*

Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Olli Rehn on pihalla kuin lumikomissaari

Keskustan kultapoika, komissaari Olli Rehn kritisoi Helsingin Sanomissa kovasanaisesti Björn Wahlroosin eilen julkaistua  "autoritaarisen kapitalismin manifestia", kuten hän itse sitä nimittää. Rehn antoi kommenttinsa vielä samana iltana kun tämä 400-sivuinen kirja tuotiin julki, mutta eipä toisaalta Väyryseltäkään kauaa kulunut Dostojevskin koko tuotannon lukemiseen. 

Toisaalta, kuten kaverini Wille Rydman asian ilmaisi: "Jos talouskomissaari on itse noin pihalla kriisin syistä ja sen tulkinnasta huolimatta vuosia sen parissa tehdystä työstä, niin tuskinpa hän mitään ahaa-elämystä saisi, vaikka Wahlroosin kirjan astetta huolellisemmin lukisikin."

Minä en tällaisena tositv-pellenä ole millään tavalla pätevä arvostelemaan huippuvirassa olevan tohtorismiehen osaamista. Kuitenkin jos mies, joka on vastuussa siitä, ettei yksikään rahoituslaitos joudu vahingossakaan konkurssiin ja saa tarvittaessa rajattomasti julkista rahaa puhuu kansanvaltaa jyräävästä kapitalismista, niin ainakin minun korvaani särähtää.

Itsekin tuin köyhyysrajalla kamppailevaa nuorta esikoiskirjailijaa tilaamalla teoksen, mutta postilaatikkooni se ei ole vielä kolahtanut. En ole siis kirjaa lukenut, joten kommentoin lähinnä Rehnin näkemyksiä.

 

Olli ja Greenspan

 

Haastattelun aluksi Rehn sanoo, että Wahlroos "kiistää Yhdysvaltojen rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyvät järjestelmävirheet, jotka olivat syynä finanssikriisin puhkeamiseen". Väittensä tueksi hän vielä muistuttaa, miten jopa Yhdysvaltain keskuspankin entinen johtaja Alan Greenspan "myönsi olleensa väärässä ajatellessaan, että rahoitusmarkkinat korjaavat itse omat virheensä".

Greenspan onkin itse asiassa hyvä esimerkki. Hänen johtamansa keskuspankin rahapolitiikka kun on oikeastaan jokaisen talouskuplan takana viimeisen 25 vuoden ajalta. Esimerkkinä vuoden 2007 asuntomarkkinoiden lainakriisi. 

Yhdysvaltojen hallitus ajoi aktiivisesti "oman kodin" politiikkaa. Pankkeja painostettiin ja puolivaltiolliset suorastaan velvoitettiinkin tarjoamaan asuntolainoja vähävaraisille. Greenspanin johtama keskuspankki tuki hallituksen politiikkaa tarjoamalla pankeille lähes ilmaista rahaa. Pankit tekivät työtä käskettyä ja lainoittivat kaikkia halukkaita, varsinkin kun valtio tulisi hätiin jos sijoitukset menisivät mönkään.

Nyt joku vasemmistolainen voisi rakkua, että "tuho syntyi vasta, kun sijoituspankit moninkertaistivat roskalainat tekemällä niistä tuhansien miljardien dollareiden ”arvoisia” johdannaisia (12 nollaa). Kysyntä oli kyltymätön ja ylitti Yhdysvaltain valtiovelkakirjojenkin suosion. Kunnes Lehman Brothersin konkurssi – jota Wahlroos piti oikeana – sysäsi liikkeelle paniikin."

Raakkujalta vain jää huomaamatta syyt, miksi näitä johdannaisia tehtiin ja ostettiin. Yksi merkittävä syy oli se, että Yhdysvaltojen valtion kontrolloimat Fannie Mae ja Freddie Mac -pankit ostivat pankkien asuntolainoja "vapauttaakseen pääomia lainamarkkinoille". Koska Freddie ja Fannie olivat "valtion takaamia" tuli niiden kautta kierrätetyistä asuntolainoista AAA-luokan arvopapereita. 

Asuntojen hintojen jatkaessa kuplassa nousuaan nämä "riskittömät" instrumentit näyttivät vakaalta, yhä kasvavalta tulonlähteeltä. Tämä oli vain yksi syy, mutta kaikki muutkin juontavat juurensa poliitikkojen mahdollistamiin kupruihin. Jos sinä olisit pankkiiri, jolla olisi valtion takaama näennäisen turvallinen keino tehdä ilmaista rahaa, tekisitkö? 

Finanssikriisista puhuttaessa ei yleensä mennä asian ytimeen vaan napataan päältä osatotuus ja vedetään johtopäätökset. Kriitikoidenkin kannattaisi pitää mielessä, että finanssialalla toimivat eivät yleensä ole tyhmiä, vaan kaikkien tekojen takaa löytyy aina joku alkuunpaneva tekijä, kuten valtion takaus (myös lupaus siitä riittää), tai lainsäädäntö.

Miten todennäköistä olisi, että Greenspan, tai poliitikot tunnustaisivat tehneensä itse aktiivisesti huonoa politiikkaa verrattuna siihen, että "emme puuttuneet tarpeeksi aktiivisesti pahojen markkinoiden virheisiin?". Näyttäkää minulle poliitikko, joka myöntää tehneensä koko uransa kaiken väärin, niin näytän teille puhuvan koiran.

Poliitikkojen tulkinnat Yhdysvaltojen finanssikriisistä ovatkin verrattavissa siihen, että juottaisi miehen känniin, laittaisi hänet auton rattiin, ja onnettomuuden sattuessa syyttäisi sitä, että auto oli liian tehokas.

 

Kapitalismi ja kansanvalta

 

Komissaarin mukaan kapitalismi jyräsi kansanvallan. Rehn on onnistunut yhdessä lauseessa väärinkäsittämään kapitalismin, kansanvallan ja sen, mitä Wahlroos mitä luultavimmin ajaa takaa.  

Kuten aiemmissa kappaleissa osoitin, oli Yhdysvaltojen finanssikriisin takana nimenomaisesti kansanvalta. Sama logiikka on myös muiden asuntokuplakriisien takana. Sitä en siis lähde kertaamaan. 

Mitä Euroopan kotikutoiseen "kreikkakriisiin" tulee, niin millä logiikalla kriisi on lähtöisin kansanvaltaa jyräävästä kapitalismista? Valtiot lainaavat holtittomasti rahaa voidakseen toteuttaa utopiaa johon niillä ei ole varaa. Kun luotto alkaa olla tapissa, aletaan itkemään. Pankin syytähän se minun visalaskunikin on.

Toisaalta mikä on se kapitalismi, johon Olli, Jyrki ja muut euroveikot lapioivat rahaa "palauttaakseen tasapainon kansanvallan ja markkinavoimien välille", kuten Rehn itse sanoo. Kapitalismissa huonoja sijoituksia tehneet yritykset kaatuvat, kansanvallassa ilmeisesti eivät. 

Ylipäätään puhuminen markkinavoimista jonain yksittäisenä asiana ja vieläpä "kansanvallan" vastakohtana on halvinta mahdollista retoriikkaa. En jaksa uskoa, että Rehn olisi oikeasti niin tyhmä, että tekisi tällaisen reifikaation. Kyseessä luultavasti onkin tapa vedota äänestäjiin, jotka tuskin innostuvat Rehnin ja kumppaneiden harrastamasta varallisuuden siirrosta kansalaisilta rahoitussektorille.

 

Haitallinen verokilpailu

 

Verokilpailusta voidaan olla montaa mieltä. Rehnin ja monen muun vasemmistolaisen näkemys on se, että valtioiden kilpaillessa matalasta verotuksesta syntyy "pohjalle johtava kierre", jossa jatkuvasti laskevista verotuloista kärsivät valtiot kurjistuvat.

Luonnollisesti olen itse täysin päinvastaista mieltä. Niin periaatteen kuin käytännönkin vuoksi.

Maiden välinen yritysten, valuutan ja ihmisten muuttoliike on indikaattori kulloisenkin politiikan onnistumisesta. Sosialistisista kokeiluista kuten Itä-Saksa ihmiset pyrkivät länteen, köyhästä etelästä pyritään usein pohjoiseen. Sotaa paetaan sinne missä on rauha. Aivan kuin asiakkaat vaihtavat kauppaa jos palvelu on huonoa, hinnat liian korkeat tai kauppias yrittää tappaa.

Puhe siitä, etteivät valtiot saisi kilpailla verotuksella on aivan sama asia kuin sanoisi, että maailmassa saa olla vain yksi ainoa poliittinen järjestelmä. Jos ihmisiä ja yrityksiä estetään lähtemästä veropakolaiseksi, tehdään aivan samaa kuin Itä-Saksa teki pystyttäessään Berliinin muurin. 

Veropakolaisuus on vain yksi tapa paeta epäoikeudenmukaista kohtelua, ja sen rajoittaminen on aivan samanlainen ihmisoikeusloukkaus kuin kenen tahansa turpeeseen sitominen. Vain älyllinen epärehellisyys mahdollistaa veropakolaisuuden tuomitsemisen samalla kun jeesustelee mielipidevangeista ja Iranissa vainotuista homoista. 

Toisaalta, ihan käytännön tasolla, kuten kaikkialta nähdään, on valtioiden organisaatioilla (ja niiden tarvitsemilla verotuloilla) taipumus jatkuvaan kasvuun. Verokilpailu on markkinamekanismi, joka pakottaa valtiot edes jonkinlaiseen alkeelliseen tehokkuuteen. Verokilpailu ei kuitenkaan estä kansaa vaatimasta korkeita veroja, se vain pakottaa kärsimään ryöstöverotuksen seurauksista. 

Rehnin vaatimus eurooppalaisesta integraatiosta, joka auttaisi estämään haitallista verokilpailua on aivan sama asia kuin suuryritysten vaatimus kartellista, johon kaikilla alan toimijoilla on pakko lähteä mukaan rangaistuksen uhalla. Kukahan se siis vaatii sitä "autoritaarista", Rehn vai Wahlroos?

Minulle ei tule Pravdaa, joten en tiedä mitä muuta Rehn on kommentoinut tämänpäiväisessä paperilehdessä. On kuitenkin hienoa, että hän on tuonut näkemyksensä julki, mikä selkeyttää aatteellisia eroja Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän helanes kuva
Esa Helander

Saitko sinäkin silmämeikin? Katsoin linkkisi kautta ohjelman alkupään. :)

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

En kyllä saanut, tosin paljon muuta meikkiä sain.

Käyttäjän vpsainio kuva
Vesa-Pekka Sainio

Mielenkiintoista sinänsä, että kaksi rahan ja vallan huipulla olevaa globalisti-elitistiä ovat täysin eri mieltä talousasioista. Tohtorismiehiäkin molemmat.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Toinen vain on valtiotieteilijä, eikä ainakaan Wikipedian perusteella ole koskaan ollut muiden kuin verorahojen huipulla.

Käyttäjän rojares kuva
Rami Ojares

No kyllähän tässä kirjoituksessa ainakin yksi tosi väitelause esitettiin. "Minä en tällaisena tositv-pellenä ole millään tavalla pätevä arvostelemaan huippuvirassa olevan tohtorismiehen osaamista" :-)

Vakavammin .. railakas nimittely tai sanojen kuten paskaretoriikka tai persereikä käyttö ei ole mitään ihan järkyttävän rentoa.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

- Hevonkakka ei ole niin iskevä kuin bullshit
- Persereikä on aivan validi ilmaisu kun persereiästä puhutaan

Käyttäjän rojares kuva
Rami Ojares

Bullshit toimii 80-luvun toimintaleffoissa.
Persereikä viittaa anatomiaan. Ihmisruumiin osaan. Ei maantieteelliseen sijaintiin. Sitä käytetään myös voimasanana raivoa ilmaistessa. Tässä sillä yritettiin ilmaista kirjoittajan rohkeutta ja rentoa meininkiä.

No äh paljastan korttini. Itse käytän tätä saivartelua kiertotienä ärsyyntymiseni ilmaisussa. Ai mistäkö olen ärtynyt? Tästä kokoomuslaisten nuorten aikuisten (itsekkäiden ristoreippaiden) joukosta, joka yrittää selittää maailmaa kilpailun yksinkertaisten lakien kalkyylina. Ja makrotaloutta yksityisten ihmisten taloudenpidon avulla (eli rahan hamstraus (lue budjettikuri) on ainoa hyve).

Ja kaikki jotka eivät tajua tätä lapsellisen yksinkertaista (ja horjumatonta) totuutta ovat täydellisiä dorkia, umpityhmiä. Vertaa asennetta kovan linjan ateisteihin ja heidän suhtautumiseen uskonnollisia ihmisiä kohtaan.

Tiedän että tällainen kirjoittelu on politiikan arkipäivää ja sillä rakennetaan ryhmähenkeä ja ettei minun suinkaan ole pakko sitä lukea jos ei kiinnosta mutta ... taidan olla itsekin koukussa tähän turhanpäiväiseen ihmisten kiihottamiseen.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Vastoin tapojani siistin tekstiäni, joten se siitä. Ei sillä mitään yritetty ilmaista, minulla vain ei ole akateemista puhe/kirjoitustapaa.

Muttamutta, itse asiaan.

Miksi individualisti on itsekäs? Kumpi on itsekkäämpi: Henkilö, joka elää kuin itse haluaa, vai henkilö joka vaatii muiden elävän niin kuin hän haluaa?

Minua oikeastaan kyrsii tuo olettama itsekkyydestä. Se, että mielestäni ei ole oikein keskittää valtaa harvoille, viedä ihmisiltä väkisin heidän työnsä hedelmät ja säädellä kaikkea mahdollista aina kohdusta hautaan tekee minusta itsekkään. On helppoa olla myötätuntoinen jos muut laitetaan maksamaan kustannukset, mutta kuinka moni tekee itse mitään? Jos meillä olisi enemmän Hursteja ja vähemmän iloisia veronmaksajia, niin tämä maa olisi paljon parempi paikka olla ja elää. Liberaalin ajattelun keskiössä ei ole raha, vaan vapaus.

Mises sen oikeastaan sanoi aika hyvin: "Sosialismin nauttima suuri suosio laajasti ottaen maailmassa perustuu ihmisten uskoon, että sosialismisi tulee totta kai tukemaan ainoastaan oikeita asioita eikä pahoja asioita sekä että pahat asiat tultaisiin kieltämään. Mikä on hyvää ja mikä pahaa, mikä on oikein ja mikä väärin, tultaisiin totta kai päättämään minun toiveideni, minun näkemyksieni ja minun mieleni mukaan."

En minä ole mikään markkinauskovainen. Jos sen joku voisi minulle perustella ja todistaa, että sosialismi olisi ihmiselle parasta, niin voi veljet minkälainen kommunisti minä olisin. Valitettavasti kaikki empiirinen ja looginen aineisto osoittaa juurikin päinvastaista. Harvoin näistäkään asioista toisaalta mitään argumentointia tulee; kirjoitan pitkän perustellun tekstin ja joku vain sitten päättää minun olevan väärässä ja itsekäs sen sijaan, että kertoisi miksi hänen mallinsa olisi parempi. Vastoin yleistä luuloa minä osaan muuttaa mielipidettäni, mikäli joku sen minulle hyvin perustelee.

Mitä tuohon maailman ja kilpailun selittämiseen tulee, niin minä ainakin blogissani yritän ne asiat mahdollisimman yksinkertaistetusti selittämään. Jos maailmaa aletaan selittämään yksityiskohtaisemmin, vie se paljon enemmän tilaakin. Kaiken voi kuitenkin aina yksinkertaistaa periaatetasolle, ja näistä periaatteista ainakin minä puhun.

Makrotaloutta taas on helpointa selittää ihmisille vertaamalla sitä johonkin heitä läheiseen aiheeseen. Säästöasteelle, valtion kulutukselle, erilaisile toimenpiteille, niille on kaikille olemassa erilaiset selitykset joihin perustan myös omat ajatukseni. Lukijan on kuitenkin helpompi lukea puhetta pankista ja visakortista kuin niiden vertausten taustalla oleviin pohdintoihin. Mikäli aiheesta kiinnostuu on itse kukainenkin vapaa lukemaan lisää.

Rautalangasta väännettynä, yksinkertaistettu esimerkki ei tarkoita sitä, että taustalla oleva ajatus olisi pelkällä "maalaisjärjellä" perusteltu.

Siinä olet oikeassa, että aivan liian usein itsekin sorrun ihmisten tyhmäksi haukkumiseen. Siihen on oikeastaan kaksi keskeistä syytä. Ensimmäinen on se, että akateemisen puhuessa typeriä tulee väkisin mieleen, että hän on oikeasti tyhmä tai pahantahtoinen. Uskon ihmisten olevan useimmiten hyviä, joten sanon tyhmäksi. Toisaalta taas jos ihmisen suhtautuminen aivan asialliseenkin blogikirjoitukseen tai mielipiteeseen on luokkaa "olet itsekäs paska pää mee roskiin", niin siinä pikkuhiljaa itsekin kyynistyy.

ps. En minä halua rakentaa ryhmähenkeä vaan päinvastoin. Haluan, että ihmiset ajattelevat itse omilla aivoillaan, eivätkä ole minkään ylhäältä annettujen fraasien orjia.

yst. terv.

Käyttäjän rojares kuva
Rami Ojares

Nooh eihän nyt minun vuoksi olisi tarvinnut :-)
Sitäpaitsi keskusteluketju tulee vaikeasti ymmärrettäväksi ulkopuoliselle, jos tekstejä aletaan jälkeenpäin muuttamaan. Mutta se näyttää olevan US:n politiikka. Ehkä sillä halutaan painottaa, että tämä saitti on ennemminkin tori kuin kirjasto.

"Kumpi on itsekkäämpi: Henkilö, joka elää kuin itse haluaa, vai henkilö joka vaatii muiden elävän niin kuin hän haluaa?"

Hmm .. vaikea sanoa. Jos 1. mainittu haluaa tuhota kaiken elämän universumista tai nöyryyttää ja kiduttaa koko ihmiskuntaa niin ehkäpä tavanomainen tulkinta olisi pitää häntä verrattain itsekkäänä. Ja jos 2. mainittu henkilö vaatisi muiden elävän vapaina ja onnellisina ilman että häneen kiinnitetään mitään huomiota niin häntä pidettäisiin hyvinkin epäitsekkäänä.

Huomaatko mihin tähtään? Kyse on retoriikasta. Asiat voidaan aina kääntää päälaelleen.

"Se, että mielestäni ei ole oikein keskittää valtaa harvoille, viedä ihmisiltä väkisin heidän työnsä hedelmät ja säädellä kaikkea mahdollista aina kohdusta hautaan tekee minusta itsekkään."

Kaikki vastustavat Suomessa vallan keskittämistä harvoille (paitsi Wahlroos :-).
Kaikki vastustavat sitä, että joltain viedään epäoikeudenmukaisesti kaikki se mitä hän on ansainnut.
Kukaan ei halua elämää, jossa joku kokoajan käskyttää (masokistikin haluaa alistua vain silloin tällöin)

Itsekkyys on psykologinen ominaisuus, jossa mieli on liian voimakkaasti kiinnittynyt tietoiseen komponenttiin eli egoon. Tällainen liian kova puristusote omasta egosta aiheuttaa mielessä ylikorostuneen minäkeskeisen perspektiivin. Huoli minästä peittää ulkomaailmasta ja alitajunnasta kantautuvat kutsut. Maailmankatsomus, jossa on vain "oma tietoinen kokemus" (malliesimerkkinä Ayn Rand), ruokkii itsekästä asennetta.

"Jos meillä olisi enemmän Hursteja ja vähemmän iloisia veronmaksajia, niin tämä maa olisi paljon parempi paikka olla ja elää."

Jos meillä olisi enemmän Gandheja ja vähemmän neoliberaaleja meillä olisi vähemmän sotaa ja tappamista.
Jos meillä olisi enemmän Teemu Selänteitä ja vähemmän jääkiekkoa surkeasti pelaavia kaljamahoja Suomi voittaisi lätkän MM-kisat joka vuosi.
Jos meillä olisi enemmän Erkki Tuomiojia ja vähemmän Jutta Urpilaisia demareiden länkytystä saattais jaksaa kuunnella telkkarista.
Jne...

Yhteiset palvelut ovat tapamme tehdä yhteistyötä, elää samassa yhteisössä. Jos poistaisimme julkisen sektorin nämä samat asiat tehtäisiin tavalla tai toisella (enemmän tai vähemmän). Niiden hallinnasta vaan tulisi yksityistä eli se poistuisi julkisesta ja demokraattisesta keskustelusta ja päätöksenteosta. Siinä kaikki. Hursteja tuskin syntyisi sen enempää.

"Mises..."

Eli siis sosialisti on henkilö, joka haluaa pakottaa omat irrationaaliset hulluutensa koko ihmiskunnan hyvyys-standardiksi. Sen sijaan oikeistolainen/Mises/klassinen liberaali... tunnistaa oikean hyvän sellaisena kuin se oikeasti on ja pitäytyy siinä. ROFL!

" Säästöasteelle, valtion kulutukselle, erilaisile toimenpiteille, niille on kaikille olemassa erilaiset selitykset joihin perustan myös omat ajatukseni."

Käypäs tsekkaa Jussi Ahokkaan uusin bloggaus rahahierarkiasta.
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/04/17/rahah...
Siinä on tiiviisti (ja mielestäni ilman oikeisto vs. vasemmisto vasttakkainasettelua) kerrottu minkälainen hallintakoneisto rahatalousjärjestelmämme on. Suosittelen sitä myös tuossa alhaalla kultakantaa puolustaneelle Jukka Lepomäelle.

Ps. Kultakannan etu on se, että rahaa ei ole yhtään enempää kuin kultaa (jossain suhteessa). Tästä seuraa, että rahasta on suuri pula. Tämä antaa lisävääntöä niille joilla sitä on. Systeemin etuna on se, että rahan haltijat säilyttävät herraskaisen asemansa. Huonoin puoli se, että rahaa ei yksinkertaisesti ole riittävästi fasilitoimaan ihmisten toimeliaisuutta. Mutta ovatko kultakannan kannattajat huomanneet että kultakannassakin kullan määrän ja rahan määrän suhdetta voidaan muuttaa vailla rajoituksia. Se on siis samalla tavalla mielivaltainen. Eli joku tyyppi voi tulla keskuspankin oville mukanaan rekallinen seteleitä ja saada vastineeksi vain 1 gramman kultaa, koska keskuspankki päätti juuri muuttaa tuota suhdelukua merkittävästi.

Jarkko Hietala

Henri Heikkinen "Kumpi on itsekkäämpi: Henkilö, joka elää kuin itse haluaa, vai henkilö joka vaatii muiden elävän niin kuin hän haluaa?"

Rami Ojares "Hmm .. vaikea sanoa. Jos 1. mainittu haluaa tuhota kaiken elämän universumista tai nöyryyttää ja kiduttaa koko ihmiskuntaa niin ehkäpä tavanomainen tulkinta olisi pitää häntä verrattain itsekkäänä. Ja jos 2. mainittu henkilö vaatisi muiden elävän vapaina ja onnellisina ilman että häneen kiinnitetään mitään huomiota niin häntä pidettäisiin hyvinkin epäitsekkäänä.

Huomaatko mihin tähtään? Kyse on retoriikasta. Asiat voidaan aina kääntää päälaelleen."

Sanoisin, että se on itsekkäämpi kumpi yrittää määrittää oman elämänsä elämisen siten, että hänen tekemisiinsä ei voi ikinä kohdistaa arvostelua. Eli luo savuverhoa, jolla pyrkii estämään kaiken omaa toimintaansa kohdistuvat arvostelun.

Jälkimmäinen on selkeästi rehellisempi, koska hän tuo sen esiin miten haluaa kaikkien elävän ja altistaa vaatimuksensa arvostelulle.

Käyttäjän heikkisairanen kuva
Heikki Sairanen

Jos nyt hyväksytään oletuksesi siitä, että Greenspanin kuplan ruokkiminen halvalla luotolla oli kriisin merkittävimpiä syntyjä, kuinka aikoisit jatkossa hoitaa keskuspankkitoiminnan? Greenspanin politiikka oli väärää ja asuntokuplan todellakin annettiin kasvaa holtittomasti.

On myös jännää, että säätelyn rooli jää tässä kirjoituksessa täysin huomioimatta. Kyllä yksi merkittävä syy kuplaan oli se, että rahoitusmarkkinat onnistuivat piilottamaan riskit. Näin ei olisi ehkä päässyt käymään, jos yritysten läpinäkyvyys olisi ollut parempaa.

Jos ei usko siihen, että yritykset joskus kusettavat, ei kyllä elä tässä maailmassa. Ja joskus yritykset kusettavat myös markkinoita. Tämän estäminen ei minusta ole mitään vasemmistolaisuutta vaan ihan arkijärkeä.

Käyttäjän henriheikkinen kuva
Henri Heikkinen

Rahoitusala on valtion aikalailla _eniten_ sääntelemä ala. Sääntely on vain lisääntynyt viimeisten vuosikymmenien aikana. On kuitenkin säätelyä ja säätelyä. Aina ajatellaan, että säätely on jotain, millä rajoitetaan rahoitusmarkkinoiden kusettamismahdollisuuksia. Valitettavasti usein on niin, että nimenomaan lainsäädännöllisin toimin luodaan sellaisia tilanteita, joissa kannattaa toimia typerästi.

Eivät rahoitusmarkkinat "piilottaneet riskiä", ne eivät tunnistaneet sitä (tai oikeammin ohittivat). Kuten tekstissänikin sanoin, vaikuttivat mm. valtiontakaukset ja valtion asuntolainapankit siihen, että paskoista lainoista saatiin kääräistyä huippuluokiteltuja papereita. Kun kupla tuli päätökseen, myös sen päälle rakennetut instrumentit kaatuivat. Koko hommaa ei olisi alunperinkään tapahtunut, jos siihen ei olisi ollut valtion asettamia kannusteita.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, jos esimerkiksi läpinäkyvyyttä lisätään. Kuitenkin jo sillä, että pankit pelaavat normaalin yritysmaailman säännöillä on huomattavasti isompi merkitys kriisien ehkäisyssä kuin millään säätelyllä mitä yksikään keskuskomitea pystyy päästään keksimään.

Jukka Lepomäki

Paperirahan ongelma (siis tämä Greenspanin kupla - tosin samaan sortui EKPkin) on aina se että jossain vaiheessa poliittinen paine luoda hyvää ilman hikeä vaativia ponnisteluja johtaa aina ennemmin tai myöhemmin inflaatioon. Eli esim näihin asuntokupliin yms. Kultakanta olisi siksi parempi. Jos rahan on tarkoitus olla vaihdon väline, arvon mitta ja arvon säilyttäjä, sen tulisi säilyttää arvonsa myös suhteessa esim. Helsingin keskustan kaksioihin. EKPllä on sinänsä hyvä tavoite mutta inflaatiomittari (kuluttajahinnat) väärä. Mittari pitäisi olla mieluummin omaisuusarvot jossa käteinen yhtenä omaisuusluokkana säilyttäisi arvonsa.

Muut saa kaivaa käppyrät asuntojen hinnoista ja kullan hinnasta.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Maalaisliitolla on Rehnissä "tankero" Karjalaisen veroinen talousmies. TUU-TII-TU-TÖÖTI-TUU!

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Terminologiaa on tarkennettava. Tektissäsi "kansanvalta" vaikuttaisi olevan synonyyminä sille, että poliitikot tekevät päätöksiä ylipäänsä.

Itse ajattelisin että vastakkainasettelu on siinä, tekevätkö poliitikot sellaisia päätöksiä joita yritykset haluavat vai sellaisia joita "kansa haluaa". Verorahojen lapioiminen pankeille ei ole sen paremmin kansanvaltaa kuin markkinatalouttakaan.

Vapaa markkinatalous on asia, josta monet suuryritysten johtajat puhuvat. Heidän puheissaan se tarkoittaa sitä, että heidän toimiaan ei rajoiteta. Kuten sanoit, ei kukaan kieltäydy riskittömästä rahapajasta.

Toimituksen poiminnat