

Annatko esimerkin valtiosta, jossa "leijonanosaa tuloista" ei viedä veroissa ja "sosialisteilla" ja heikko-osaisilla on varaa ostaa nurmikkoa lastensa jalkapalloharrastusta varten.

Vähän realismia hei nyt!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

En ole aivan varma tästä. Siinä olet kyllä oikeassa, että potkupalloa harrastetaan ihan Brasilian slummeja myöten. Eli ei se liikunta paljon kustanna.

Mutta jätetään hautumaan?

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama

En vähättelisi taiteen merkitystä mielenterveystyössä.

Timo Härtsi Vastaus kommenttiin #24

Itselle musiikki on antanut pirusti voimia, silloin kun hommat eivät ole menneet niinkuin Strömsössä :)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Tarkoitatko siis että duunarit maksavat jokaisen pimpelipompelin seinälle mainitun Picasson vai että mielenterveyspotilailta ei erikseen kielletä piirtämistä tai laulamista?

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #24

"Ellette ole kuulleet niin Suomessa on työvoimapula. Lisäksi on pulaa monista resursseista terveydenhuollossa ja vanhustenpalveluissa ja mielenterveyspalveluissa esimerkiksi. Talous huutaa investointeja ja tutkimukseen pitäisi panostaa jotta taloutta pyörittäviä innovaatiota syntyisi - jotta olisi vara maksaa niitä apurahoja ja muita tukia.

Kuinka kauan luulette että yhteiskunnalla on varaa tarjoilla vastikkeetonta rahaa sinne tänne esimerkiksi taiteilijoille?

Eivätkö taiteilijat voisi tehdä apurahojensa eteen jotakin mikä hyödyttää yhteiskuntaa laajemminkin pelkästään taiteilijaa hyödyntävän terapian sijaan?

Mielestäni taiteilijat voitaisiin velvoittaa vetämään ilman eri korvausta työpajoja vanhuksille ja toipuville mielenterveyspotilaille. Tai keskittymisvaikeuksista kärsiville lapsille ja nuorille. Varmasti Suomesta löytyy paljon ihmisiä jotka tarvitsisivat virkistystä ainakin yhtä paljon kuin apurahataiteilijat.

Menkää sinne missä turistit liikkuvat ja myykää taidettanne heille. Luulisi olevan kivempi matkamuisto risteilyvieraille kuin joku Ḱiinassa tuotettu "Soumi Lapland" paita tai nukke.

Vaikutat ja asut ilmeisesti Helsingissä. Oletteko kokeilleet myydä taidettanne kaupungin suojeluksessa oleville kerjäläisille samaan tapaan kun he myyvät tuotteitaan muille?

http://katariinasouri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/141...

Jne.

Kannattaa alkaa totutella siihen ettei vastikkeetonta rahaa riitä kaikille. Kreikka ja muut kriisimaat vaativat omansa. Prioriteetit tiedäthän."

Käyttäjän TaruElkama kuva
Taru Elkama Vastaus kommenttiin #36

Jos minulle vastasit, olen oikeammin taiteen suurkuluttaja en taiteilija. Hienoa tietysti jos sait minusta ulkonäköni tms. perusteella sellaisen kuvan :D

Osaan piirtää kyllä pari tikku-ukkoa jos niikseen tulee, jätän suosiolla taiteilut muille minua paremmin osaaville.

Wille Kuusinen

Taiteen sekä urheilun tukemiseen liittyy myös nuorisotoiminnan ulottuvuus. Miljonäärihuippu-urheilijat ovat yleensä ponnistaneet valtion tukemista nuorisoseuroista, jäähallien rakentaminen on jäätävän kokoinen valtiollinen investointi.

Taiteessa tämä tarkoittaa esim. tetterikorkeakoulun tai sibeliusakatemian kaltaisten oppilaitosten ylläpitämistä. Subentointia tapahtuu siis jatkuvasti ja eri tasoilla.

Toivottavasti näistä ei luovuta.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Juuri tämän takia vastustan kulttuuritukiaisia ja urheilutukiaisia. Nämä miljonäärihuippu-urheilijat ja taiteilijat ovat siis rikastuneet veronmaksajien rahoilla.

Wille Kuusinen Vastaus kommenttiin #11

Mielestäni nuorsiseurasta ponnistanut miljonääriurheilija on positiivinen asia, ei oikeusmurha.

Samaa ajattelen korkeakoulusta valmistuneesta starup-menestyjästä. Ovatko Rovion pojat rikastuneet "veronmaksajien rahoilla".

Hassua miten meitä vasemmistolaisia haukutaan kateudesta :D

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #18

Ihmiset tekevät mitä ihmiset tekevät, mutta yhteiskunnan jatkuvuuden kannalta olennaista on tulovirta ihmiselle ja ihmiseltä takaisin.

Opiskelu on tietysti myös siinä suhteessa edullista, että esimerkiksi Aallossa DI-tutkinto maksaa niin vähän, että 6 vuoden opiskeluajalla valtio on säästänyt reilusti yli tutkinnon hinnan maksaessaan opiskelijalle toimeentulotuen sijaan opintoetuuksia. Säästänyt on tässä siis nykyisen lainsäädännön puitteissa :P

Wille Kuusinen

Ensinnäkin: elämä ei ole arvokas kaikille, koska ihmiset luopuvat siitä joskus vapaaehtoisesti.

Hyödykkeet ja raha eivät ole myöskään arvokkaita kaikille, mutta yhteiskunnallisella tasolla niiden toimintaa tukevat järjestelyt, kuten lainsäädäntö ja markkinat ovat tärkeitä.

Taide ei ole kaikille tärkeää, mutta sitä on hyvä elvyttää ja pitää hengissä (taiteen koulutus, museot, teatteri) samoin kuin mitä tahansa infrastrktuuria. Kaikkien "hyväksyntä" ei ole vaatimus, koska emmehän sulje pörssiä Occupy Wallstreet-hippien takia.

Ps. Asiaa ollaan pohdittu vuosisatoja estetiikassa. Bourdieu on keksinyt ihan mielenkiintoisia näkökulmia!

"In his research on art appreciation, French sociologist Pierre Bourdieu noticed a trend towards two poles with opposing cultural logics.

The “autonomous pole” defined itself by its cultural orientation, in which the furthering of art itself took highest priority over any political, moral, or economic interest: art for art’s sake, as the saying goes.

The other pole had a commercial orientation, treating art as just another form of commerce like any other, in which art is produced based on its marketability."

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itseisarvo on hassu sana. En esimerkiksi näe mitään itseisarvoa suurilla tuloeroilla tai tuloerojen kasvulla. Vaikeaa minun on myös nähdä mitään itseisarvoa sillä, että valtionyritysten johtohenkilöt saavat monin verroin parempaa palkkaa kuin vaikkapa valtionpäämiehemme. En myöskään näe mitään itseisarvoa sillä, että yritykset saisivat pompottaa työntekijöitään miten tahtovat. Itse asiassa on kovin monia asioita joilla en näe itseisarvoa.

Mutta kun unohdetaan tuo hassu sana ja puhutaan suhteellisista arvoista, niin keskustelu saattaa muodostua mielekkäämmäksi. Minusta kulttuurin arvo on kyllä suurempi kuin vaikkapa pankkiporhon voittojen maksimointi ja verosuunnttelu. Kulttuurin arvo on myös suurempi kuin vaikkapa rikkaimman prosenttimme verojen minimointi. Seuraako tästä se, että kulttuurin tukeminen tulisi lopettaa vai se, että verosuunnittelua pitäisi hivenen rajoittaa? Jokainen voi antaa itse vastauksensa. Mutta on tosiaan hyvä hahmottaa, että vaikka kulttuuri ei olisikaan itseisarvo, ei ole nekään asiat joita ajetaan kulttuurin tukemisen sijaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pankkiporhot taitavat maksaa sen verran jumalattomasti veroja, että siitä ei kannattane kitistä. Ja tuloerotkin puuttuvat ainakin tästä maasta täysin. Rikkain desiili näet tienaa n. 5,5 kertaa sen minkä köyhin desiili.

Ikäänkuin nuo nyt olisivat liittyneet mitenkään itse asiaan. Kyse oli siitä, että onko perusperan pakko maksaa oopperasta jota inhoaa tai oopperassakävijän kissantappovideoista? Siis miksi jokainen ei voisi ostaa sellaista taidetta kuin sattuu haluamaan? Tai jos subventoidaan, niin mihin vedetään raja? Nuoren tytön ympärileikkaus Rautatientorilla performanssina? Tuetaanko? Kaljanvetoskabat ostarilla? Rahaako?

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Itse asiassa nämä liittyvät tiiviisti toisiinsa. Kyse on siitä, että Henrin kaltaiset priorisoivat omien verojensa minimoinnin julkisen sektorin tukeman kulttuurin edelle. Siihen heillä toki on oikeus, mutta mistään muusta tässä ei kyllä ole kyse. Kyse on arvoista joita yritetään "hienotunteisesti" saada muutettua niin, että julkiselta sektorilta voidaan vähentää sopivia tehtäviä ja näin madaltaa veroastetta tai ainakin rajoittaa sen korottamisen uhkaa.

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Kulttuuri on kiistatta vetovoimatekijä - osa sitä Suomen kokonaiskuvaa, joka tekee meistä houkuttelevan asemapaikkana, sijoitus- tai matkailukohteena. Valtion AAA-luokitukseen saakka sillä ei ole tainnut olla vaikutusta. Suomalaiset eivät myöskään henkisesti voisi yhtä hyvin, jos taidetta ei tuettaisi millään tavalla tai esim. kirjastolaitosta olisi olemassa. Emme pääsisi ihailemaan Picassoa Ateneumiin tai sinfoniaorkesteria Joensuussa tai edes Helsingissä. Näistä syistä ymmärrän rahanjakoa julkisensektorin kautta, mutta jaon tulisi ehkä tapahtua asiantuntijuuden eikä poliittisen näkemyksen mukaan ja voisihan tuella olla ehtoja, jotta taataan toisaalta monipuolisuus ja toisaalta asiakaslähtöisyys.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kirjastolaitos on hieno asia, vaikka senkin merkitys lienee pienentynyt merkittävästi netin yleistyttyä. Liittyyhän siihenkin kummajaisuuksia, kuten se, että kenelle annetaan valta päättää mitä sinne tilataan.

Sinänsä kirjastoa olisi helppo kaupallistaa. Jokainen kirjailija saa antaa kirjastolle haluamansa määrän kirjoja ja saa provikan jokaisesta lainauskerrasta? En sano että välttämättä haluaisin tälläistä, mutta idea silti.

Asiakaslähtöisyys on varmasti se ykkössana tässä. Jos kukaan ei arvostaisi Picassoa, miksi sitä pitäisi pitää esillä?

Martti Laines

"Kulttuuri on kiistatta vetovoimatekijä - osa sitä Suomen kokonaiskuvaa, joka tekee meistä houkuttelevan asemapaikkana, sijoitus- tai matkailukohteena. "

Perustelisitko - miten esimerkiksi Googlen palvelinkeskuksen sijoituspäätös liittyy vaikkapa oopperatalon rahoitukseen?

"Suomalaiset eivät myöskään henkisesti voisi yhtä hyvin,... Emme pääsisi ihailemaan Picassoa Ateneumiin tai sinfoniaorkesteria Joensuussa tai edes Helsingissä. "

Ei kiinnosta. Eikä kiinnosta rahoittaa esimerkkejäsi veroissani. Arvostan muunlaista taidetta.

Käyttäjän heikkikolehmainen kuva
Heikki Kolehmainen

Minua ei kiinnosta rahoittaa urheilua, ay-liikettä tai vaikkapa yleä, mutta näin se demokratia toimii. Suomi ei tarvitse ay-liikettä tai Yleä, mutta tätä ei suostuisi ottamaan asemapaikakseen yksikään ulkomaalainen ilman taidetta/urheilua, jolla on varaa valita esim. Oslo, Tukholma ja Helsingin välillä. Ne ovat tuottavia investointeja!

Timo Härtsi

Onko kenelläkään tietoa minkälaisista summista puhutaan tukirahoja jaettaessa? Mielenkiintoista olisi myös tietää miten rahat jaetaan.

Wille Kuusinen

Todellisuudessa nappikauppaa, mutta LIIKAA liberaaleille, koska valtio jakaa rahaa.

Timo Härtsi

Näinhän se taitaa olla, tuskin kyse on mistään merkittävistä summista. Niitä rahanjako perusteita on syytä pohdiskella, ettei homma mene sellaiseksi pienen sisäpiirin puuhasteluksi.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen Vastaus kommenttiin #20

Laskentatavasta riippuen, mutta jos kaikki julkiset kulttuurimenot lasketaan, niin satoja miljoonia vuodessa.

Timo Härtsi Vastaus kommenttiin #30

Mitä mieltä kokoomuslaisena olet yritystukien jakamisesta? Olen huomannut, että kokoomuslaiset ja moni muu jaksaa mesota kaikista muista mahdollisista tuista, mutta yritystukien kohdalla vallitsee syvä hiljaisuus.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes Vastaus kommenttiin #33

Yritystuet ovat samanlaista sosialismia mitä kulttuurituetkin. En ole kokoomuslainen, mutta vastustan yritystukiaisia ja maataloustukiaisia.

Peter Hallberg Vastaus kommenttiin #20

Tämä on relevantti kysymys, ja se unohtuu monilta, kun ideologia alkaa ohjata ajattelua. Kysymys on myös vaikea vastattavaksi tarkasti, sillä kunnat budjetoivat kulttuurimäärärahansa hyvin eri tavoin. Mitään yhdenmukaista tilastointia ei ole. Ja vaikka valtio osoittaisi kunnalle määrärahan kulttuuriin, kunta voi päättää käyttää sen vaikkapa parkkipaikan asfaltointiin.

Jonkun käsityksen asioiden mittaluokasta saa, kun ottaa tarkastelun kohteeksi valtion budjetissa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinonalaan kuuluvaan taiteen ja kulttuuriin. Yhteensä tähän tarkoitukseen käytetään noin puoli miljardia euroa, siis yksi sadasosa valtion budjetista. Vastaavasti erilaisiin yritystukiin noin miljardi vuodessa - siis kaksi kertaa enemmän kuin kulttuuriin.

http://www.hs.fi/talous/Valtio+tukee+yrityksi%C3%A...

Oheisesta linkistä voi tarkastella havainnollisesti vuoden 2012 budjettia: http://talousarvio.juuso.org/

Timo Härtsi Vastaus kommenttiin #32

Kuinka voidaan mitata sitä hyötyä mitä näillä tukirahoilla saa. Taiteen ja urheilun tukemisen kohdalla se taitaa olla aika mahdoton tehtävä. Siitä olen kuitenkin aivan varma, että täysin hyödytöntä tämä tukeminen ei todellakaan ole.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Onko kehitys tosiasia? Voidaanko kysyä, onko inhimillinen kehitys itseisarvo?

Länsimaisen kulttuurin piirissä -- länsimainen kulttuurikin on tosiasia -- alkoi pystysuora rakentaminen gotiikassa. Horisontaalisen linjan rinnalle hahmottui vertikaalinen akseli. Maailmankuvan muutos kolmiulotteiseksi alkoi siitä. Korkealta katsoen katse tavoitti laajoja alueita -- arvaapa mitä tällainen uusi näkökulma, uusi perusjäsennys merkitsi?

Se merkitsi sitä että oli mahdollista hahmottaa kaikkialla vaikuttava, koko ajan olemassaoleva aika. Ei suinkaan ole mikään sattuma, että gotiikassa alettiin mitata aikaa ja vähän myöhemmin järjestelemään elämää kellon mukaan. Se kaikki oli uutta, sitä ei eurooppalaisella keskiajalla tapahtunut. Silloin ei ollut siihen henkisiä edellytyksiä. Korjaan, ei ollut kulttuurisia edellytyksiä.

Ei suinkaan ole mikään sattuma että maalauksiin ilmestyi perspektiivi vasta samassa yhteydessä kuin aikaa alettiin tajuta. Yhä edelleenkin kuvaamme perspektiiviä ja aikaa samoin attribuutein -- on pitkä matka ja pitkä aika. Lähellä ja kohta. Matkan ja ajan miellemaailmat vastaavat toisiaan. Niitä ei tajunnassamme aina ole ollut, ne ovat kulttuurituotteita, ajattelun muutoksen tuotoksia.

Taiteen historia voidaan kirjoittaa. Se on pääpiirteissään sama historia jonka jokainen vanhempi voi ylöskirjata tänäkin päivänä lastenhuoneen kehitystapahtumista. Kukaan ei osaa piirtää perspektiiviä ennen kuin tietyn ikäisenä. Ajantajukin on kehityksellisesti hyvin myöhäsyntyinen tekijä. -- Voiko joku nyt vastata sellaiseen aivan ääliömäiseen kysymykseen, onko inhimillinen kehitys jotenkin itsetarkoituksellista.

Ihmisen historia on olemassa, ja se on kulttuurihistoria, kehityshistoria. Sen sijaan esimerkiksi numero on mielle, joka on se mikä se on, se on ajaton ja iätön. Kaksi on aina ja kaikkialla kaksi, kaksi plus kaksi on aina neljä. Ikuisesti. Kun kuvitellaan että totuus on jotain ikuista, silloin luullaan että juuri numerot, jotka ovat "objektiivisia" ja "eksakteja" eivätkä ikinä sisällölliseltä tutuusarvoltaan muutu, edustaisivat ikusinta ja objektiivisinta totuutta.

Eivät ne edusta. Ne edustavat lähinnä inhimilliselle kehitykselle ja kulttuurille sokean ihmisen takertumista johonkin jota kyvytönkin ja epäherkkä ihminen pystyy hyvin hallitsemaan. Talous on tunnevammaisten ihmisten ajattelulaatu. Ei suinkaan ole sattumaa että yritysmaailman johdossa voi olla psykopaatteja.

Taisto Merilä

"maalauksiin ilmestyi perspektiivi vasta samassa yhteydessä kuin aikaa alettiin tajuta."

En tunne maalaustaiteen historiaa, mutta kuulostaa hämmästyttävältä, etteikö perspektiiviä olisi kuvattu "niin kuin se silmissä näkyy".

Mieleen tulivat luolamaalaukset.

Wille Kuusinen

Katsopa maalaustaidetta ennen renessanssia. Esimerkiksi luolamaalaukset, Egyptin taide, antiikin maalaukset tai keskiaikainen kirkkotaide ovat kaikki ei-perspektiivistä kuvaustapoja.

Taisto Merilä Vastaus kommenttiin #52

Minulla on olohuoneen verhoissa egyptiläisiä ei-niin-moniuloitteisia figuureja, mutta toisaalta siellä on rakennettu nykykäsityksen mukaankin mittasuhteiltaan aika vaikuttavia rakennuksia - eikä ihmisen elämässä selviytymiseen ole koskaan riittänyt lapsentasoinen hahmotuskyky.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen Vastaus kommenttiin #52

Tai niissä ei ole keskeisperspekviiviä.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Asian ydin ei ole siinä, miten kulttuurin tuottaminen rahoitetaan. Kulttuurilla on kuitenkin itseisarvonsa (monellille ihmisille, ei tosin kaikille).

Kirjailija Mika Waltari totesi osuvasti, että tarvitaan myös "kaunista turhuutta". Toisin sanoen, ihminen ei elä pelkästään leivästä.

Timo Härtsi

Itse pidän hyvänä asiana, että tuetaan nuorten ja lasten harrastuksia. On paljon parempi juttu, että nuori urheilee tai soittaa jossain bändissä kuin maleksii ostareilla tai kaduilla potkimassa kiviä.

Omat kaverini ovat noita bändi ja musatouhuja harrastaneet lähes aina. Kuinka paljon positiivisia asioita tämä harrastus on tuonut heidän elämäänsä, niin sitä taitaa olla mahdotonta mitata, sillä kaikkea ei voi mitata pelkästään rahassa.

Yksi kaverini menetti työnsä, mutta hänellä oli soittotaito kuitenkin takataskussa ja hän liittyi bändiin, vetävät kalja ja pizzapalkalla keikkoja tällä hetkellä.

Heikki Porkka

HH: "Nykyään kulttuuria tuotetaan tukirahoilla, mikä luo perverssin mallin, jossa pieni ryhmä päättää siitä, kenen taide on tukemisen arvoista. Se taas luo kierteen, jossa kulttuuria tehdään aina pienentyvän ryhmän mieltymysten ehdoilla."

Ja millaiset henkilöt Paavo Arhinmäki nimittikään kaapin päälle varoja jakamaan ja kulttuurin suuntaviivoja ohjaamaan?

Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Minna Sirnö Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi.

"Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on nimittänyt filosofian maisteri, toiminnanjohtaja Minna Sirnön Taiteen edistämiskeskuksen johtajaksi. Sirnö aloittaa tehtävässä maaliskuun alussa. Tehtävä on määräaikainen ja se päättyy 28.2.2018."
http://yle.fi/uutiset/minna_sirno_taiteen_edistami...

"Keskuksen tehtävä on:

-edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti
-edistää kulttuuria kansallisesti ja kansainvälisesti siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään
-edistää taiteilijoiden kansallisia ja kansainvälisiä työskentelyedellytyksiä
-osallistuu taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen
-vastata keskukseen yhteydessä olevien valtion taidetoimikuntien, alueellisten taidetoimikuntien ja erillislautakuntien sekä taideneuvoston hallinnosta, sekä niille kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten esittelystä ja toimeenpanosta
-toimia opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijavirastona toimialallaan
-laatia opetus- ja kulttuuriministeriölle perusteltu ehdotus valtion talousarvioon otettavista toimialansa määrärahoista
-huolehtia myös muista taiteen ja kulttuurin edistämistehtävistä, joista säädetään erikseen, tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa
-keskus voi myös antaa alueellisille toimipisteille hoidettaviksi taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyviä valtakunnallisia erityistehtäviä"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteen_edist%C3%A4mi...

Äärifeministi ja -vasemmistolainen Tiina Rosenberg taideneuvoston puheenjohtajaksi.

"Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki on nimennyt taideneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet toimikaudeksi 1.1.2013-31.8.2016. Uuden taideneuvoston puheenjohtajana toimii Taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg."
http://www.uniarts.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/reh...

"Taideneuvosto:

-päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määrästä
-nimeää valtion taidetoimikuntien ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajan ja muut jäsenet
-asettaa tarvittaessa valtion taidetoimikuntaan vertaisarviointiin liittyviä asioita valmistelevia jaostoja
-antaa keskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta
-päättää taideneuvostolle osoitettujen kehittämisvarojen käytöstä myöntämällä valtionavustusta tai apurahoja
-esittää valtion taiteilija-apurahoista annetun lain mukaista akateemikon arvonimeä
-toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiatuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa
-huolehtii muista tehtävistä, joista erikseen säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteen_edist%C3%A4mi...

"****
****
Sukupuolentutkimuksen professori Tiina Rosenberg on vihainen. Ruotsin feministipuolueen suomalaistähti erosi puolueen hallituksesta lokakuussa. Kun kysyn miksi, hän aloittaa pitkän vuodatuksen konkarifeministi Ebba Witt-Brattströmistä.
Tämä erosi puolueesta alkusyksystä ja syytti ryhmää televisiossa epädemokraattiseksi."
****
****
Rosenberg on asunut Ruotsissa pitkään. Hän muutti ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelemaan ensin Sveitsiin, sitten DDR:ään ja lopulta Ruotsiin. Hän on yksi Ruotsin tunnetuimmista suomalaisista.
****
****
Rosenberg on Tukholman yliopiston ensimmäinen sukupuolentutkimuksen professori. Hän on erikoistunut teatteri- ja queerkysymyksiin, eli seksuaalisten vähemmistöjen tutkimukseen. Hän on reilusti vasemmalla, feministi ja tiukka kapitalismin kriitikko.
****
****
Hän elää itse avoimesti parisuhteessa naisen kanssa, ja hänellä on kaksi lasta, 20-vuotias valtiotieteilijätyttö ja 12-vuotias koululaispoika. Lesbona ja äitinä hän on saanut varsinkin monet miehet varpailleen.
****
****
jne."
http://ylioppilaslehti.fi/2005/12/professori-vasyi...

Vasemmistoliitolla on nyt koko taiteen tukemisen ketju ministeriin asti hanskassaan. Kiva, kiva ja onneksi olkoon suomalaiset.

Kun porvarilliset puolueet keskittyvät rahan hankkimiseen, vasemmisto kaappaa kulttuurin kentän itselleen ideologiansa levitystä varten.
Tällä tavoin politiikan porvarillinen siipi yhdessä kaikkien suomalaisten kanssa (=verot) itse asiassa rahoittaa ja tukee äärivasemmistolaista propagandantuottamista.

Täytyy nostaa hattua vasurien propagandaosastolle, joka toimii nykyisin jo yhtä tehokkaasti kuin taistolaiskommunistit aikoinaan. Tehokkuuden takaa tietysti se, että vasemmistoliitossa vaikuttaa paljon vanhoja taistolaisia ja heidän jälkipolveaan. Monien vasemmistonuorten tekstit ovat kuin vanhataistolaisten tarinoiden kertausta.

Veikkaan, että näemme melkoista taistelua kulttuurin kentällä, jos seuraava kulttuuriministeri edustaa jotain porvarillista puoluetta ja omaa edes jonkinlaisen selkärangan.

Hyvää viikonloppua kaikille! Nyt on lähdettävä tietynlaista ruumiinkulttuuria harrastamaan ja tukemaan, samalla on tarkoitus tutustua monenmoisiin taideteoksiin, joihin ei ole yhteiskunnan varoja haaskattu.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Taloususkonnolla, jossa yksinkertaiset ihmiset määrittävät asioiden hyödyn pelkästään rahan kautta ja jossa yksityiseen tuotantoon suhtaudutaan palvovasti, ei ole mitään itseisarvoa. Ihmiset, jotka eivät kykene syvällisesti ymmärtämään kultuurin ja taiteen merkityksiä kansakunnalle, eivät myöskään koskaan tule ymmärtämään kulttuurin ja taiteen merkitystä, eli kyllä asia on nyt vain niin, että Wahlroosin kaltaisilla ei ole pienintäkään tajua siitä mistä puhuu. Wahlroos itse on persoonana narsistinen psykopaatti, joka luulee olevansa kaikkia muita parempi ihminen pelkästään siksi, koska tuo tuloja kansalle. Sokea rahan palvonta vie ihmisen kuitenkin aina ihan omaa, äärimmäisen rajoittuuneeseen kuplatodellisuuteen, jossa ihminen helposti yleistää oman näkemyksensä joksikin "viralliseksi totuudeksi". Wahlroos on mitätön persoona, tyhjän päällä kuoret, eikä kukaan tule muistamaan Wahlroosia tämän kuoleman jälkeen. Aki Kaurismäki puolestaan, toisin kuin Wahlroos, muistetaan taiteensa ansiosta ympäri maailmaa.

Peter Hallberg

"Taas kerran totuus kuultiin Nallen suusta."

Nallen sanat ovat muutamille hunajaa, todellista oman olemassaolon ydinmehua. Puhtaasti teoreettiselta kannalta pohdin joskus, onko ajateltavissa, että Nallen huulilta putoaisi joskus muutakin kuin Totuus.

Kulttuurisesta näkökulmasta tarkasteltuna Nalle on ilmiönä mitä mielenkiintoisin - todellinen kokonaistaidetoes, postmodernin ironian personifikaatio.

Timo Härtsi

Kuinka voi mitata rahassa vaikkapa sellaista asiaa kuinka taide inspiroi jotain ihmistä. Katsoin teemalta Laineen Kasperista tehdyn jutun ja hänen musiikkinsa on estänyt jotain ihmistä tekemästä itsemurhaa.

Olisi joskus ihan hyvä, jos taiteesta keskusteltaessa mietittäisiin asioita pikkuisen pintaa syvemmältä. Mutta rahauskovaisten taitaa olla mahdotonta näin tehdä.

Taide voi inspiroida tekemään ökyrikkaalle siihen Ferrariin hienon muotoilun, eikös tämä ole hyvä juttu ökyrikkaankin mielestä?

Edit: Tossa musaa Laineen Kasperilta

http://www.youtube.com/watch?v=b8hzVyMQyaQ

Laura Taimio

Aika surullista jos elämä menisi siihen että kaikki mitattaisiin vain rahassa. Tai onhan se mennytkin jo, mutta vielä enemmän. Sen Nallen juttuja ei kannattaisi enää kuunnella. Siinä on niin rahan ja vallan sokaisema ja inhimillisyytensä menettänyt ihminen ettei ole toista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Nalle sanoo,että kulttuurilla ei ole itseisarvoa ja tämä on totuus,koska:

"Taas kerran totuus kuultiin Nallen suusta."

Mikä ihme tätä porukkaa vaivaa..ootteko te ihan sekaisin?

Timo Härtsi

Voi olla, että olen väärässä, mutta jos jotain olen ymmärtänyt näistä Nalle-faneista, niin mitä enemmän rahaa, niin sen enemmän oikeassa ihminen on.

Oikeassa oleminen määrittyy pankkitilin saldoa tarkastelemalla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Raha ja pienikin viittaus johonkin ideologiseen suuntaukseen niin totuus on selvillä.

Lauri Niemi

Kiitän "tasokkasta" kommentista. Väite on muuten helposti todistettavissa vääräksi: Jose Manuel Barroso käärinee mukavasti tuohta ja veikkaan ettei kukaan klassiseksi liberaaliksi tunnustautuva ole samaa mieltä politiikasta hänen kanssaan.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Siinä mielessä kuin kulttuuri tarkoittaa suurin piirtein kaikkea mitä ihmiset tekevät, arvoista, tavoista, perinteistä, ajattelusuuntauksista sun muista trendeistä, yhteiskuntajärjestelyistä, ym. koostuvaa soppapataa, ei sillä tietenkään ole mitään itseisarvoa. Käsitteen sisältöhän on aivan liian pinnallista ansaitakseen itseisarvoa.

Mitä nyt itseisarvolla tarkotetaankin, se riippuu jostain eittämättömästä pohjasta, joka on ehkä natiivi, ehkä sovittu. Esimerkiksi se että joka ihmisellä olisi oikeus elämään, elämän miellekkyyteen ja onnen tavoitteluun, voi olla helposti itseisarvo. Se voitaisiin hyvinkin sopia yleismaailmalliseksi elämän tarkoitukseksi. Ilman muuta siihen liittyy edistys ja kehitys, ns. ihmisen potentiaalin maksimitasojen kuumeinen tavoittelu ja eteenpäin potkiminen.

Jos esimerkiksi edellisen voidaan sopia olevan itseisarvo, niin sitten kulttuuri, joka sitä tukee, on arvokasta ja muu kulttuuri roskaa. Kulttuurin arvo riippuu siitä, mitä ihmiselämässä tavoitellaan. Kulttuurilla siis nimenomaan ei ole mitään kakkanokareenkaan arvoa itsessään, ja on karmean ongelmallista, että sille annetaan sellaista arvoa. Edelleen sitä itseisarvoa antavat sellaiset heräämättömät ihmiset, joiden indentiteetille/psyykelle kulttuurinsa on jotenkin olennainen osa. Edistystä ja sivistystä tavoittelevalla 'kulttuurilla' ei oikein olisi varaa suvaita näin primitiivistä asennoitumista. Kulttuuria pitäisi oppia ajattelemaan työkaluna, jota voi päivittää tai heittää vanhan hiiteen ja ottaa käyttöön uuden. Käytännössähän se ei tietenkään suju näin niin hienosti kuin strömsössä, mutta tämän hoksaaminen on avain, joka antaa edes jonkinmoista kontrollia ennen täysin alitietoiseen käyttäytymiseen.

Käyttäjän OttoLehto kuva
Otto Lehto

Olen kirjoittajan (ja Nallen) kanssa vahvasti eri mieltä siitä, onko kulttuurilla itseisarvoa, ja kuinka "alhaisella" tasolla se on tarveiden hierarkiassa, mutta siitä olen samaa mieltä, että taiteen valtiollinen tukeminen tulee pitää minimissä. Suojataiteilijoiden kyky tuottaa ihmisiä puhuttelevaa taidetta on laskeva.

Sen sijaan voin kyllä hyväksyä sen, että halutaan museoida ja säilyttää kulttuuria historian valossa, ja siksi kannatan julkisen sektorin ylläpitämiä museoita ja kirjastoja, mutta näitä ei pitäisi sekoittaa elävän ja nousevan kulttuurin kanssa.

Wille Kuusinen

"Suojataiteilijoiden kyky tuottaa ihmisiä puhuttelevaa taidetta on laskeva."

Aha :D Suojataiteiljoita ovat kaikki taiteilijat, jotka ovat kouluttautuneet valtion yliopistoissa, jotka ovat nostaneet jossain vaiheessa apurahoja? Joiden elokuvat ovat saaneet tukia elokuvasäätiöltä? (veikkaisimpa ettei ole montakaan joka ei kuuluisi tähän ryhmään)

Tällainen jako "sosialistiseen" tukitaiteilijaan ja yksityiseen taiteilijaan on vähän hassu. Eikai jokainen opintotukia nostanut, korkeakoulussa opiskellut menestyjä ole "suojamenestyjä".

Pointtini oli siinä, että valtaosa meistä on jonkun tuen piirissä jossain vaiheessa elämää. Taiteilijat epätasaisten tulojen takia ehkä usemmin kuin muut. "Puhuttelevaa taidetta" tuottavat minun nähdäkseni juurikin erilaisten valtiontukien/virastojen kautta tuetut häröprojektit kuten YLEN Musta Mannerheim. Mene tiedä siitä, oliko teos sitten täyttä paskaa. Markkinavetoinen "taide" voi olla myös paskaa... Raha tai menestys ei minun nähdäkseni tae laadusta, esimerkkinä vaikkapa Will I Am -tyyppiset megamenestyjätuottajat USA:ssa; taide voi brändin ja tuotteen lisäksi olla myös jotain muuta. "Tätä muuta" yritetään valtionavustuksilla pitää hengissä, ei pelkästään taidehistoriallisissa näyttelyissä, vaan elävän kulttuurin osana.

Jaakko Pyykkölä

Mitäs kulttuuria sinä sait Henkka tuotettua sillä Tekesin sinulle kippaamalla 300 000 eurolla?

Timo Härtsi

Muunmuassa sääli on sairautta blogi.

Lauri Niemi

Toimituksen poiminnat