Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Lopetetaan ikuinen oravanpyörä!

Poliittisen kentän vasemmalla laidalla puhutaan usein kilpailuyhteiskunnasta ja siitä, miten se kuluttaa ihmiset loppuun jatkuvaa talouskasvua tavoitellessa. Kaikki eivät jaksa jatkuvaa oravanpyörää, jolloin osa putoaa yhteiskunnan kelkasta. Myös ne meistä, jotka kykenevät pysymään jatkuvasti kiihtyvän juoksumaton kyydissä tuntevat usein ahdistusta. Aika ei riitä, rahat eivät riitä ja käsi käy Alkon ovenkahvaa kohden yhä useammin.

Tämä kilpailu, ahdistus ja epätoivo laitetaan poikkeuksetta kapitalismin, tai ”kvartaalitalouden” oireeksi. Vaikka tällainen kasvottomien markkinoiden syyttäminen voi nopeasti tuntua järkeenkäyvältä, löytyy todellinen syyllinen ihmisten pahoinvointiin kuitenkin muualta.

Ihminen ei loppujen lopuksi tarvitse paljoa elääkseen onnellista elämää. Katto pään päällä, murua rinnan alle, ihmissuhteet ja mielekästä tekemistä. Miksi niin moni kuitenkin kokee juoksevansa loputonta oravanpyörää?

Syy on varsin yksinkertainen. Parasiitti nimeltä valtio vie jatkuvasti suuremman osan työpanoksestasi. Tämän lisäksi viallisen rahajärjestelmän aiheuttama inflaatio nostaa hintoja jatkuvasti, minkä vuoksi joudut tekemään koko ajan suurempaa tiliä kyetäksesi ylläpitämään edes samaa elintasoa.

Valaisen asiaa esimerkillä, Jouni Flemmingiä lainaten: ”Mikäli palkkasi on 2000 euroa kuukaudessa (brutto), maksat siitä valtiolle suoraan noin 40 % veroina ja verojen kaltaisina maksuina. Tuloveroasteesi on 22 % mutta muut veroluonteiset maksut nostavat valtion osuuden noin 40 prosenttiin. Ja kun käytät näitä rahojasi johonkin, joudut maksamaan valtiolle vielä lisää ja tämän seurauksena palkastasi päätyy yli puolet valtiolle.

Tämän lisäksi verotus ja sääntely nostavat hintoja. Omakotitalosi maksaa monin verroin enemmän, koska tonttimaasta on pulaa. Määräykset vaativat tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka nostavat  rakennuskustannukset pilviin, mitä ilman vaikkapa hirsitalot ovat kuitenkin pysyneet asuttavana vuosisatoja. Puhumattakaan verotuksen ja sääntelyn pullistamista työvoiman ja raaka-aineiden hinnoista.

Sama verotuksen ja sääntelyn aiheuttama hinnannousu pätee myös kaikkeen muuhun. Autoilu on kallista, ruokailu on kallista, palkat ovat korkeammat kuin niiden tarvitsisi olla (mutta käteen jäävä osuus on pienempi), vuokrat ovat korkeita jne. Esimerkiksi 800 euron vuokrastasi menee 240 euroa pääomaveroa valtiolle, minkä lisäksi vuokrassa tietenkin näkyvät edellä mainitut, omakotitalonkin hintaa nostavat seikat.

Kaiken tuon hinnannousun ja henkilökohtaisen verotuksen lisäksi, et voi edes tienata elantoasi vapaasti haluamallasi tavalla, vaan sinun täytyy perustaa vähintäänkin yritys, noudattaa miljoonaa eri sääntöä ja pykälää sekä maksaa turhia kuluja sen sijaan, että ostaisit vaikkapa vain kylmälaukun ja menisit kesähelteellä myymään kylmää olutta Hietasaaren rantaan.

Paljon puhuttu degrowth onkin mahdollista vain vapaassa yhteiskunnassa. Kun joku ei vie välistä aina yli puolta, on eläminen halvempaa ja vähemmällä työllä tulee toimeen. Kun joku ei estä sinua tienaamasta rehellisesti elantoasi, voit helpommin tarttua hetkeen ja keksiä uusia tapoja tulla toimeen.

Vapaassa yhteiskunnassa rahajärjestelmä ei todennäköisesti ole inflatorinen kuten nyt, eli hinnat eivät koko ajan nouse. Järjestelmä olisi luultavasti päinvastoin deflatorinen, joka tarkoittaa rahan arvon nousua ja hintojen jatkuvaa laskua. Tämä palkitsee säästämisestä ja rankaisee vaikkapa kulutusluotoista. Asuntokin kannattaa ostaa säästämällä, eikä lainaamalla rahaa pankilta.

Inflaatio on itse asiassa lähinnä valtion tapa nipistää lisää rahaa juuri sinun taskustasi. Ei hallitus suunnittele esimerkiksi selviävänsä valtion velasta maksamalla niitä pois, vaan antamalla inflaation syödä velan arvoa.

Toisin kuin usein pelotellaan, ei deflatorinen talous tarkoita sitä, että ihmiset eivät ostaisi mitään, he vain ostaisivat enemmän tarpeeseen kuin ”onnea velaksi”. Tästä esimerkkinä on vaikkapa tietotekniikka. Kaikki tietävät, että nyt 1000 euron tietokone maksaa 3kk päästä 800 euroa, mutta tietokone ostetaan silti, koska se halutaan juuri silloin.

Talouskasvuahan se varmasti rajoittaisi, mutta toisin kuin usein ajatellaan, markkinatalous ei tarvitse mitään kasvua. Vapaassa yhteiskunnassa talous luo kasvua ja hyvinvointia, mutta se ei ole itse tarkoitus, vaan sivuvaikutus. Itse tarkoitus on ainoastaan ihmisten vapaus liikkua, työskennellä ja yrittää ilman valtion häirintää ja väliintuloa, jolloin he tuottavat hyvinvointia.

Normaalioloissa talouskasvusta puolet on hinnannousua ja puolet tuotannon kasvua. Vapaassa yhteiskunnassa hinnannousu on vähäisempää, joten paperilla talouskasvukin on pienempää. Talouskasvun keskeinen funktio kuitenkin on lähinnä  ylläpitää väestönkasvua. Koska teknologia ja tuottavuus kehittyvät kuitenkin nopeammin kuin väestönkasvu, jää pitkällä aikavälillä myös todellista kasvua.

Ainoa talouskasvua kipeästi tarvitseva on valtio, joka tarvitsee jatkuvasti enemmän resursseja kuluttaakseen, minkä vuoksi työttömyys on väärin, kaikkien täytyy opiskella tuottaviksi kansalaisiksi ja deflaatio tai degrowth tuhoaisi yhteiskunnan. Valtio ei tuota mitään, vaan se on parasiitti, joka loisii ihmisten työteliäisyydestä. Mitä enemmän valtiota, sitä vähemmän ihminen voi elää itselleen ja sitä pahemmalta oravanpyörältä elämä tuntuu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (40 kommenttia)

Heikki Aalto

Inflaation yhteiskunnalliset ja kulttuurilliset seuraukset ovat kieltämättä erittäin aliarvioituja.

Rahan yksityistäminen lakkauttaisi tämän korporatistisen kvartaalikulutuskapitalismin nykyisessä muodossaan, mutta eihän sellainen nyt degrowthia itkeville vasemmistointellektuelleille käy.

En henkilökohtaisesti laske ansiotuloveroa käyttäviä yhteiskuntia sivistysvaltioksi.

Petri Haapa

"En henkilökohtaisesti laske ansiotuloveroa käyttäviä yhteiskuntia sivistysvaltioksi."

Minä taas monien muiden kanssa ole yhtä mieltä siitä, että sivistysvaltiossa verotetaan ansioita.

Saara Sutinen

niin,yritys keskeinen politiikka ei tule koskaan toimimaan koska se on aina pulueellist aja jotkut häviä ja jotku voittaa ja se laskee pennejä terveyden ja hyvinbvoinnin sijaan,sotkee ne toisiinsa.jos elämä on mitattavissa rahalla nin ihmisen tajunnassa on joku häiriö

Heikki Aalto

Etkö ymmärrä, että vapaassa markkinataloudessa ei ole "politiikkaa"? Ei ole muutamaa byrokraattia päättämässä siitä, laitetaanko määrärahat terveydenhuoltoon vai aseisiin. On viisi miljoonaa ihmistä päättämässä meidän rajallisista resursseista.

Terveys on mitattavissa rahalla. Tarjoaisiko kukaan toimija vapaassa markkinataloudessa ketjutupakoijalle vakuutusta keuhkosyöpää vastaan? Miksi valtion sitten pitäisi näin tehdä?

Käyttäjän reijoruotsalainen kuva
Reijo Ruotsalainen
Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

... suurpankkien juoksupoika Kokoomus tai sitä se haluaisi olla. Mediassa on kirjoituksia päivittäin siitä, miten suurpankit käyttäytyvät kuin rikollisjärjestöt. Yhdysvalloissa SEC syytti sisäpiiritiedon hyväksikäytöstä 63 baksteria, joista 56 tunnusti rikoksen. . . . veronkierto onkin sisäänrakennettu - ei vain pankkien vaan nykyään myös lääkäreiden toimenkuvaan. Erikoista on myös se, että sadasta rikkaimmasta pirkanmaalaisesta tulonsaajasta 77 ei maksa kotikunnalleen lainkaan veroa. ( Antti Ruuskanen) . . . Veronkierto ja rikollinen toiminta on lamauttamassa yhteiskuntaa ja on rikos ihmisyyttä vastaan, jona se myös pitää käsitellä.

Käyttäjän jussikeskinen kuva
Jussi Keskinen

Tulee mieleen, että mitä puoluetta Heikkinen kannattaa ?

. suvituuli

"Talouskasvuahan se varmasti rajoittaisi, mutta toisin kuin usein ajatellaan, markkinatalous ei tarvitse mitään kasvua. Vapaassa yhteiskunnassa talous luo kasvua ja hyvinvointia, mutta se ei ole itse tarkoitus, vaan sivuvaikutus"

Tuota näkemystä talouskasvusta kannattaisi hieman tarkistaa.

Nimittäin, niin kauan kuin väestö kasvaa ja haluaa pitää kiinni elintasostaan, niin tarvitaan ainakin sen verran talouskasvua. Tässä mielessä väittäisin sitä jopa itsetarkoitukseksi.

Toisekseen, kannattaisi hieman erotella ajattelussa (nimellinen) talouskasvu ja (reaalinen) varallisuuden luominen (eli wealth creation).

Eikä ole mielestäni itään syytä olettaa, että todellinen talouskasvu valtion holhouksesta vapautetussa markkinataloudessa olisi alhaisempaa kuin nykyisessä järjestelmässämme.

Antaahan tästä osviittaa viime vuosikymmenien todellinen elintason nousu niissä maissa (esim. Kiina, Intia), jotka ovat ovat vapautunuut suunnitelmatalouden kahleista.

Samaan viittaa myös pitkä-aikaiset historialliset positiiviset korrelaatiot talouden vapausasteen ja todellisen elintason nousun välillä.

Joona Hallikainen

Kun verotus häviää ja yritykset vapautuvat valtion sääntelystä, demokratia vähenee ja valta siirtyy epäsuorasti valtiolta suuryrityksille.

Suuryritykset vastaavat toimistaan taas osakkeiden omistajille, eivätkä valtiolle. Yhteiskuntavastuullisuuttahan yhtiöt eivät tunne toisin kuin valtiot.

Uusliberalistien päästessä valtaan, seuraa suurtyöttömyyyyttä sekä ennen näkemättömiä tuloeroja.

. suvituuli
Heikki Aalto

Tyypillistä uusvasemmistointellektuellia naomikleinia.

Kuka on esittänyt yritysten vapauttamista lainsäädännöltä? Eivät liberaristit mitään anarkisteja ole. Eivät vain kannata valtion katteetonta rahamonopolia, ihmisten työpanoksen ryöstöä saati sitten sivistämistoimen sekä välittämisen sosialisoimista yhteiskunnalle ja setelinpainamiskoneistolle.

Olisiko nykyisenkaltaisia suuryrityksiä edes olemassa, mikäli (1) valtio ei antaisi niille lainsäädännöllistä erityisasemaa muihin verrattuna (2) ihmiset saisivat valita mihin rahansa käyttäisivät ja mikä on heidän mielestään moraalista?

Eila Jokimaa Vastaus kommenttiin #14

On varsin lapsellinen ajatus, että lobbareiden kirjoittamat lait tarkoittavat että sääntöjä ei tarvita. Säännöillä on eroja, toiset hyödyttävät suuryrityksiä ja toiset pelastavat henkiä sekä suojelevat luontoa, ja ylläpitävät reilua kilpailua.

Joona Hallikainen

Meillähän on eläviä esimerkkejä mm. Yhdysvalloista sekä Iso-Britanniasta, jossa yritykset ovat lobanneet ihmisten etuja puolustaneet säädökset ja rajoitukset alas sekä päässeet vaikuttamaan mm. ay-liikkeiden toimintaan.

Täysin vapaat markkinat eivät toimi. Sairaalloinen kilpailu tuo mukanaan suuria haittavaikutuksia, jotka liittyvät usein ihmisiin tai ympäristöön.
Valtiolla täytyy olla mahdollisuus tulla väliin, jos yritysten moraalittomuus menee liian pitkälle.

Olisin valmis kokeilemaan mallia, jossa suuryrityksillä ei olisi valtaa ja politiikan merkitys olisi vähäisempää. Minusta se on vain todella naivia ajatellua uskoa, että täysin vapaat markkinat toimisivat hyvien moraalien mukaisesti vielä niin, että ihminen niitä itse ohjastaisi.

Miten kuluttaja voisi itse erotella mädät omenat hyvistä sekä välttämään niitä? Epäilen, että vain harvat yritysten laittomuudet nousevat ylipäätänsä julkisuuteen. Entä osakeomistajat? Suurimmalla osalla osakkeiden omistajista on liian vähän osakkeita varsinaiseen vaikuttamiseen.

Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #19

If one rejects laissez faire on account of man's fallibility and moral weakness, one must for the same reason also reject every kind of government action.

Toisin sanoen, miljonäärillä on vähemmän vaikutusvaltaa kun byrokraatilla. Lainsäätäjät tullaan ostamaan niin kauan kuin niitä on.

Internetin aikakaudella "tiedon epäsymmetrisyys" ei ole enää kovin vakuuttava argumentti.

Joona Hallikainen Vastaus kommenttiin #22

En näe kumpaakaan ääripäätä ratkaisuna nykyisiin ongelmiin. Valtiokeskeinen suunnitelmatalous johtaa lopulta tuloskeinotteluun sekä taloudelliseen romahtamiseen. Laissez faire ajaa puolestaan vain harvojen etuja, on täysin solidaariton ja päätyy lopulta orjatyön kaltaisiin oloihin sekä yleiseen tyytymättömyyteen.

En valitettavasti usko, että tässä lähes täysin kaupallistetussa maailmassa riittävän moni kuluttaja pystyisi/viitsisi ottamaan riittävästi selvää esim. jonkun globaalin suuryhtiön tuotantomenetelmistä. Sad but true.

Tarvitsemme valtion sekä yrityselämän tervejärkistä yhteistyötä. On totta, että valtio on toimillaan vääristänyt yritystoimintaa. Se on luonut positiiviset olosuhteet suuryhtiökapitalismille, unohtaen PK- yritykset Suomen suurimpina työllistäjinä.

Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #25

En ymmärrä kuinka laissez faire johtaisi orjatyöoloihin? Eikä laissez faire -utopiaan suoranaisesti tarvitse pyrkiäkään, mutta valtion roolin merkittävään pienentämiseen kuitenkin, varsinkin mitä tulee valtion raha- ja koulutusmonopoliin.

Internet-aikakaudella tieto kulkee vapaammin ja on kaikkien saatavilla, harmi että se ei kaikkia kiinnosta. Siinä suhteessa asiat eivät varmaan muuttuisi missään yhteiskuntajärjestelmässä.

Joona Hallikainen Vastaus kommenttiin #27

Loputon kilpailu johtaa lopulta siihen, että yritykset haalivat itselleen kaikista halvimman työvoiman, eli työtä tekevät vain ne ketkä suostuvat tekemään työtä kaikista edullisimmin. Yritysten panostus työtekijöiden viihtyvyyttä kohtaan heikkenee, koska se maksaa rahaa. Tämän seurauksena pääomaa kartuttavat yhtiöt ja osakeomistajat taas rikastuvat.

Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että valtion roolin merkitystä tulisi pienentää, mutta ajatus täysin vapaasta taloudesta kuulostaa absurdilta.

Juuri siksi emme voi jättää vastuuta yksinomaa kuluttajalle, edellä mainituista syistä.

Heikki Aalto Vastaus kommenttiin #29

Mikä mekanismi näitä "loputtoman kilpailun" seurauksia nyky-yhteiskunnassa mukamas estää? Ei työnantajat nykyisinkään kahveja työntekijöilleen kustantaisi, jos eivät kokisi että kyseisen investoinnin rajahyöty ylittää sen rajakustannuksen, eli ellei se loppupeleissä näkyisi siellä osingossa.

Täydelliseen vapaaehtoisuuteen perustuvaa taloutta ei ehkä kannata miettiä tässä vaiheessa, mutta meillä on Suomessa paljon tekemistä pelkästään kilpailun avaamisesssa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Espanja-Kreikka-osastollahan tuota degrowthia on toteutettu sukupolvien ajan. Töitä tehdään vain juuri sen verran että tullaan toimeen ja veroja maksetaan omantunnon mukaan. Yleensä pieni lahja verovirkailijalle tuottaa siedettävän veroprosentin. Silti nämä maat ovat nyt verrattomassa kusessa, koska siellä on velaksi rakennettu aivan liikaa kysyntään ja ostovoimaan nähden.

Flemingin verolaskelmassa on aika pahoja puutteita. 2 tonnin bruttopalkka tarkoittaa, että työnantajalta lähtee tililtä noin 3500 euroa, joka on todellinen työstä aiheutuva valmistuskustannus.

Edelleen omistusasumisessa palaa rahaa varainsiirtoveroon ja vuokralla pääomaveroon. Työssäkäyntiä ja asumista rasittavat lisäksi energiaverot. Myös vakuutusmaksuja voi pitää pakollisena yhteiskunnallisena maksuna.

Näiden kuluerien jälkeen tuosta tilistä jää jäljelle yleensä 600-900 euroa, jolla maksetaan vielä keskimäärin 20 % alvia kaikista hankinnoista.

Todellinen verojen ja julkisten maksujen osuus siis tuossa tuloluokassa on yli 80 %, vaikka miten laskisi.

Tässä yhteydessä on hyvä todeta, että kyseisen palkansaajan ostovoimasta kaavailtu alvin 1 %-yksikön nosto leikkaa nopeasti päissään laskien liki 10 %. Kauppa on lisäksi ilmoittanut elintarvikkeiden hintojen nousevan muutenkin 5-10 %, mikä tarkoitaa ostovoiman voimakasta vähenemistä kulutushyödykkeissä. Vähittäiskaupan tuottoihin tällä on pieni vaikutus. Suurimpia häviäjiä tulevat olemaan yksityisestä kulutuksesta riippuvaiset pienyritykset ja heidän työntekijänsä.

Tässä on nyt polkaistu lamakaasu niin pohjaan kuin se on mahdollista.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Mitä olen saanut valtiolta (tai kunnilta) eli Suomen kansalta eli Suomen maanomistajalta:

mm.
- terveydenhuoltoa
- peruskoulutuksen
- lukiokoulutuksen
- yliopistokoulutuksen
- opintotukea ja opintolainan takausta
- uskottavan (?) maanpuolustuksen
- poliisin eli rikollisuudelta suojaavan ympäristön
- YLE:n palveluita
- vesijohtoveden
- jätehuollon
- muuta infraa

Toki markkinat olisivat voineet nämä mahdollisesti tarjota. Saatat olla oikeassa, että valtion eli maanomistajan eli Suomen kansan kannattaisi kokeilla enemmän laissez fairea eli desentralisaatiota omaisuutensa käytössä ja hallinnoinissa. Se voisi todellakin kasvattaa maamme arvoa ja kansamme hyvinvointia.

Ehkä vasemmistolaisille kannattaisi myydä tämä ajatus niin, että muistutetaan kansan todella viimekädessä yhdessä omistavan kaiken maan ja irtaimiston, mutta että omistajana kannattaisi antaa kansalaisten käyttää omaa kekseliäisyyttään yhteisen omaisuutemme käytössä ja hallinnoinnissa. Jos homma ei toimikaan, niin valtio eli kansa voi aina takavarikoida omaisuuseränsä takaisin valtion haltuun ja pistää jakoon yksiin käsiin kasaantunutta omaisuutta mm. pakkolunastusmenettelyn kautta.

Kai sinäkin tajuat, Henri, sen, että aito omistaminen on suvereenia ja loukkaamatonta? Täten et omista edes päälläsi olevaa paitaa, vaan Suomen valtio sen omistaa, koska se viimekädessä väkivaltakoneistonsa voimin päättää, kuka saa pitää hallussaan ja käyttää mitäkin omaisuuserää. Voit toki mennä maamme rajojen ulkopuolelle paitoinesi, jolloin Suomen valtio ei voi enää sanella, kuka paitaa saa pitää hallussaan tai käyttää.

Petri Haapa

Sellainen ihminen, joka pitää valtiota ja yhteiskuntaa parasiittina, ei kyllä tiedä yhteiskunnan toiminnoista tuon taivaallista.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Todella ihailtavaa tämä feodalismin halaaminen. Hae vaikka puu jostain mieluummin mitä halaisit,sekin olisi tuhansien kannalta parempi harrastus. Toki voit ottaa kädes kiinni ja vapain mielin mennä sinne metsikistöön tuon Niemisen kanssa :)

Arvo Koiso

Ekaksi täytyisi purkaa keskuspankkijärjestelmä. Niille niitä veroja maksetaan, ja onkin sitten banksterien almuista kiinni, saadaanko me kouluja tai infraa. Asioiden täytyy kyllä mennä aivan totaalisen persiilleen, ennenkuin tähän tulee jotain muutosta. Niin pitkään, kun ihmiset eivät itse kapinoi, ei tämä paska mihinkään muutu. Luulempa silti, että me keretään vielä näkemään total melt down, ja silloin ne, joilla on oikeaa rahaa, kerää kaikki kirsikat päältä.

Näinhän on itseasiassa käymässä koko ajan. Ne, jotka osasivat hyödyntää esim. asuntojen hintasyklin, voivat nyt ostaa melkoisen kartanon vaikka Espanjasta, kun myyvät asuntonsa täällä.

Ei tämä loputtomiin kestä, tulee luonnonlait vastaan. Se oravanpyörä saa vamman ihan itsestään, tarkkaa ajankohtaa ei varmaan pysty ennustamaan. Itse odotan sitä, kun asiat alkavat liikkua kiihtyvällä vauhdilla, sen jälkeen ei pitkään enää mene.

Käyttäjän tonyvuori kuva
Tony Vuori

Kyse yksinkertaisimmillaan on siitä, että ollaan yksi iso vakuutus, joka lupaa auttaa sairauden, työttömyyden ja muiden ennustamattomien tilanteiden toteutuessa Veroprosenti itsessään ei ole merkityksellinen, vaan se, että veroilla kerätyt varat käytetään mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

En näe valtiota parasiittina. Me olemme valtio.

Ossi Onni

"Siviilihallinto, minkä tehtävä on vain suojella omaisuutta, on todellisuudessa perustettu vain suojelemaan rikkaita köyhiä vastaan, tai niitä, joilla on jotain omaisuutta, niitä vastaan, joilla ei ole mitään."

- Adam Smith, Kansojen varallisuus, Kirja 5, Kappale 1

Pekka Heliste

"Syy on varsin yksinkertainen. Parasiitti nimeltä valtio vie jatkuvasti suuremman osan työpanoksestasi. Tämän lisäksi viallisen rahajärjestelmän aiheuttama inflaatio nostaa hintoja jatkuvasti, minkä vuoksi joudut tekemään koko ajan suurempaa tiliä kyetäksesi ylläpitämään edes samaa elintasoa."

Palkkojen osuus bkt:ta liukuu koko ajan alaspäin,nyt ollana tasolla 50 %.Toinen puoli on yritys-pääomatuloja ja muita vastaavia tuloja.

Kun yhteisöveroa ja pääaomaverotusta kevennetään niin rasitus siirtyy palkansaajaan kohdistuviin veroihin.

Tai sitten on leikattava.Koskamerkittäviä säästöjä saadaan vainsuurista eristä niin silloin on leikattava: Eläkkeitä , Koulutusta ,Terveydenhoitoa .

Mitkä valitset ?

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

"Palkkojen osuus bkt:ta liukuu koko ajan alaspäin,nyt ollana tasolla 50 %"

Onko tuo nyt mikään ihme, jos valtio nykäisee veroina ja veroluonteisina maksuina puolet ihmisten työn hedelmistä omaan taskuun. Tälläinen rahan liikuttelu kasvattaa bkt:ta koska rahat ikäänkuin näkyvät "kaksinkertaisesti" mittarissa.

Pekka Heliste

Höpö,höpö palkat bkt:ssä ovat bruttopalkkojen summa ja se toinen puoli on pääoma- ja yritystulojen tai niihin verrattavien tulojen summa

Verot ovat taas toinen juttu ja ne ovat samanlaista rahanliikuttelua kuin ruuan tai tavaran tai palvelujen osto, ne eivät vaikuta bkt:een.
Rahanpyörittelijän palkka kyllä lisää bkt,mutta sekin kuuluu palkkoihin.

Työ on menettämässä merkityksensä hyvinvoinnin luojana,pääosa lisäarvosta syntyy pääoman tuotosta

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim Vastaus kommenttiin #51

http://fi.wikipedia.org/wiki/Verotus_Suomessa

"Bruttoveroaste kuvaa, kuinka suuren osan bruttokansantuoteesta kerätään julkisyhteisöille veroina. Suomessa se oli vuonna 2010 noin 42 %. Vuonna 2010 Verohallinnon keräämien verotulojen bruttokertymä oli noin 58 miljardia euroa [2] ja vuonna 2011 bruttokertymä kasvoi 63 miljardiin euroon [3]."

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #53

Sotket totaalisesti asioita, palkkojen osuu bkt ja bruttoveroasteella ei ole mitään tekemistä keskenään. Puhut aivan eri asiasta kuin minä

http://www.stat.fi/tup/verkkokoulu/data/talt/03/05...

"3.5 Kolme tapaa laskea BKT

Koska kansantalouden tilinpito perustuu siihen, että tuotanto = tulot = menot, myös bruttokansantuote voidaan laskea kolmesta eri lähtökohdasta.

Ensimmäinen, mm. Suomessa päämenetelmä, on arvonlisäysmenetelmä, jossa lähdetään tuotannosta: kun tuotoksesta vähennetään välituotekäyttö, saadaan arvonlisäys. Arvonlisäys lasketaan toimialakohtaisesti ja summaamalla arvonlisäykset päästään bruttokansantuotteeseen.

Toinen tapa on tulomenetelmä, jossa lasketaan yhteen tuotannon tuloerät: palkat, sosiaaliturvamaksut, voitot ja pääomakorvaukset. Tuotannosta syntyvien tulojen näkökulmasta katsottuna arvonlisäys sisältää palkansaajien saamat korvaukset, voitot (=toimintaylijäämä), tuotantopääoman korvauksista kertyvät tulot sekä julkisen sektorin osuuden tuotannosta eli tuotantoon liittyvät verot vähennettynä tuotantoon liittyvillä tukipalkkioilla.

Kolmas tapa on lopputuotemenetelmä, jossa BKT lasketaan kysynnän kautta eli kysyntäerien summana: BKT = C + G + I + (X - M). Lopputuotteita ovat tuotteet, jotka menevät suoraan yksityiseen tai julkiseen kulutukseen, investoinneiksi tai vientiin ulkomaille. BKT:n laskemiseksi viennistä on vähennettävä tuonti ulkomailta. Ne tuotteet, jotka menevät välituotekäyttöön, esiintyvät tuottajien tileillä sekä tuotoksina (tuottoina) että panoksina (kuluina), joten nämä välituotteet voidaan nettouttaa pois."

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Lama on kapitalismin systeemikriisi, jonka synnyttivät pankkien liikkeelle laskema kuvitteellinen raha, halpa ja löysä velka.
Kapitalismin rakenteet ovat säilyneet laman maailmanlaajuistumisesta eli globalisoitumisesta huolimatta.

Ei ole tehty poliittista uskonpuhdistusta kyseenalaistamalla fundamentalistien mantra rahan tukkumarkkinoiden itsesääntelyn autuudesta ja yksityisomistajien ahneudesta taloutta käynnissä pitävänä voimana.

Voitot yksityistetään, tappiot sosiaalisoidaan.eikä loppua näy.

Tätä oikeisto politiikkaa meilläkin palvotaan, kauniit ja rohkiat hallitsee.

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim

Kuka Jairi on antanut luvan pankeille laskea rahaa liikenteeseen?

Valtio?

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Vallassa olevat poliitikot,kun ammattilaiset kertoivat sen olevan hyvä vaihtoehto.

Mihin vaihdamme,jonkin sellaiseen missä ammattilaiset eivät kerro sen olevan hyvä vaihtoehtoko?

Käyttäjän jou kuva
Juhani Slim Vastaus kommenttiin #50

Politikoilta valtaa vähemmäksi?

Käyttäjän kaikupohja kuva
Teemu Roni

Miksi niin monet Kokoomusintoilijat kun puhuvat, se tuntuu niin tulevan suoraan anaalista?

Toimituksen poiminnat