*

Henri Heikkinen Häpeilemätön blogini

Suomalaisen yrittäjän muotokuva?

  • Kehittämäni liiketoimintasuunnitelma. Saa lainata vapaasti.
    Kehittämäni liiketoimintasuunnitelma. Saa lainata vapaasti.

Tänään huoltoaseman kassalla minua kymmenisen vuotta nuorempi, sinänsä asiallisen oloinen kaveri tuli kysymään euron kolikkoa. Tiedän mitä on olla persauki, joten kaivelin hieman taskunpohjia. Siellä sattui olemaan euro ja risat. Annoin kolikot pojalle ja kysyin, mihin hän sitä tarvitsi. Jo lähtöä tekevä jannu sanoi laittavansa rahat rulettiautomaattiin, koska ”siellä on varma voitto tiedossa”.

Ajattelin, että siinä varsinainen yrittäjä ja kysyin leikilläni, että ”minkä osuuden saan voitoista nyt kun sijoitin rulettipeliisi”. Heppu hölmistyi ja sanoi, että ”kai mä jonkun sentin voin antaa, mutta kyl mä haluan ite ne rahat”. Siinä vaiheessa ei repliikkivarastostani löytynyt enää muuta kuin hymähdys ja pään pudistus.

Kotimatkalla tuli mieleeni, että siinä oli oikeastaan aika hyvä esimerkki suomalaisesta start-up –yrittäjästä. Olen aivan keskiluokkainen tavan tallaaja, enkä siis ole mikään pääomasijoittaja, mutta aika paljon tulee pyörittyä aloittelevien yrittäjien parissa jo ihan työnkin puolesta. Kaikki eivät tietenkään ole esimerkin kaltaisia työn sankareita, mutta valitettavan moni tuntuu olevan.

Yrjö Yrittäjä on keksinyt jonkun omasta mielestään ”varman” bisnesidean. Penniäkään ei omaa rahaa ole, tai jos on, sitä ei haluta riskeerata. Varma idea ei tosipaikan tullen olekaan niin varma, että liiketoimintaa lähdettäisiin rahoittamaan vaikkapa Finnveran halvalla lainalla. Opintolainankin otto oman yrityksen rahoitukseen tuntuu olevan liian iso riski.

Yrittäjällä ei ole edes kovin selkeää kuvaa siitä, miten rahaa loppujen lopuksi tulee, sitä vain tulee jos ruletti sattuu kohdalle. Tällainen voi olla vaikkapa uusi hieno ”sosiaalisen median” sovellus, jonka liiketoimintamalli on kutakuinkin tällainen: 1) Kerätään käyttäjiä 2) ??? 3) Profit!

Idea on kuitenkin sellainen, että siinä on edes joku teoreettinen malli rikastua. Sen verran seksikäskin se on, että Tekes varmasti lähtisi rahoittamaan. Valitettavasti Tekeskin vaatii jonkin ihmeen omarahoitusosuuden (riistoa!). Yrittäjä on elämässään tottunut siihen, että joku muu aina maksaa. Eihän ole oikein, että kukaan tässä hyvinvointivaltiossa joutuu elämään velalla. Suunnitelmatalouselämäkin vasta kertoi miten joku neverhöörd firma sai maailmalta kymppimiltsin sijoitusrahaa, joten otetaan yhteys sijoittajaan.

Elina Enkelisijoittaja näkee, että teoreettinen mahdollisuus on olemassa, vaikka todennäköisyys päästä edes omilleen on aika pieni. Hän tarjoaa yrittäjälle rahoitusta, mikäli saa vastineeksi reilun osuuden yrityksestä. Yrittäjän nopea laskutoimitus kertoo, että jos (äärimmäisen epätodennäköinen) rulettipotti sattuu kohdalle, sijoittaja saa rahansa monikymmenkertaisena takaisin. Koska bisnesidea on ”varma” ja syntymässä seuraava Facebook, tuntuu sijoittajan tarjous suorastaan kusetukselta.

Yrittäjä luonnollisesti unohtaa, että onnistuessaan hänkin saa hyvän tilin, epäonnistuessaan ei menetä mitään. Selvää tietenkin on, että yrittäjä itse ajattelee nostavansa yrityksestä vähintään viisi-kuusi tonnia kuukaudessa, tuli menestystä tai ei, ja lystin maksaa sijoittaja.

Tämän epäonnistuneen sijoituskierroksen jälkeen mennään paikallisen yritystukikeskuksen verkostoitumistilaisuuteen itkemään, miten raha on täällä Suomessa niin kovin tiukassa. Jonkun pitäisi perustaa rahasto, josta pienet yrittäjäreppanat, joilla on mielestään maailman parhaat ideat, saisivat ilmaiseksi aloitusrahaa, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Se vasta kannustaisi yrittäjäksi!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän Enologi kuva
Aki Pulli

Asiallinen ja hyvä kirjoitus, kuten useimmat tekeleesi. Se ei kuitenkaan muuta sitä perusongelmaa, että omia rahojaan peliin panevia riskisijoittajia Suomessa liian vähän ja muiden rahoilla pelaavia "riskisijoittajia" liikaa.

Mekanismit kuntoon, jossa kaikkeen sijoittamiseen samat säännöt eikä vain eläke- ja korporaatiosijoittamista palkita verottajan toimesta. Hekään niissä firmoissa eivät sijoita omia rahojaan.

Heikki Kosalainen

Todella hyvin ilmaistu mitä ajattelen Suomen tilanteesta. Mieluummin tuhotaan oma mahdollisuus rikastua, kuin ollaan valmiit jakamaan mahdollisesta voitosta myös muille. Mutta onneksi tuo ominaisuus on useimmilla suomalaisilla niin pinnalla, niin osaan vaihtaa saman tien win-win ajatteleviin starttaajiin enkä tuhlaa aikaani. Jos Facebook olisi koodattu alun perin Suomessa, niin koodaaja ei olisi ollut todennäköisesti valmis jakamaan menestystä muiden kanssa ja koko koodi olisi jäänyt hyödyntämättä.

Vesa Järvinen

Henkilökohtaisesti taatulla velalla yrittämisessä on yksi merkittävä ongelma. Jos yrityksesi menee nurin ja velat jäävät sinulle maksettavaksi on niiden pois maksaminen aika haastavaa. Annan esimerkin.

Veijo ottaa 100 000e lainaa varmaa facebookkiansa varten. Yritys käyttää koko summan, muta homma menee vastoin kaikkia odotuksia reisille. Verottaja hakee yrityksen konkurssiin ja pankki perii Veijolta 100 000e velkaa takaisin.

Veijo ei vähästä lannistu vaan päättää maksaa velkansa pois perustamalla uuden yrityksen. Valitettavasti uusi yritys ei tahdo millään käynnistyä kun omistajalla on luottomerkintöjä sekä lähes rikollinen tausta laillisen konkurssin kautta. Verottaja ei myöskään hyväksy Veijon yritystä ennakkoperintärekisteriin tai muihinkaan rekisterihin aikaisemmasta konkurssista huolien. Kovista vastoinkäymisistä huolimatta Veijo lyö vuosia päätä seinään ja hänen uusi yrityksensä onnistuu tekemään 100 000e laskutusta vuodessa.

Veijo tarvitsee luonnollisesti rahaa yrityksestään koska hän ei yrittäjänä ole sosiaaliturvan piirissä ja ulosotto ahdistelee jatkuvasti. Hän maksaa itselleen palkkaa alusta asti koska muitakaan vaihtoehtoja ei ole henkilökohtaisten laskujen maksuun. Yritys maksaa yritystoiminnan suoria kuluja 30 000e vuodessa (työvälineet, vakuutukset, markkinointi, jne). Tämän jälkeen loput menevät liksoihin, eli 5833e bruttona kuukaudessa. Yritys maksaa ensin veroja liksasta kolmanneksen jonka jälkeen Veijon brutto on 4083e. Tästä Veijolla menee veroja ja muita veronomaisia maksuja keskimäärin 34%. Käteen jää siis 2695e/kk.

Veijolla ei ole lomia laisinkaan. Veijolle jää palkastaan käteen 650,70e/kk, eli ulosoton suojaosuuden verran. Tätä aherrusta kun Veijo jatkaa hän saa maksettua velkansa korkoineen arviolta viidessä vuodessa.

Toivottavasti herättää vähän ajatuksia siitä miksei Suomessa oteta itse taattua lainaa yrittäjänä. Suojaverkkoja ei ole ja yhteiskunta kohtelee kerran epäonnistunutta kuin rikollista. Vieläkö ihmettelet etteivät yrittäjät itse takaa lainojaan?

Käyttäjän Liianvanha kuva
Pekka Heliste

Lasket luikuria ,yrittäjän sosaaliturva on lähellä palkansaajan sosiaaliturvaa pienin poikkeuksin .

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/sosiaaliturvaopas/

Jouni Jokela

Jaa? Myös käytännössä?

Itseltä jäi esim. Isyyspäivärahat saamatta ja Vaimo pistettiin aiheettomasti minimiäitiyspäivärahalle.

YEL-tulon ilmoitin 1:1 todellisen palkkatulon kanssa, eli maksoin kyllä ne maksut sen 50-60 kEur/vuosi mukaan mutta mitään en saanut.

En tosin kaivannuntkaan, mutta samalla vois jättää ne turhat pakko-maksutkin perimättä.

http://www.muutos2011.fi/vb/entry.php?316-Suomalai...

Käyttäjän Liianvanha kuva
Pekka Heliste

Käytännössäkin homma toimii , hyviä esimerkkejä löytyy lähipiiristä.

Mutta myös toisenlaisia,mutta kun niitä penkoo niin taustalta löytyy vilunki,jolla maksuja on kierretty.

Jouni Jokela

Mitään maksuja ei oltu kierretty. Kirjanpitäjä teki jonkun virheen sen hakemuksen kanssa.

Minkähän virheen se Vaimo sitten palkansaajana teki? heh, niin no meni yrittäjä henkisen miehen kanssa naimisiin.

Olis valinnu sen virkamiestyypin,,,,

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Hyvä kirjotus ja siis kuitenki yrittäjä, joka keskittyy itte työhön ja ideaan, voi pärjätä.

Minua kyllä hämmästyttää nämäki nyky tekesi-finnvera-EU-rahotus-firmojen touhut, kun virkamies ei ilmeisesti voi tajuta asioitten oikeaa laitaa? Yrittäjälle maksetaan ideoinnistaki, kohan ossaa pudjetoijja ja rahottaa hommia, jokkei joha sitte mihinkkään.

Ja kuinka paljon aikaa ja voimaa menee verottajan ja muitten viranomaisten ja näitten systeemien kans saikatessa.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Tuo on todellakin Suomen eniten käytetty business plan. Noin 80 % alkavista yrittäjistä on sen varassa. Usko on niin vahva, ettei mitään mielenkiintoa löydy paremman tekemiseen.

Itse olen näitä perkaillut kymmenisen vuotta. Viimeiset kunnolliset ideat ovat viime kesältä. Sen jälkeen ei ole tullut ainuttakaan. Parhaat ideat ovat poikkeuksetta pitkän linjan yrittäjillä, joilla on kokemusta ainakin uutta ideaa sivuavalta toimialalta.

Yrittämiseen suunnattu lainaraha ei ole suinkaan halpaa. Jos asuntolainan saa nyt parhaimmillaan kai alle 2 % korolla, voi yrityslainan todellinen korko Finnveran takauksen kanssa nousta liki 10 prosenttia. Pistää miettimään.

Alkuvaihe syö melkoisesti käyttöpääomaa, minkä yrittäjä arvioi yleensä alakanttiin. Lainaa siihen ei löydy, koska vakuudet jäävät yleensä vajaiksi tai rohkeus pettää käyttää niitä. Jos päättää lähteä liikkeelle, on tiedossa ainakin 3-5 vuoden kiirastuli 70-100 tunnin viikkoja, usein lähes ilman palkkaa, jotta se käyttöpääoma riittäisi. Kasvuvaiheessa pankit syöttävät niin nihkeästi uutta rahaa tarvittaessa, että suuri osa yrittäjän energiasta kuluu keplotellessa jonkinlaisia elämän edellytyksiä kasaan. Osalla taas ei ole minkäänlaista tajua rahankäytössä ja apua huudetaan vasta kun hätä on jo housuissa.

Markkinapää onkin sitten oma lukunsa. Käyttäytyminen ei ole enää aikoihin ollut mitenkään ennustettavissa. Ostovoima säntäilee yleensä muotivillitysten perässä ja bisnes on ohi ennen kuin alkoikaan kunnolla.

Vanhat osaajat tietävät, miten tämä kierretään. Ne kehittelevät ympäristöön tai turvallisuuteen liittyvän konseptin, joka lobataan poliittisten kukkahattutätien kanssa hyvin vähällä vaivalla lakisääteiseksi ja pakotetaan ostovoima sisään. Samalla se on muilta toimijoilta pois, koska rahaa on valtaosalla rajallisesti. Haja-asutusalueen perhe käy paskakaivot rakennettuaan seuraavat 10 vuotta ainoastaan ruokakaupassa, joka on bisnes kahdelle yritykselle Suomessa. Ei muille, paitsi sijoitustoiminnan kautta.

Lisäksi Suomen työvoimakustannuksilla kontra kilpailijat on taloudellinen itsemurha lähteä tuotannolliseen investointiin, vaikka se olisi miten pitkälle automatisoitu.

Oma lukunsa ovat sitten nämä Sukarit, jotka eivät pelkää velkaa lainkaan. Sukari kertoi omistavansa velkaa yli 100 milkkua ja pankkitilillä keikkuu muutama tonni. Taitava puhuja saa rahaa, jos on näyttöä onnistumisista, vaikka kuinka mielettömiin hankkeisiin. Kun taantuma tässä pääsee kunnolla vauhtiin, ennakoin lööppiä "Sukari menetti kaiken". Miten niin? Eihän hänellä ole kuin velkaa, jonka muut maksavat.

Kun nyt tietää miten homma toimii, eikä ole osaamista missään uudessa ja fantsussa jutussa, lähden tällä kokemuksella mukaan ainoastaan osuuskuntamuotoiseen yritykseen. Sekin sillä ehdolla, että jäsenet hylkäävät kaikki TESsit ja tekevät työtä pelkällä provisiopalkalla.

Kyllä verottaja ja vakuutusyhtiöt ovat liikaa yksittäisen yrittäjän perässä vedettäviksi. Jos siihen laitetaan vielä ammattiliitot vaatimuksineen, niin heippa.

Kun vielä lähes kaikki korkeakoulutetut ovat sitä mieltä, että virka tulee julkiselta sektorilta ja raha pankkiautomaatista, ei yrittämisen riskien otossa ole mitään mieltä. Vaikka sitä kipeästi tarvittaisiin.

Raha tehdään nykyään automaattisesti koneilla. Ei siihen juuri ihmisiä tarvita, paitsi tuottamaan kaikki maksuttomat itsepalvelut. Tosi kannattavaa.

Pekka Lampelto

Fiksua ja silmiä avaavaa tavaraa taas Timolta.

Itse olen harkinnut firman perustamista jossain vaiheessa elämää. Alana olisi IT ja tietotyöprosessien tehostaminen/automatisointi, mutta verkostot ja osaaminen pitää ensin rakentaa.

Jossakin yhteydessä olisi kyllä hienoa päästä sinun kanssa juttelemaan asioista. Onko sinulla siis ihan konsulttipalvelu ja tuntitaksa?

Käyttäjän villekauppinen kuva
Ville Kauppinen

Aloitteleva yritys tarvitsee asiakkaan/asiakkaita.
Osaamista ja verkostoja ehtii sitten kehittää.

Suomalaisella on yleensä tapana yrittää tehdä liian hyvää kerralla; tarkoittaen että kehitetään ja kehitetään mutta ei oikein valmista tule, tärkeämpää olisi saada pää auki asiakkaiden suuntaan.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Pekka, on ihan konsulttipalvelu ja taksa on alan yleisiin verrattuna törkeän halpa. Ihan siitä syystä, että alkavan yrittäjän on aivan tarpeeksi vaikea kasata käyttöpääomaa ilman, että konsultti ryöstää kaverin putipuhtaaksi. Sitäkin on liikkeellä ja paljon.

Googlaa iitimo, niin saat yhteystiedot. Katsotaan, voinko olla avuksi.

Mikko Tikkanen

Älä hyvä mies yrityskonsultoinnista maksa. Nimim. itsekkin konsulttipalveluista laskuttava. Suomen/maailman kovimmat tyypit sinun alallasi jakavat kyllä tietouttaan mielellään ilmaiseksi, kun vain soitat ja kysyt. Tai hakeudu vaikkapa Startup Saunaan - Parempaa valmennusta et tästä maasta löydä.

Vielä helpompaa: Ota puhelin käteen ja soita potentiaalisille asiakkaille. Ovatko he valmiita maksamaan ja jos ovat niin mistä? Ja ennenkaikkea, mistä he _eivät_ ole valmiita maksamaan.

Jouni Jokela

Jaa,,, Suomalaisen yrittäjän muotokuva on väkisinkin vääristynyt. Jos sulla on joku todellinen idea niin sitten on varmaan sen verran muutenkin järkeä, että voi vähän kattoa että missä sen toteuttaa.

Itsellä on uutta ideaa ja väännän sitä täyttä vauhtia pystyyn. En osaa mitenkään kuvitella että voisin tehdä tätä Suomessa. Se ei vain ole mahdollista.

Ja nimenomaan omalla rahalla. Suomessahan on sekin ongelma ettei kellään ole sitä omaa rahaa, kun sehän on ihan sama minkälaisen rahasammon loihdit, niin ennen kuin se raha on kädessä uutta seikkailua varten niin siitä 70% on hävinnyt juurikin näille TEKESEILLE.

Käyttäjän Liianvanha kuva
Pekka Heliste

Vasta noita yrittäjiä oli haastateltu ja 84 % oli tyytyväisiä yrittäjän asemaan Suomessa.

Ei se tarkoita etteikö ongelmia olisi mutta niitähän on jokaisella ja sen vuoksi se pitää aina huomioida vertailussa,kuten yrittäjätkin ovat huomioineet

Jouni Jokela

juu,,, ja vain 9% on voimakkaasti kasvuhaluisia.

Mitä ne muut sitten edes on? Jotain flegmaattisia sattumayrittäjiä?

Käyttäjän Liianvanha kuva
Pekka Heliste

Hyväesimerkki tyytyväisetäyrittäjästä on tuttvani Make, jokajäi 50-vuotiaan tyhjän päälle kun firman,jossa hän oli töissä, jäivät eläkkeelle.

Mutta hetken mietittyään hän pisti firman pystyyn, hänellähän oli alan substansista 80 % eli osaamista oli riittävästi.
Hän osti pakun,jolla ajoi,työkalut, joita käytti ja pienen varaston ja maksoi 10000 euroa. Ei siihen Finveraa tarvittu eikä yhteiskunan tukea.

Kun hän täytti pari vuotta sitten 60 vuotta niin hän palkkasi kaksi työntekijää ja vähensi omia töitä ja elää kuin osa-aikaeläkeläinen

Jouni Jokela

"Mitä ne muut sitten edes on? Jotain flegmaattisia sattumayrittäjiä?"

heh, MOT.

Ei tuo ole yrittämistä. Tuo on työntekoa. Mutta onhan se hyvä että edes se sujuu jotenkin.

Käyttäjän iitimo kuva
Timo Isosaari

Sanoisin kyllä että tuollainen elinkeinotoiminta on raaimmin kilpailtua yrittämistä, ellei sitten ole kyseessä todella kapea osaamisala ja varmat maksajat. Siinä on hallittava kaikki yrittämisen osa-alueet omasta takaa.

Mikko Tikkanen

Eiköhän tuossa nimenomaan ole kyse yrittämisestä raaimmillaan. Ettet nyt vain sekoittaisi skaalautuvia startuppeja kaikkeen yrittämiseen... Steve Blankilla IMO hyvä jaottelu erilaisista alkavista yrityksistä.

Käyttäjän Liianvanha kuva
Pekka Heliste

Onko yrittäminen Mersulla ajelua lounaalta päivälliselle ja pippalosta pippaloon kulkemista ? Golfaamista kaveriden kanssa ?

Eikö se olekaan työtä ?

Ei ole ihme, jos sinulla menee huonosti

Jouni Jokela

Kellä menee huonosti?

Juu, no ei sulla kyllä ole käsitystä yrittämisestä.

Tai, no mulla on ainakin erilainen käsitys. Koska ei se kyllä mitään mersulla ajeluakaan ole.

Se on sitä että mietitään, ja myös hoksataan, joku juttu jonka voi tehdä paremmin tai kokonaan toisin, ja sitä kautta saadaan synnytettyä jotain ihan uutta.

Saksaksi yrittäjä "unternehmer" joka on kai suoraan käännettynä "osanottaja",

yritäppä kehittää jotain, tai ota osaa kehitykseen.

Se ei ole yrittämistä että dusataan suljetuilla markkinoilla jotain vaan hintoja nostellen.

Käyttäjän Liianvanha kuva
Pekka Heliste

Mitä ideaa tuossaoli ? Yleistä höpinää

Jokainen miettii miten homman voi tehdä paremmin tai toisin oli sitten yrittäjä tai palkansaaja

Harva Nobelpalkinnon saajista on yrittäjä

Jouni Jokela

Mjoooo,, no yksi ahkera kaveri pystyy ihan omalla tekemiselläänkin vetään imussaan sellaset max 5-6 muuta, mutta jos meinaat saada luotua enemmän työpaikkoja, niin sulla pitää olla joku idea.

Jos et saa firmaasi kasvatettua yli ton rajan niin sulla ei oo ideaa.

Saksankielessä on sellaiset termit kuin "selbstständig" ja "unternehmer" ne kuvaa näitä vähän paremmin.

Mutta näitä saa kyllä jokainen ajatella ihan haluamaallan tavalla. Kaikki työ on tärkeätä.

Mikko Tikkanen

Öh. Jos yritys pystyy kasvamaan 5-6 hengen kokoiseksi niin selkeästi yrityksellä on jokin "idea". Tuon kokoisella yrityksellä alkaa jo pelkästään palkkamenoja olemaan minimissään se 10k kuussa, eli tuloja täytyy olla. Esim. kolmen hengen lifestyle surffiyritys on jo aivan täysin validi keissi, mikäli se on vain perustettu oikeaan tarpeeseen, ratkaisemaan oikea ongelma. Eikä ne työntekijämäärät kaikkea kerro: Instagramilla taitaa olla kohta 30 miljoonaa käyttäjää ja 13 työntekijää (ainakin oli, lieneevät palkkaamassa lisää).

Edelleen: Kaikilla on ideoita ja joku puuhaa kilpailijaa samoille ideoille jossain päin maailmaa juurikin tällä hetkellä. "Idea is nothing, execution is everything".

Jos taas puhut skaalattavista startupeista niin edelleenkään idea ei ole minkään arvoinen, toteutus ja toimiva businessmalli on.

Jouni Jokela

"Edelleen: Kaikilla on ideoita ja joku puuhaa kilpailijaa samoille ideoille jossain päin maailmaa juurikin tällä hetkellä. "Idea is nothing, execution is everything".

Jos taas puhut skaalattavista startupeista niin edelleenkään idea ei ole minkään arvoinen, toteutus ja toimiva businessmalli on."

Just näin.

Eli, no "ideaa" tai ehkän parempi sana on "ajatusta", eli sellaisen pikkupuulaakin pyörittää ihan hiellä. Ja nämä hikoilijathan vaan kopio toisten ajatuksia. Mikä on ihan ok.
Mutta jos ei ole "ajatusta" siitä miten se homma toteutetaan pikkuisen paremmin (toteutus) kuin kilpailijat niin ei siitä mitään tule. Pelkkä dollarin kuvat silmissä juokseminen ei tuo menestystä.

PS. Ja nämä hikoilijat sen hyvin voinnin lopulta tuottaa. Siitä ei tule mitään että koitetaan vaan menestyjiltä verottaa heidän aikaansaannos että saadaan itse maata laiskana. Tai,no, näkyyhän tuo tovin onnistuvan velaksi kun vaan on AAA:n paperit saatu perinnöksi edeltäviltä sukupuolvilta.

Mikko Tikkanen

Erikoista. Empä ole vielä kertaakaan törmännyt kuvauksen tyyliseen start-up yrittäjään... Varmasti haihattelioita/ideamaakareita löytyy (idean arvo kun on käytännössä 0) mutta kun siirrytään oikeasti _yrittäjiksi_, on tilanne aivan eri.