Demokratia toimii Tallinnassa - Joukkoliikenne ilmaiseksi!
Tallinnassa äänestettiin maksuttomasta joukkoliikenteestä. Kansa on suuressa viisaudessaan reilulla enemmistöllä päättänyt, että vuodesta 2013 lähtien tallinnalaiset saavat maksutta matkustaa busseilla, johdinautoilla ja raitiovaunuilla. Ilkeät kielet kertovat hankeen taustalla olevan kaupungin kepulaisen pormestarin Edgar Savisaaren valmistautuminen syksyn 2013 kunnallisvaaleihin.
Päätös on monellakin tapaa typerä, mutta sen lisäksi myös opettavainen esimerkki länsimaisen demokratian sisäänrakennetuista ongelmista.
Viron talous on monella tapaa paljon paremmassa jamassa kuin Suomen. Viron valtiolla on velkaa alle noin kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta, Suomella jo noin viisikymmentä prosenttia. Siinä missä Suomessa koetetaan saada velkaantuminen pysähtymään, Viron viime vuoden budjetti oli jo mukavasti ylijäämäinen. Leikkausten vuoksi taantuma käväisi syvällä, mutta lopussa kiitos seisoo.
Tallinna ei kuitenkaan ole mallioppilas aivan parhaimmasta päästä. Tallinnan kaupungilla on velkaa lähes yhtä paljon kuin sen vuosibudjetti on. Tallinnan 84 prosentin velkataakkaa voi verrata vaikka Portugalin valtion tilanteeseen. Mikäli koko valtio eläisi yhtä holtittomasti, maa olisi nopeasti konkurssissa. Hauskasti Tallinnassa jopa paikalliset demarit ovat kritisoineet kaupunginjohdon populistisia (ja kalliita) hankkeita.
Tuoreimman tiedon mukaan Tallinnan kaupunki on aloittanut vuoden kuluttamalla enemmän kuin se tienaa, joten rahaa on saatava lisää. Maksuton joukkoliikenne tuo kaupungille noin 20 miljoonan euron lisäkulun vuosittain. Millään taloudellisella mittarilla tallinnalaisten toiminnassa ei siis ole järkeä.
Kyseessähän oli kuitenkin demokraattinen päätös ja demokratia on pyhä?
Joukkoliikenneäänestykseen otti osaa noin 20% äänestysoikeutetuista. Heistä 75% oli maksuttoman joukkoliikenteen kannattajia. Vilkkainta äänestys oli Lasnamäen venäläisvaltaisella alueella. Oletettavasti äänestykseen ottivat aktiivisimmin osaa ne, joita asia eniten koskee. Joukkoliikennettä käyttävä tuskin ajattelee asiaa kaupungin talouden kannalta vaan pyrkii sinänsä rationaalisesti siirtämään oman toimintansa kustannukset muiden maksettaviksi.
Demokratian keskeinen ongelma onkin se, että ihmiset kovin mielellään äänestävät itselleen lisää etuja, koska eivät osaa katsoa mitä niiden takana on. Siihenhän vaalilupauksetkin perustuvat. Etsitään riittävän suuri joukko, jolle luvataan jokin etu tai siltarumpu – välittämättä siitä, mitä se kokonaisuuteen vaikuttaa (tai kuka sen maksaa).
Maaliskuun alussa uutisoitiinkin artikkelista, jonka mukaan demokratia ei toimi, koska ihmiset ovat yksinkertaisesti kykenemättömiä arvioimaan kokonaisuutta. Täytyykin ymmärtää, että demokratian puutteella ei ollut pohjimmiltaan mitään tekemistä esimerkiksi sosialismin konkurssissa. Poliitikkojen valintaperiaate ei aiheuttanut sosialismissa ongelmaa, vaan politiikka ja poliittinen päätöksenteko sinänsä.
Demokratiahan on vain malli, jossa jokainen henkilö ja hänen omaisuutensa tulee kaikkien muiden mielivallan armoille. Syntyy sairas illuusio yhteisestä, ja ihmiset ryhtyvät kamppailemaan saadakseen isomman potin ”yhteisestä” kakusta. A ja B lyöttäytyvät yhteen C:n huijaamiseksi, C ja A liittyvät huijatakseen B:tä, ja siten B ja C juonittelevat A:ta vastaan jne.
Juuri tämän perustavanlaatuisen ongelman vuoksi demokratiaa (tai mitä tahansa päätöksentekoa) tulisikin oleellisesti rajoittaa tiukalla perustuslailla, jossa valtion tehtävät ja etenkin tulonjako rajataan jo lähtökohtaisesti minimiin. Tämän jälkeen voidaan hoitaa niitä jäljelle jääneitä tehtäviä parhaalla mahdollisella tavalla.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Aito demokratia kunnioittaa ihmisoikeuksia, eikä ole äänivaltaa käyttävän enemmistön harjoittamaa sortoa/ryöstöä.
Kannattaa vilkaista Sveitsin suunnalle ennen kuin alkaa puhua demokratian perustavanlaatuisista ongelmista.
Loppukappale sanoi sen mitä olin itse juuri sanomassa. Mitä vähemmän poliittinen klikki pystyy tekemään päätöksiä, sitä vähemmän institutionaalista valtaa käytetään väärin.
Nykyinen eturyhmädemokratia on suomessa pähkinänkuoressa sitä, että jokainen pyrkii lupaamaan omille äänestäjilleen mahdollisimman paljon etuisuuksia muiden puolueiden äänestäjien kustannuksella. Tätä prosessia, jossa toisten rahaa siiretään toisten taskuihin, kutsutaan sitten "vastuunkannoksi".
Nostaisin erikseen esille edustuksellisen demokratian, johon nimenomaan kuuluvat nämä vaalilupaukset ja kokonaisuuden hämärtyminen. Suora demokratia verrattuna edellämainittuun olisi roima askel eteenpäin, vaikka ei sekään turvaisi yhteiskuntaa Heikkisen äänestysesimerkin tapaisilta aivopieruilta. Toisaalta voidaan ajatella myös siten, että äänestysoikeutetut ovat ilmeisen tietoisesti äänestämättä jättämällä siirtäneet vallan niille, jotka ovat äänestäneet.
Noinkin ideaa perustellaan globaalisti ja näin keskustellaan Suomessa:
http://freepublictransports.com/
http://jlf.fi/f29/718-ilmainen-joukkoliikenne/inde...
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Olen päätynyt samaan lopputulokseen. Perustuslain tulee määritellä ihmisten kansalaisoikeudet, ihmisoikeudet ja perusoikeudet, ja sen päälle demokratia, mieluiten suorilla kansanäänestyksillä.
Saanen lisätä... Perustuslain jota saa muuttaa vain suoralla kansanäänestyksellä.
Savisaar on Tallinnan ikuinen kommunisti tosin Keskerakonnan väreihin naamioituneena. Tässä on nyt huippuesimerkki suorasta kansanvaalista Savisaaren talouspoliittiseen tapaan.Kuten Virossa kysytään, milleperäst Edgarin koera ei kanditeeri Riigikoguun?
No, Sveitsissä on oma järjestelmänsä, joka on syntynyt satojen vuosien kehityksen tuloksena eikä se ole sellaisenaan siirrettävissä Suomeen.
Minusta Suomessa tulisi siirtyä kolmipuoluejärjestelmästä kaksipuoluejärjestelmään. Kaksipuoluejärjestelmässä ei ole niin paljoa valinnanvaraa, mutta toisaalta valinta vaikuttaa. Puolueet ovat selkeitä vaihtoehtoja toisilleen. Kolmipuoluejärjestelmässä puolueet joutuvat tekemään liikaa kompromisseja ja oppositiossakin miettimään sanojaan, koska seuraavalla kaudella voi taas olla toisen hallituskaverina.
Kaksipuoluejärjestelmä ja vahvoilla valtaoikeuksilla varustettu presidentti. Minusta olisi paljon parempi, että on yksi taho jolla on paljon valtaa, jonka kansa äänestää kuin se että kysytään kaikesta kaikkien mielipidettä tai asiat päätetään loputtomissa komiteoissa, jolloin vääristä päätöksistä ei edes saada selkeästi vastuuseen ketään.
Päättömin ratkaisu ikinä...
Miksi? Kun ei Suomen ongelma ole se, ettei me saataisi äänestää vaan se, että kaikesta on konsensus. Jenkeissä esimerkiksi sillä on aika iso ero onko vallassa Bush vai Obama. Suomessa tämä ei ole kolmipuoluejärjestelmän takia mahdollista. Kaksipuoluejärjestelmä vaikuttaa oikeastaan miltä kantilta tahansa katsottuna vahvemmalta kuin kolmipuoluejärjestelmä.
Huonoja molemmat verraten suoraan demokratiaan.
Oi, jaksaisivatpa libertaarit hyökätä samalla vimmalla julkisten autoteiden kimppuun. Pelkästään Hamina-Vaalimaa välillä menevään tiehen varattiin kehysriihessä 240 miljoonaa euroa.
Autoilijoilta kerätystä kuudesta veromiljardista vajaa yksi käytetään tienpitoon. Olen joskus ajellut tuolta itärajalle ja tielle tarvitaan ehdottomasti lisää kaistoja, koska nyt toinen on tukossa koko ajan.
Jos kaikki 6 miljardia käytettäisiin tiestöön, olisi kansalta pakko nyhtää tonni lisää jokaiselta vauvasta vaariin
No, miksi autoilijan se tonni sitten pitää maksaa eikä sen vaarin?
Sieltä "virtaa" rahaa Suomeen todella paljon,tie on surkeassa kunnossa liikennemääriin nähden ja olisi jo vuosia sitten pitänyt asia hoitaa mutta Tampereen ym.moottoritiet mökkiläisille meni aina edelle!Nyt hallituksella on sentäin jotain järkeä asoissa...Toki kauttakulkuliikenne ja vienti Suomesta vaatii kunnon väylät.Järki päässä pitää edetä ja arvostella jos on todella tietoa asioista että näkemystä.
On se kumma, että Henrin kaltaiset köyhäillistöä edustavat ovat kaikkein innokkaimpina kansalaisten ostovoiman heikentämistä vatimasta. Liekkö kyse jonkinasteisesta fanikulttuurista, jossa fanitetaan sitä mitä itse ei koskaan voi olla eli rikkaita.
http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/10158...
Tuo tuore Auvon blogiteksti on hyvä esimerkki siitä, kun poliitikot aloittivat systemaattisen suomalaisten ostovoiman heikentämiskampanjan 80-luvun lopulla. Seurauksena oli hidas talouskasvu ja jopa 20 000 dollaria heikompi BKT kuin mitä se voisi olla, jos palkkoja ei oltaisi lähetty leikkaamaan pääomatuloja saavien hyväksi. Tällä oli kait tarkoitus leikata julkisia menoja, mutta toisin kävi eli kokonaisveroaste lähti vain nousuun kun työttömien armeijan ylläpitäminen maksaa niin älyttömän paljon. (työttömyyshän johtuu siitä, ettei kotimarkkinoilla ole riittävästi kysyntää lisäämässä työpaikkojen tarjontaa)
Tallinnan joukkuliikenneratkaisu lisää kansalaisten mahdollisuuksia liikkua ja siten se lisää tuottavuutta roimasti, koska se lisää tallinnalaisten käytettävissä olevaa ostovoimaa.
Suomen taloudelliseen kukoistukseen 70- ja 80-luvuilla on monta syytä.
Suomen kasvu oli muutenkin nopeampaa, koska kasvuvaraa oli vielä niin paljon. Yhdysvaltain 20-luvun kulta-ajan elintaso saavutettiin Suomessa 70-luvun aikana. Suomen vauhtia kiihdytti myös Neuvostoliiton alijäämäinen kauppapolitiikka, joka vastasi 1/4 koko ulkomaanviennistä.
En lähtisi ensimmäisenä esittämään lintukodon ansioksi korkeita julkisen sektorin palkkoja, sillä taloudellinen ympäristö oli aivan eri. Neuvostoliiton romahtaminen muutti paljon asioita.
Todella hienon linkin pistit kyllä esimerkiksi.
"Siin on kuva, mua ei kiinnosta mikä on selitys vaan se mikä on lopputulos. Jos talous kasvaisi edes yhtä hyvin kuin vanhana sääntelyn aikana, bkt / nuppi olisi 60 000 eli 50% suurempi."
Jos talous olisi jatkuvassa noususuhdanteessa olisi bkt isompi. Töttöröö. Kuten Jani tuolla kommenteissa toteaakin "Suomen talouspolitiikka ei ole ikinä ollut kovin liberaalia ja kansantuotteeseen on vaikuttanut moni muukin asia kuin talouspolitiikka."
Suomalaisten ostovoimaa heikentää mm. korkea verotus, siinä missä työllisyyttä ahdistaa sääntely.
Työttömyys ei todellakaan johdu siitä, että kotimarkkinoilla ei ole riittävästi kysyntää. Vielä typerämpää on ajatella "kiihdyttävänsä" kysyntää valtion tukiaisilla. Kroonisen työttömyyden taustalla on pohjimmiltaan poliitikkojen ajatus siitä, että lainsäädännöllä voidaan parantaa kaikkien tulotasoa ja työehtoja loputtomiin. Vielä typerämpää on ajatella, että levittelemällä verorahoja ympäriinsä voitaisiin saada kestävää kasvua.
Lisää työttömyydestä:
http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/828...
http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/201...
http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/599...
Mitä tähän tulee, on se kyllä aika paskaa: "Tallinnan joukkuliikenneratkaisu lisää kansalaisten mahdollisuuksia liikkua ja siten se lisää tuottavuutta roimasti, koska se lisää tallinnalaisten käytettävissä olevaa ostovoimaa."
Joukkoliikenteen käyttöön vaikuttaa sen laatu ja saatavuus. Ilmainenkaan kyyti ei kiinnosta, mikäli se ei ole tarkoituksenmukainen. Tallinnan joukkoliikenne tuskin on niin kallista, että hinnan alennus toisi merkittävästi uusia käyttäjiä. Jos autoilija kokisi bussilla liikkumisen järkeväksi, käyttäisi hän sitä jo siihen parin euron hintaan. Korkeintaan siis entiset käyttäjät käyttävät enemmän, jolloin myös joukkoliikenteen kustannukset pikkuhiljaa hilautuvat ylöspäin. Koska rahaa tuskin on liikaa, ei ainakaan reittien ja vuorojen määrä lisäänny. Tosiasialliset mahdollisuudet liikkua eivät siis lisäänny.
Eihän tässä ole mitään muuta kyseessä, kuin perinteinen varastaminen yhdeltä ryhmältä toisen eduksi. On aika huonoa matematiikkaa väittää julkisten menojen lisäyksen kasvattavan kaupunkilaisten ostovoimaa. Ensinnäkin maksuton joukkoliikenne tuo lisäkuluja sen 20 miljoonaa. Nämä rahat eivät tule taikaseinästä, vaan ne täytyy verottaa muilta. järjestelmä ei ole tehokas, jonka vuoksi tallinnalaiset joutuvat tosiasiallisesti maksamaan luultavasti sen 25 miljoonaa veroja rahoittaakseen 20 miljoonan kustannukset.
Henri, toi vaikutus näkyy paremmin yhdysvaltain taloudessa, jossa kasvu oli aikavälillä 1948-1978 eli voimakkaan taloudellisen sääntelyn aikaan tuplasti nopeampaa kuin aikavälillä 1978-2008, jolloin sääntelyä purettiin ja rikkaiden veroprosenttia leikattiin.
Tulos oli, että Yhdysvaltain keskiluokan reaaliansiot ovat laskeneet viimeisten 30 vuoden aikana kun _kaikki_ kasvun hedelmät ovat valuneet rikkaimmalle 10 prosentille. Joista edelleen rikkain 1 prosenttia vei suurimman osan ja joista edelleen rikkain promille vei suurimman osan.
Rikkaiden ja superrikkaiden veroprosentin leikkaus ei siis auttanut ainakin Yhdysvalloissa sentilläkään keskiluokan ansiotasoa, vaan päin vastoin siitä on seurannut keskiluokan verotuksen kiristäminen ja valtion roolin kasvaminen, kun työttömyys lisääntyy ja pitää järjestää kallis sosiaaliturva maksukyvyttömille kansalaisille.
Otetaan asiaan hieman toinen näkökulma. Heti sodan jälkeen Yhdysvaltojen, joka oli maailman suurin talous, oli helppo lähteä nousuun. Eurooppa ja Japani oli pommitettu kivikaudelle. Entiset teollisuusmaat tosin ottivat sittemmin kiinni.
Mitä 1970-luvulla sitten USA:ssa tapahtui? Kultakannasta luovuttiin, ulkomainen kilpailu koveni (esim. japanilaiset autot). Kuusikymmenluvun lopulla nähtiin kova nousu, joka kilahti öljykriisiin ja pörssiromahdukseen 70-luvun alussa (esim. Down Jones saavutti 1972 tason uudelleen vasta 1983).
Mitä veroihin tulee, niin Reaganin veropolitiikkaa ei voi millään pitää varsinaisina leikkauksina. Ongelma ei ole siinä, että verot ”rikkailta ” laskivat. Vaan siinä, että ne tosiasiallisesti lähes kaikilta nousivat.
Sama mitä nyt Suomessakin tehdään, Yhdysvalloissa pelattiin mm. tuloveron indeksikorotuksilla. Näennäisesti laskenut veroprosentti nousi hyvin pian, kun inflaation myötä henkilön nimellinen palkka nousi ja hän joutui ylempään veroluokkaan. Toinen verotusta tosiasiallisesti nostanut olivat jyrkästi nousseet ”sotemaksut”. Eli sen sijaan, että tuijotetaan ”rikkaiden verohelpotuksia”, joka on lähinnä tyhjänpäiväistä kateutta, pitäisi huomioida verojen tasainen nousu koko yhteiskunnassa.
Toisaalta Reaganin aikaan tukittiin merkittävästi erilaisia ”porsaanreikiä”, jolloin useammat rikkaat joutuivat tosiasiallisesti verolle. Toisin sanoen, vaikka veroprosentti nimellisesti olisikin aiemmin ollut isompi, sitä myös kierrettiin enemmän. Vuonna 1980 kerättiin veroja 517 miljardia, vuonna 1986 769 miljardia. Tietenkin jos verotaakka olisi merkittävästi pienentynyt esim. suhteessa kansantuotteeseen olisi verotus tosiasiallisesti alempaa, mutta se ei juurikaan pienentynyt.
Tähän vielä liittyen. Aikana jolloin suurin veroprosentti oli 70, oli korkeimpien tuloluokkien osuus maksetuista veroista silti pienempi, mitä se nyt on. Toisin sanoen, ns. rikkaiden suhteellinen taakka on kasvanut. Nykypäivän IRS kerää verot tehokkaammin. Yhden näkökulman mukaan ennen 70-lukua talous voi hyvin, koska veroja jätettiin enemmän maksamatta, jolloin yksityisen sektorin käyttöön jäi enemmän rahaa.
Mitä sääntelyn purkamiseen tulee, niin Reagan harjoitti aggressiivista protektionismia. Vapaan kaupan puolestapuhujan kauden jälkeen noin 25% tuontituotteista oli jotenkin rajoitettuja. Esimerkiksi korkeat verot japanilaisille autoille, moottoripyörille, elektroniikalle yms. Hän siis lisäsi merkittävästi tuontituotteiden saatavuutta ja hintoja. Tämä näkyi hinnoissa ja sen sanotaan tuoneen 66% ”lisäverotaakan” etenkin köyhimmille yhdysvaltalaisille. Ymmärtääkseen tämän ”lisäverotaakan” lukija voi miettiä vaikkapa mitä tupakka maksaa Venäjällä ja mitä se maksaa Suomessa verojen jälkeen. Myös vaikutukset autoteollisuuteen olivat vakavat. Kun Yhdysvaltalaisautot olivat tulleilla suojattuja kotimarkkinoillaan, niiden kilpailukyky heikkeni.
Lisäksi, miten voit järkevästi verrata sääntelyä esimerkiksi vuonna 1952 vaikkapa vuoteen 2012? On tiettyjä selkeitä ”valtio kontrolloi alaa X, ei kontrolloi enää”, mutta nykypäivänä talous on monella muulla saralla paljon säännellympää.
Lisäksi Reagan kahdeksan vuoden kautenaan lisäsi liittovaltion menoja 53%, lisäsi 250 000 uutta virkamiestä ja inflatoi vuoden 1980 dollarin 73 senttiin. Hänen jälkeensä GHW Bush lisäsi veroja ja julkisia menoja entisestään (ja inflaatiota). Jimmy Carter jätti jälkeensä 591 miljardin budjetin, Reagan 990 miljardin. Tästä lähtikin holtiton menojen (ja julkisen velan) kasvu, jonka vuoksi nyt stressataan.
SUMMA SUMMARUM: Korrelaatio ei ole sama kuin kausaatio.
Henri, veronkierrosta joutuu myös Yhdysvalloissa linnaan, eli kyse on rikollisesta toiminnasta.
On yhdentekevää laskevatko rikkaat tulotasoaan antamalla lahjoituksia, jotka voidaan verovähentää vai kerätäänkö ne veroina. Molemmissa tapauksissa vaikutus on sama eli pääoman hajautus ja sitä kautta vähäisempi tarjonta velkarahalle.
Ilmeisesti et siis ymmärrä sitä, miksi rikkaita pitää verottaa. Kyse ei siis todellakaan ole sen takia että valtio saisi verotuloja, vaan sen takia, että velkarahan tarjonta vähenee. Kun velkarahan tarjontaa vähennetään, se tekee kansantaloudesta enemmän kysyntävetoisen, mikä johtaa markkinatalouden kysynnän ja tarjonnan lakiin ja sitä kautta optimaalisen voimakkaaseen talouskasvuun.
Sen sijaan jos pääoma keskittyy rikkaimmille, korkein marginaalivero Yhdysvalloissa pääomatuloille on enää alle 40 % vaikka se pitäisi olla 94 %, kuten se oli 40-luvulla, niin se lisää tarjontaa, jolloin taloudesta tulee tarjontavetoinen. Onelma on kuitenkin siinä, että tarjonta eli investointivetoinen talous hukkaa noin puolet talouskasvusta virheinvestointeihin, koska markkinoilla ei ole riittävästi kysyntää ohjaamassa investointeja tuottaviin kohteisiin.
Sijoittajat eivät siis voi tietää mihin heidän pitäisi sijoittaa, joten he joutuvat arvaamaan. Näin ollen, se että sijoittajat ja pankkiirit pyörittävät taloutta, tuottaa hitaan ja suhdannevaihteluille alttiin talouskasvun.
Sen sijaan jos ylin marginaalivero on 94%, niin pääoma ei voi keskittyä, joten yrityksien pitää hakea kasvunsa myyntivoittojen kautta. Tätä on markkinatalous ja tällöin kysynnän ja tarjonnan laki pitää huolen, että talouskasvu on optimaalinen, eli suurin mahdollinen kestävä talouskasvu.
kysyntävetoinen talous suosii siis PK-yrityksiä. Tämä tarkoittaa että markkinat ovat hedelmälliset yrittäjille, joten käytännössä kuka tahansa yritteliäs ihminen voi perustaa yrityksen ja tehdä sievoisen tilipussin. Nykyisessä ja sinun Henri kannattama talous sen sijaan suosii suuryrityksiä, koska yritykset eivät voi hankkia pääomaa käytännössä muutoin kuin houkuttelemalla sijoittajia. Tämä suosii törkeästi jo valmiiksi suuria yrityksiä ja käytännössä tukahduttaa PK-yritystoiminnan. PK-yritykset ovat kuitenkin suhteellisesti paljon innovatiivisempia ja sitä kautta PK-yritykset kontribuoivat paljon enemmän talouskasvulle.
Yhdysvaltain huikea talouskasvu 50- ja 60-luvuilla ei siis todellakaan johtunut keskitetystä autoteollisuudesta, vaan huikean fertiilistä PK-yrityskulttuurista, jota Reagan kuitenkin lähti tappamaan suuryritysten hyväksi. Nyt sitten aletaan nähdä seurauksia, eli Yhdysvaltain keskiluokka on korviaan myöten velkaantunut, kun velan tarjontaa on huikeasti lisätty suosimalla pääoman keskittämistä.
Kysyntävetoinen talous ei myöskään ole altis karteilleille (esim. Samsung pyörittää nykyisin käytännössä kartellia LCD-näyttöjen valmistuksessa), koska korkea kysyntä pitää huolen, että markkinoilla on paljon kilpailua. Näin ei tarvita valtiota purkamaan kartelleja ja sääntelemään markkinoita.
Viron taloudella ei mene hyvin verrattua Suomen talouteen, josta se on noin kolmanneksen. Yrittäkää tulla toimeen alle puolella nykyisestä palkasta niin saa käsityksen, miten hyvässä kunnossa Viron talous on verrattuna Suomen talouteen.
Länsimainen demokratia taas ei ole onneksi järjestelmä, jossa kaupunkilaiset äänestävät itselleen etuja kansanäänestyksissä. Sen sijaan länsimainen demokratia on tyypillisesti vallan kolmijakoa, oikeusperiaatetta ja parlamentarismia.
Muodollisten piirteiden lisäksi demokratian menestystä selittää muun muassa sen kyky hyödyntää massojen viisautta, legitimoida välttämätöntä vallankäyttöä ja säädellä markkinavirheitä.
Kannattaa nyt muistaa se lähtökohta. Neuvostoliiton romahtaessa Viron BKT asukasta kohden oli vain 2000 dollaria. Samaan aikaan Suomen BKT oli reilut 14000 taalaa / asukas. Nyt Viron BKT on 19 000 ja Suomen 35 000. Viro ottaa Suomea koko ajan kiinni, ja kuten tekstissänikin mainitsin, on maan julkistalous paljon vähemmän rasittunut kuin Suomen vastaava.
Eli Suomen BKT kasvanut 21000 ja Viron 17000. Ero on siis kasvanut.
Lainaan ei pidä suhtautua absoluuttisen negatiivisesti. Olemme mm. saaneet parannettua infraamme merkittävästi, mikä on edesauttanut taloutemme kasvua. Eri juttu olisi, jos olisimme ottaneet pikavipit ja ryypänneet ne menemään.
Kävin Tallinnassa pari viikkoa sitten, eikä siellä vieläkään tunnettu talvikunnossapitoa jalkakäytävillä.
Mika, kyllä mun mielestä on Henri enemmän oikeassa tuossa kiinniottamisessa. Vaikka euromääräinen ero onkin vielä lisäntynyt minimaalisesti, niin lähtötilanteessa Suomella oli seitsenkertainen bkt Viroon nähden ja nyt kerroin on kutistunut jo reilusti alle kahteen. Viro on siis kasvattanut bkt:nsa 9,5-kertaiseksi samalla ajalla, kun Suomi "vain" 2,5-kertaiseksi.
Yksi näkökulma asiaan on, että mitä pienempi demokraattinen yksikkö, sen paremmin se toimii, koska päätökset koskettavat nopeammin ja välittömämmin ihmistä. Tallinnan jakaminen pienempiin päätöksentekoyksiköihin voisi toimia paremmin.
Mutta joka tapauksessa ihmisillä on oikeus olla tyhmiä. Fiksu ihminen haistelee myös poliittisia tuulia ja on miettinyt jo 10 vuotta sitten, kannattaako Tallinnasta ostaa kämppää tai perustaa sinne tuotantolaitos ym.
Suomesta ei tule yhtenäistä liberaalia yövartija valtiota kuin sisällissodan kautta. Sen sijaan jonkin alueen eroaminen omaksi liberaaliksi valtiokseen voisi olla joskus tulevaisuudessa mahdollista, jos oikeat tuulet puhaltavat.
Itse soisin Suomen ja vaikka koko EU:n jakamisen itsehallinnollisiin provinsseihin ja toivoisin, että niiden lainsäädäntö olisi toisistaan poikkeava. Tämä toisi vaihtoehtoja. Minusta nimittäin EI ole hyvä asia, että liberaalit ja sosialistit asuvat saman päätöksentekoyksikön sisällä. Uskon, että arvoiltaan yhtenäinen alue on toiminnallisesti parempi yhteiskunta myös yksilölle.
Olen kyllä ihan samaa mieltä
"Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum)." http://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinna
Ajattelin vaan lisätä tietämystä, vaikkei tämä tekstisi pointti ollutkaan.
Itse uskon, että yhden aatteen rummutus yhteisössä johtaa fanatismiin.
"Tallinna on jaettu kahdeksaan kaupunginosaan (linnaosa), joilla on kullakin oma hallinto. Kukin kaupunginosa jakaantuu vielä asuntoalueisiin (asum)." http://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinna
Ahaa, oliko se sitten vain joku Tallinnan keskeinen kaupunginosa, joka otti ilmaisen julkisen liikenteen käyttöön?
Itse uskon, että yhden aatteen rummutus yhteisössä johtaa fanatismiin.
Tai sitten ei. Jotkut yhteisöt olisivat sitten tietenkin moniarvoisempia, kun niiden asukkaiden arvoina olisi mm. ehkä talouden toimivuus ja moninaisuus. Mutta se ei ole reilua, että koko maailma pakotetaan asumaan mahdollisimman moniarvoisilla ja -kulttuurisilla asuinalueilla. Tietty määrä yhteneväisyyttä tuo harmoniaa ja toimivuutta. Ja jos joistakin alueista tulisi fanatistisia, niin ongelmaa ei ole, kunhan pitävät fanatisminsa omalla alueellaan ja pidetään siitä huolta, että ihmisoikeuden toteutuvat ja yksilöllä on mahdollisuus päästä alueelta ulos.
"mitä pienempi demokraattinen yksikkö, sen paremmin se toimii"
Riippuu varmaan vähän, mistä tuulee. Esim. pienten kuntien kunnallispolitiikka tunnetaan melkein likaisimpana mitä löytyy.
Maksajat päättivät joten mikä on ongelma?
Enempi pitää olla huolissaan niistä Kataisen päätöksistä.
Muutenkin aika tyhmää vetää mitään isompaa draamaa "tyhmästä päätöksestä" kun aiemminkin ko. toiminnasta katettiin 70% verovaroin. Siis 70% "ilmaisuudesta" oli jo niitten poliitikkojen sähläämää.
Jos tämän seurauksena Julkisen liikenteen käyttöaste nousee vaikka 20% niin sehän on kansantaloudellisesti merkittävä säästö muualla. Esim. Pienipalkkaisten töissäkäytni helpottui. Ja tuskin kukaan nyt huvikseen paikallisbussissa istuu, eli tuskin edes joutokäyttö lisääntyy.
"Demokratiahan on vain malli, jossa jokainen henkilö ja hänen omaisuutensa tulee kaikkien muiden mielivallan armoille. Syntyy sairas illuusio yhteisestä, ja ihmiset ryhtyvät kamppailemaan saadakseen isomman potin ”yhteisestä” kakusta. A ja B lyöttäytyvät yhteen C:n huijaamiseksi, C ja A liittyvät huijatakseen B:tä, ja siten B ja C juonittelevat A:ta vastaan jne. "
Tähän vielä;
Tämän estämiseksi järjestelmä pitää rakentaa alhaalta ylös. Kuntalaisten pitää saada vapaasti perustaa uusikunta, kuntien pitää saada vapaasti valita kantoninsa ja jopa sen mihin valtioon ne kuuluu.
Onpa kerrassaan erinomainen päätös Tallinnalta! Oiva tapa käyttää verorahoja siten, että lähes jokaisella on mahdollisuus saada vastinetta maksamilleen veroille. Samalla säästetään ympäristöä.
Paras keino korvata syntyvää tulovajetta olisi tietysti progressiivisen verotuksen käyttöönotto.
Marijan Basic sanoo ettei ymmärrä ihmisiä jotka kuvittelevat olevansa oikeutettuja saamaan asioita ilmaiseksi.
EN minäkään. En ymmärrä kuinka kersa voi periä ukin miljoonat tekemättä yhtään mitään, tai sitä että jollekin ihmiselle lyödään kruunu päähän pelkästään sillä meriitillä että syntyy 'oikeaan' perheeseen. Loiset.
Siinä ei ole mitään järkeä.
------------------------------------------------------------------------
"Maaliskuun alussa uutisoitiinkin artikkelista, jonka mukaan demokratia ei toimi, koska ihmiset ovat yksinkertaisesti kykenemättömiä arvioimaan kokonaisuutta."
Koska ihmiset ovat yksinkertaisesti enimmäkseen tyhmiä kuin saappaat. Osittain omaa syytään , osittain aivopesun tulosta.
Sirkushuvitähtien valinnalla varmistetaan kaiken menevän kuraksi nopeammin. Kelpaa minulle.
"Juuri tämän perustavanlaatuisen ongelman vuoksi demokratiaa (tai mitä tahansa päätöksentekoa) tulisikin oleellisesti rajoittaa tiukalla perustuslailla, jossa valtion tehtävät ja etenkin tulonjako rajataan jo lähtökohtaisesti minimiin. Tämän jälkeen voidaan hoitaa niitä jäljelle jääneitä tehtäviä parhaalla mahdollisella tavalla."
Suomen perustuslaki on tässä suhteessa surkea. Sen kolmestatoista luvusta vain yhdessä (toinen luku), käsitellään kansalaisen asemaa. Kaikki muu on hallintojärjestelmän toimintaa. Ainoa rajauskin (jos sitä sellaiseksi voi sanoa), joka koskee kansalaisen oikeuksia hallintokoneistoon nähden, on toisen luvun kuudes pykälä. Sekin on vesitetty seuraavasti:
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ***ilman hyväksyttävää perustetta*** asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
Kukahan hyväksyttävän perusteen määrittää, elleivät lainsäätäjät itse.
Muu osa lain toista lukua on suurelta osin poliittista höttöä tai tyhjiä sanoja, jolla ei pitäisi olla perustuslain kanssa mitään tekemistä.
Hieman kärjistäen, Suomen perustuslaissa ei ole ainuttakaan pykälää, joka pystyisi estämään riittävän enemmistän jokaisen, täysin mielivaltaisenkin päätöksen.
Lukekaa ja nauttikaa.
Taitaa se Savisaar olla oikein kunnon ketku.
-259 000 euroa veronmaksajien rahaa tuhlattu tuohon "äänestykseen."
-Äänestyspaikoilla on lukenut isolla "kiitos KUN tuet ilmaista joukkoliikennettä."
-Rahoitusaukkoa ilmeisesti paikattaisiin siirtämällä varoja Tallinnan vesihuollon puolelta, sekä veronkiristyksin.
-Mitään selkeää suunnitelmaa ei ilmeisesti ole esitetty.
-Tämän täytyisi tulla voimaan v. 2013, samana vuonna, kun pidetään kunnallisvaalit.
-259 000 euroa veronmaksajien rahaa tuhlattu tuohon "äänestykseen."
Tästä näette miten halpoja kansanäänestykset ovat, eikös tallinnassa ollut jotain yli 300 000 äänestäjää.
hinta alle euron /äänestäjä.
20 000 Miljoonan kreikka kustetukset olisi voitu kaataa 4 miljoonan panostuksella, kuten islantikin teki ICESAVE:n kanssa.
Ok. Koska asia on selvästi hieman epäselvä sekä kiistanalainen, vaadin kansanäänestystä siitä, tulisiko maksuton joukkoliikenne lakkauttaa alkuunsa. Huvittaako heittää eukka kolehtiin, hyvällä asiallahan tässä ollaan.
"Ok. Koska asia on selvästi hieman epäselvä sekä kiistanalainen, vaadin kansanäänestystä siitä, tulisiko maksuton joukkoliikenne lakkauttaa alkuunsa. Huvittaako heittää eukka kolehtiin, hyvällä asiallahan tässä ollaan."
No, mjoo,, sun pitää ensin kerätä riitävästi nimiä ehdotuksen taakse. Se jää sitten omaksi riesaksesi arvioida että kannattaako sitä nimien keräysvaivaa nähdä kun justiin oli äänestys pidetty.
Mutta jos keräät ne, niin ilman muuta! Kansanäänestys pitää järjestää.
Esim. Sveitsissä on äänestetty jostain aiheista montakin kertaa vuosikymmenien aikana.
Mites muuten veikkaat että jos seuraavassa äänestykessä käy niin, että tulee sama päätös, mutta vaan suuremmalla osallistumisprosentilla?
Mulla kunolis vielä kolmaskin euro taskussa,,, Anna palaa vaan,, ja kerää nimet,,,,
Johan Suomen presidenttiinkin kuluu 5 henkiseltä Suomessa asuvalta perheelta sellaset 20 Euroa,,, jotta sen seittemän muutakin juttua vois äänestellä tollasella pikku rahalla.
Huonosti kävi, kansa äänesti kuin äänestikin mut kumoon, nyt on saatu haisemaan +500 000. Seuraavaksi kansanäänestys siitä, mistä Tallinnan menoerästä tinkaistaan, että saadaan se ilmainen joukkoliikenne.
Nyt saldona 750 000. Saadaanko me miban raja rikki ennekuin tää ketju poistuu karusellista?
"Seuraavaksi kansanäänestys siitä, mistä Tallinnan menoerästä tinkaistaan, että saadaan se ilmainen joukkoliikenne.
Nyt saldona 750 000. Saadaanko me miban raja rikki ennekuin tää ketju poistuu karusellista?"
Juu, anna mennä vaan. Jonkun on näytettävä sitä esimerkkiä että oppivat muutkin miettimään sitä nimien käräyksen järkevyyttä.
Kyllä kansa saa tehdä omilla rahoillaan mitä se haluaa.
Jos sua alkaa tympimään vaikka se että jotkut järjestää kansanäänestyksiä liian helposti, niin kerääppä nimet aloitteeseen jossa vaadittava nimimäärä vaikka kaksin tai kolminkertaistetaan,,, Ja siksihän Sveitsissä on useampi kantonikin ettei kaikkien asiat ole liikaa sekaisin,,,
Sveitsissä oli kerran kansanäänestys siitä että kaikki uudet vesivoimahankkeet pitää hyväksyä kansanäänestyksessä,,,, Ei mennyt läpi.
Sveitsissä menee hyvin. Pieni maa, paljon läänejä. Mutta, hyvin menee, koska kansalta kysytään.
Eesti, pieni maa ja osaa kysyä kansalta. (linja-automaksut).
Suomi on kadottanut demokratian ryhmäkurin myötä.
Juu ja yli 2700 kuntaa. Ja yhtään kansojenpalatsia ei rakenneta kuntalaisten rahoilla ilman kansanäänestystä.
Silleen ne rahat riittää niihin perusasioihin todella hyvin.
Lankiselle
Kaupungin ilmainen liikenne säästää jo yksin terveydenhoitomenoissa kun ruuhkaliikenne on muisto.
Vihreänä lisäisin, että jalankulkijoiden tulee hiukan odotella, eikä pysäytellä autoja suojatien eteen. Suurimmat liikennepäästöt kun muodostuu autojen liikkeelelähdöistä. Vihreän polkupyöräilijänkin tulee antaa autolle näin ollen etuajo-oikeus.
Ja kaikille ilmainen viina.
Demokratian tulosta oli myös esimerkiksi Margaret Tatcherin hallinnon aikana toteutettu Britannian bussipalvelujen deregulaatio ja John Mayorn aikana suoritettu rautatieliikenteen yksityistäminen. Onko näihinkin syynä äänestäjien kyvyttömyys äänestää itselleen rationaalisinta vaihtoehtoa? Joku voisi väittää, että on. Bussipalvelujen kilpailuttaminen johti aluksi liialliseen kilpailuun ruuhka-aikoina ydinalueilla ja alentuneeseen palvelutasoon iltaisin ja periferia-alueilla. Kustannuksia alennettiin laskemalla huomattavasti bussinkuljettajien palkkoja ja vähentämällä investointeja uuteen kalustoon. Vuosina 86-2001 kaikkialla paitsi dereguaaltiolta säästyneessä Lontoossa bussiliikenteen käyttöaste laski 30%, kun taas Lontoossa se nousi 19%. Onko tämä kokonaisedun kannalta tarkasteltuna rationaalista? Mitä tulee rautatieliikenteen yksityistämiseen, niin käyttäjien valitukset ovat nousseet huomattavasti, palveluista joutuu maksamaan enemmän ja turvallisuus sekä laatustandardit ovat laskeneet.
Oli demokratia suoraa tai ei, niin se ei muuta sitä seikkaa, että monia ei kiinnosta muiden murheet ellei asia myös kosketa heitä itseään. Ja sitten kun koskettaa, niin tuppaavat penteleet äänestämään omien etujensa mukaisesti. Kuinkakohan moni omaa autoaan käyttävä tallinnalainen mahtoi käydä äänestämässä ilmaisen joukkoliikenteen puolesta?
Mikäli Suomessa äänestettäisiin suoralla demokratialla tuulivoiman lisäämisestä, niin tulos saattaisi matalan äänestysaktiivisuuden jälkeen olla kyllä. Kun yksittäisiltä kunnilta sitten kysyttäisiin, että otatteko vastaan sata tuulimyllyä, niin äänestysprosentti olisi lähes sata ja NIMBY:ä tulisi ovista ja ikkunoista.
Jos kaikki maailman liikalihavuus poistuisi heittokalastus kieltämällä, niin turha kuvitella, että erähenkilöt kiltisti kiikuttaisivat Abu Garciansa Ämmässuolle. Tästäkin petollisen suoraviivaiselta vaikuttavasta asiasta nousisi karmea älläkkä ja löytyisi kiljoona syytä sille miksi heittokalastusta ei voida kieltää. Täyskieltoa kannattaisivat lähinnä liikalihavat, heidän lähiomaisensa sekä muutama aktivisti, joiden ideologiaan kielto jollain tavalla sopisi.
Epäsuora demokratia ja monipuoluejärjestelmä on yritys suitsia sitä, että tahtonsa saavat läpi vain ne, joita tietty päätös kiinnostaa ja jotka jaksavat huutaa koviten. Kauneimmillaanhan politiikka on sitä, että kompromisseillä yritetään ajaa monen eri suuntaan vetävän ryhmän asioita samaan aikaan. Siis kauneimmillaan.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 52 kommenttia